Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

mitä ostatte omalle lapselle ylioppilas lahjaksi?

Vierailija
15.05.2009 |

eka lapsemme saa valkolakin. Olemme miettineet mitä ostamme lahjaksi, itse hän ei osaa sanoa.

Kommentit (33)

Vierailija
21/33 |
16.05.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

kyllä tuohon on varauduttava jo vuosia ennen jos noihin lahjoihin haluaa yltää tavallinen huono palkkainen perhe

muistakaa nyt et vanhemmat maksaa tarjoilut, koristeet, puvut kengät, kutsukortit kiitoskportit, valokuvauksen videoinnin siis ties mitä, omat vaaaatteet että kehttaa olla itse juhlissa jne

siihen jos viel autoa tai maailmanynpärysmatkaa on ostetava niin huh huh



eikö ihan oikeesti ole mitää suhteellisuudentajua nykyään

itse sain kultaisne kaulaketjun vanhemmiltani kun pääsi yoksi

se oli minuts upea koru



siis sanokaa nyt yo lasten vanhemmat miten paljon teillä tuohon kaikkee menee rahaa yhteensä



ja onko se nyykään niin ihmeellistä ku pääsee yoksi



minusta ei, miten sit ne jotka valmistuu amiksesta tms, mitä heille

ei mitään vai ?

Vierailija
22/33 |
16.05.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jos tekee rahasta tiukkaa, niin kannattaako yo-juhliin järjestää mitään maksullista videointia, maksullisia koristeita, maksullisia kutsukortteja jne.

Mieluummin ne rahat lapselle tulevaisuutta varten, ja koristeeksi kevätkukkia, ja kutsut ja videoinnit tehdään itse omalla tai ystävien kameralla.

kyllä tuohon on varauduttava jo vuosia ennen jos noihin lahjoihin haluaa yltää tavallinen huono palkkainen perhe

muistakaa nyt et vanhemmat maksaa tarjoilut, koristeet, puvut kengät, kutsukortit kiitoskportit, valokuvauksen videoinnin siis ties mitä, omat vaaaatteet että kehttaa olla itse juhlissa jne

siihen jos viel autoa tai maailmanynpärysmatkaa on ostetava niin huh huh

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
23/33 |
16.05.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kirjoitusten jälkeen vanhemmat kustansivat minut ja poikaystävän etelään viikoksi ja yo-lahjaksi sain auton. Ennenkaikkea antaisin jotain mikä ilahduttaa lastani, nuo samat voisivat olla sellaisia...



Ihan järkkyä että joku mieltää lahjaksi sen että järkätään juhlat. Musta ainakin on ihana järjestää juhlia ja kutsua ihmisiä - paljonhan ne on sellaisia omia sukulaisia ja ystäviä vielä yo-juhlissa. Mikä on ihanampi juhlan aihe kuin oman lapsen saavutus!

Vierailija
24/33 |
16.05.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kylllä minun mielestäni jihlan järjestäminenkin on jo itsessään lahja ylioppilaalle. Tuntuu, että nykyajan nuoris haluaa kaikki heti ilman omia ponnisteluita. Vanhemmat ostaa lapsillensa opiskeluajaksi asunnot tms...

Vierailija
25/33 |
16.05.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

ette ymmärrä ettei keskituloisen perheen lapsille osteta maailmanympärysmatkoja, vaan varakkaampien perheiden lapsille. Tarkoittaako tämä sitä, että jos joku saa jotain kallista varakkailta vahemmiltaan, että kaikkien täytyisi siihen yltää?

Sen mukaan ostetaan mihin on varaa. Minä sain vahemmiltani yksiön Helsingistä.

Vierailija
26/33 |
16.05.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Astiasto on Gigantista 66 osaa, 29€.



Toki olisi kiva antaa vaikka mitä, mutta suhteutettava on tulotasoon. Ja ikävä kyllä lahjaa miettiessäni olen joutunut ottamaan huomioon, että juhlien järjestäminen kaikkineen taitaapi maksaa n.1500€

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
27/33 |
16.05.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vanhemmillani on rahaa paljonkin, mutta meillä on eletty ihan tavallisesti, eikä olisi tullut mieleenkään pyytää mitään maailmanympärysmatkaa.



Vanhemmat ovat aina auttaneet, muttei meillä näitä ole lahjoiksi laskettu. Asuin opiskeluajan ilmaiseksi heidän asunnossaan, ajoin ilmaiseksi heidän autollaan, sain ruokaa aina kun viikonloppuisin kotona kävin jne. Koskaan en ulkopuolisille kertonut asuvani vanhempien asunnossa. Nyt kun omat vanhemmat alkavat ikääntyä, autan heitä kaikessa missä voin. Viimeksi tänään olemme lasten kanssa olleet siivoamassa heidän pihaansa ja varastoaan.



Korut kestää aikaa, samoin matkasta saa kivoja muistoja. Rahaa ei kannata antaa, sitä luultavasti tulee muutenkin. Jos on mielessä joku kiva astiasto tai aterinsarja, sitä voisi myös alkaa kerätä. Itse ostin silloin aikoinani muutamalla satasella eli osalla yo-lahjarahoilla Teemaa, joka kulkee mukana edelleen :) Sain lahjaksi myös Hagmanin aterimia, ne ovat myös käytössä.

Vierailija
28/33 |
16.05.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jos omistaa paljon asuntoja, ja tileilläkin on miljoonia, niin yksiö on ihan järkevä lahja opiskelemaan lähtevälle. Veroja tasaantuu, onhan omaisuutta joka tapauksessa joskus tulossa. Ja nuorenahan sitä tarvitsee apua, tyhmää periä iso omaisuus joskus kuuskymppisenä, ja sitten kituuttaa nuorena lapsiperheenä.



Ihan eri juttu tietysti, jos ei ole rahaa siihen yksiöön. Mutta mistä tahansa lahjasta voi sanoa, että se on johonkin toiseen tulotasoon verrattuna kohtuuttoman kallis.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
29/33 |
15.05.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minä muistan saaneeni vanhemmiltani lahjan, jota silloin toivoin.



Nykyajan ylioppilaalla on varmasti eri toiveet. Kysyisin itse lapseltani, mikä olisi mieluinen lahja.

Vierailija
30/33 |
15.05.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

taikka jos nainen niin joku hemmottelu paketti kylpylään rankan urakan jälkeen olisi kiva!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
31/33 |
17.05.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

että vaikka tavallisella teppo tallaajalla ei ehkä ole varaa esim. siihen maaiman ympäri matkaan tmv. niin SUVUSSA saattaa olla joku joka sen kustantaa.



Eli esim. isovanhemmilla on rahaa tmv. vaikka eivät edes rikkaita olisi, niin ehkä säästöjä on kertynyt (moni vanhus elää pienillä tuloilla, eli säästöön jää joka kk. eläkkeestä jne.) ja hauluavat rahansa antaa nuorelle joka lakin saa.

Vierailija
32/33 |
17.05.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mitä enää häälahjaksi annattekaan?



Minä sain vuonna 1987 suht hyvin toimeentulevilta vanhemmiltani runokirjan. Äiti sanoi, että juhlatkin maksoivat niin paljon. Laudaturin todistusta ei edes laitettu näkyviin eikä silloin harvinaista stipendiä. Matala profiili vaan.



Olen kyllä selvinnyt hyvin elämään kiinni ilman mitään lahjomisiakin. Minusta tuossa tulee vauhtisokeaksi nuorikin, jos lahja on jo tossa vaiheessa päätähuimava. Mikä tuntuu enää miltään niitten jälkeen?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
33/33 |
17.05.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Sain halvan läppärin sain ja jouduin itse järjestämään tylsät YO-juhlat. Mitään apua ei tullu äidiltä. Suurinpiirtein seisoi vieressä ja katsoi. YO-päivän nukuin melkein seisovaltaan ja hienosteleva täti haukkui kaikki leipomukseni pystyyn. Tiedän kyllä, että hän osaa järjestää juhlat paremmin, mutta olin siihen aikaan lukiosta juuri valmistunut ja leipomistaidot olivat huonommat.



Juhlat järjestin äitini pyynnöstä ja olin pyytänyt häneltä aikaisemmin ulkomaanmatkaa juhlien sijaan, mutta se ei käynyt. Juhlien jälkeenv asta kuulin, että matka olisi voitu kustantaa jos en olisi järkännyt juhlia. Rahasta perheelläni ei todellakaan ole puutetta, mutta eipä sitä tukea ole koskaan tippunut. Lukion aikanakin jouduin rahoittamaan kirjani ja opintoni työllä. Vuokran jälkeen käteen jäi käyttörahaksi ruokaan ja vaatteisiin huimat 90eur kuussa.



Vieläkin ottaa päähän. Häitä ei minulle koskaan tule. Sain juhlakammon jo YO-juhlista.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kuusi kahdeksan yksi