Poika 10v ei ulkoile sitten millään! Auttaako skeittilauta?

Aikoinaan yritin vanhempien kanssa yhteisiä sääntöjä pelihommista. Mutta vanhemmilla on erikoista kilpailua siitä, kuinka suosittu oma lapsi on. Eli annetaan pelata vaikka maailman tappiin, että oman lapsen luona viihtyisi kaverit. Ja viihtyyhän ne kun äidit kilpaa lappaa keksejä ja sipsejä ja antaa pelata koko illan.



Ongelmaksi tuli se, että en halunnut itse joka ilta poikaporukkaa pelaamaan 5-6 tunniksi ja en halunnut lahjoa heitä herkuilla, että olisivat poikani kanssa. Kun sen kielsin, aina löytyi äiti, joka toimi toisin.



Urheilukentillä ei todellakaan enää pelaa pojat potkupalloa noin vain: Ovat varattu urheiluseuroille ja tarkat vuorot. Ja muutenkin kuvittelin aikoinaan, että meno on samanlaista kuin ennen, että mennään kylään ja sitten pelataan palloa ja leikitään koko päivä ulkona. Ei, nykyään viedään autolla liikuntaharrastukseen ja haetaan autolla pois. Loppuajan saa pelata kaveriporukan kanssa.



Omien lapsien liikunnan olen hoidellut niin, että harrastan itse liikuntaa aktiivisesti ja raahaan kakarat matkaan, vaikka kuinka kitisisiät. 20km 10 vuotiaalle ei ole liian pitkä matka. Otan itse eväät reppuun ja ajamme maastopyörillä jonnekin ja syömme siellä eväät.

Tässä on murkulle sellainen psykologinen seikka, että ei haluttais enää äidin kanssa ulkoilla kun kaverit pitää sitä mamoiluna. Mutta se onkin kova sana kun mennään maastopyöräilemään tai harrastetaan puntinnostoa ja jotain muuta vähän extremeä.



Uimassa käydään paljon, koska siellä voi olla myös sillai, että "äiti ei ole matkassa vaan uidaan ilman sitä". Saan itse uida omat uintini samalla kun lapset ui omansa. Uimakoulu on tietenkin käyty, että uimataito on hyvä.



Patikointia, kalliokiipeilyä, nyrkkeilysäkki kotona, irtopainot yms. Nämä on minun keinot, millä saan lapset liikkumaan.