yölliset kauhukohtaukset
mistä johtuvat? lapsi taas huusi aivan kauhuissaan sängyssään, oli muussa maailmassa enkä saanut hereille. ei kai saa kauheasti yrittäkään??? kasvot täynnä kauhua, todella pelottavan näköistä. miten toimia kun lapsi aivan kauhuna? miten helpottaa oloa?
Kommentit (16)
toki varma mutta ei mitään sen kaltaista oiretta ole.
mitä meinaat?
oli aivan hiestä märkä ja huusi ja rummutti jalkojaan. naama oli ihan kauhua täynnä. kertakaikkiaan järkyttävän näköistä.
7 vuotias lapsi kyseessä.
Jos lapsesi on koululainen, olisiko koulussa tapahtunut jotain?
toki varma mutta ei mitään sen kaltaista oiretta ole.
mitä meinaat?
oli aivan hiestä märkä ja huusi ja rummutti jalkojaan. naama oli ihan kauhua täynnä. kertakaikkiaan järkyttävän näköistä.
7 vuotias lapsi kyseessä.
vaan esikoululainen, tasaista arkielämää elellään. tietääkseni eskarissa ei ole tapahtunut mitään erityistä.
mut siis lauloin "kauniilla" lauluäänelläni lapselle pahimmat kohtauksen jälkeen jolloin sydän alkoi taas pikkuhiljaa käydä normaalisti, hiki laski yms. kunnes jätin hänet normaalina nukkumaan. eipä kai tuo muuta vaadi.
miten tuon kihomatoasian varmistan? onko muuta keinoa kuin teippi peppuun yöksi? olen varma että sitten ainakin näkee kauhukohtauksia yöllä...
Ja seuraavan kerran kannattaa herättää lapsi ja kysyä mistä on kyse, näkikö jotain pahaa unta vai tuntuuko jotenkin oudolta, sikäli kun kyseessä madot.
vaan esikoululainen, tasaista arkielämää elellään. tietääkseni eskarissa ei ole tapahtunut mitään erityistä.
mut siis lauloin "kauniilla" lauluäänelläni lapselle pahimmat kohtauksen jälkeen jolloin sydän alkoi taas pikkuhiljaa käydä normaalisti, hiki laski yms. kunnes jätin hänet normaalina nukkumaan. eipä kai tuo muuta vaadi.
miten tuon kihomatoasian varmistan? onko muuta keinoa kuin teippi peppuun yöksi? olen varma että sitten ainakin näkee kauhukohtauksia yöllä...
Meillä pojalle tuli vastaavia kauhukohtauksia, ikää oli 5 ja puoli vuotta. Samoihin aikoihin pojalle tuli erilaisia pakkoliikkeitä ihan hereillä ollessa. Lääkärissä käytiin pakkoliikkeiden vuoksi. Lääkäri sanoi, että kyseiset oireet on yleisiä juuri tuossa esikoulu- ja kouluiän kynnyksellä.
Kauhukohtauksia tuli enemmän silloin, jos pojalla oli ollut vauhdikkaampi päivä tai jos oli sairaana/kuumeinen. Muutaman viikon ajan kohtauksia oli paljon, monta kertaa yössä, mutta sitten aivan yllättäen jäivät pois. Viime aikoina kohtauksia on tullut vain kuumeen yhteydessä.
Lasta on vaikea auttaa silloin kun kohtaus on päällä. Ei siinä voinut muuta kuin vahtia vieressä ettei loukkaa itseään, varsinkin kun poika nukkui kerrossängyn yläpetillä. Puhuminen ja rauhoittelu ei auttanut, kunnon kontaktia poikaan ei saanut; hassua että vastaili kysymyksiin, mutta silti oli ihan muissa maailmoissa. Jälkeenpäin aamulla poika ei muistanut yöllisestä riehumisestaan mitään.
jatkaa. meillä lapsi kipeänä ja vähän lämpöä joten se kai tämän laukaisi. herätettyä tuosta kohtauksesta ei saa. ei ainakaan puheäänellä. rajumpaa ei uskalla edes koittaa. ei vastannut mihinkään, huusi ja oli vaan kauhuissaan. edes rauhoituttuaan ei nähnyt tai kuullut mitään. silmät seisoi vaan ja katsoi kaukaisuuteen. eli ei mitään yhteyttä.
..nyt 7vuotias poika.Sai samanlaisia kohtauksia tuossa puoli vuotta sitten, käytiin lääkärissäkin, lääkäri käski seurata. Meillä on suvussa epilepsiaa, ajattelin jo että on niitä kohtauksia, mutta ei ollut.
Kohtauksia tuli varsinkin jos tosiaan päivä oli ollut vauhdikkaampi.Meidän pojalla ihan samalailla silmät seiso, hereille ei saanut.Syliin kun otti (väkisin) alko viel hirveämpi huuto ja rimpuilu.
Joskus kylmän veden laitto naamalle autto heräämään, joskus kohtaus meni itellään ohi.
Nyt noita kohtauksia ei ole ollut muutamaan kuukauteen, saattavat johtua kuulemma ikävaiheesta.En kyllä muista että 9vuotiaalla tytöllämme olisi noita ollu tuossa iässä.
Kyllä siinä on itsellä aika avuton olo, kun mitään ei voi tehdä.
Oli aika vauhdikas viikonloppu, useammat kaverisynttärit jne.
Minä kyllä yhdistän ihan ikäkauteen ja tiettyyn kehittymiseen. Samanlaista on ollut ennenkin ohimenevästi.
että meillä lapsi nukkui jo valmiiksi vieressäni. Laitoin sitten peittoa päälle, menin ihan liki ja silittelin hiljaa. Tämä läheisyys on aina rauhoittanut hänet parhaiten. Itseä se tietenkin uuvuttaa...
toisella alkoi 3v ja toisella eskari ikäisenä ja edelleen jatkuvat ja ikää on 12 ja 15v.
On hurjan näköistä ja toidella pelottavaa,mutta vaarattomia. Yritä pitää lasta sylissä ja rauhoitella,meillä ainakin esim valot lisäävät pelkoa,kohtaus kestää n. 20min eli aika pitkään.
Useammilla tulevat 3-5 vikävuoden vaiheilla. Ei niihin oikein mikään auta. Yleensä pidin tiukasti sylissä, toisinaan avasin ikkunan tai vein pihalle heräämään. Raitis ilma auttoi heräämään ja sit tyttö rauhoittui.
Ei syytä huoleen menevät ajanmyötä ohi kun lapsi kasvaa.
hengitysvaikeudet. kohtaukset olivat juuri kuvailemasi kaltaisia, ja toistuivat usein! Sen jälkeen kun kitarisat poistettiin, loppuivat kuin seinään! käypä tarkistuttamassa nielu-, ja kitarisat....
jos on usein flunssia/korvatulehduksia, viittaisi siihen???
Sitä ei kai toisaan tiedetä, mistä ne johtuvat, mutta itse kuvittelisin sen liittyvän jollakin lailla myös lapsen temperamenttiin. Ainakin omistani voin sanoa, että voimakastluonteisimmalla ja ehkä myös herkimmällä lapsistani (esikoinen) oli selvästi eniten niitä kohtauksia. Joskus iässä 3-6v taisi olla tosi usein, pahimmillaan 4-5-vuotiaana lähes joka yö, joskus parikin kertaa yössä. Pahimmillaan kohtaukset kestivät tosi pitkään, yli puoli tuntia ainakin ja silloin oli kyllä äidin hermot koetuksella. Onneksi loppuivat aikanaan.
noita esiintyi tytöllä noin 3-4 vuoden välillä. Lapsi huusi ja raivosi unissaan eikä mikään auttanut. Joskus sain houkuteltua vessaan pissalle ja siitä sitten rauhoittui. Todella rasittavaa ja itse huusin välillä takaisin, sen verran sitä väsyneenä itsekään kestää :/ Onneksi ovat ohi nyt!
Tuo oli hyvä kysymys ja on mahdollista, sillä ne yleensä tulevat yöaikaan "kutittelemaan" peräaukolle (Oletko varma ettei ole kihomatoja?)