Te vapaaehtoisesti lapsettomat sinkut tai pariskunnat! Asiallinen (?) kyssäri teille.
Mitä kaikkea te päivisin teette? Esim. töiden jälkeen tulette kotiin, teillä on vissiin siistiä ja ainakin hiljaista?
Teettekö ruokaa, vai käyttekö jossain syömässä? Mites ilta?
Ihan vaan sillä utelen, kun tämän paskan päivän jälkeen ja tämän hirveän vilinän ja hulinan ja kamalan sotkun ja siivon jälkeen minulle ensimmäistä kertaa koskaan tuli ajatus, että te lapsettomat pariskunnat olette varmaan hirveän onnellisia, ja vietätte mukavaa elämää.
Olen vissiin nostanut teidät jalustalle sinne julkkisten ja kuninkaallisten kastiin, ja ajattelen kateudella ja kaiholla sitä elämää, mitä voisin viettää, jos en olisi ruvennut (omasta tahdosta tosin, ja miehen) sikiämään tällä innolla.
Huoh!!!!!!!! Helpottipas...!
Kommentit (10)
Mä opiskelen eli iltaisin luen tenttiin, teen gradua, harjoitustehtäviä ja sen sellaista. Mies lukee eri juttuja netissä. Saatetaan pelailla XBOXilla tai katsoa jotain leffaa. Itse seuraan telkkarista joitain sarjoja, mies ei oikeastaan mitään. Puuhastellaan kotona, esim siivotaan, pyykätään jne. Laitetaan ruokaa ja istutaan rauhassa sen ääressä juttelemassa. Lisäksi itse harrastan aktiivisesti järjestötoimintaa, joten vietän useamman illan viikossa jossain kokouksesssa.
Syödään yleensä aina kotona, joskus käydään hakemassa vaikka pitsaa.
Nyt tietty noi opiskelut vähän määrittää sitä elämää. Eli eletään periaatteessa vielä sellaista "opiskelijan arkea" ja suurin osa kavereistamme on myös lapsettomia.
Ja on meillä monesti aika sotkuista, kun joskus on sellaista et käy vaan kotona syömässä ja vaihtamassa vaatteet.
Ei käydä syömässä ulkona vaan kokataan kotona...viikoloppuisin. Viikolla syödään mitä sattuu.
Siistiä..? Kyllä meillä pitää siivota joka viikko.
Kyllä nuo arkipäivät ovat yhtä tukkaputkella lentoa...en tiedä, mihin viikot katoavat. Myös viikonloput menevät siivillä eikä koskaan ehdi tehdä sitä kaikkea, mitä pitäisi.
Olisi kiva joskus pysähtyä!
Olimme miehen kanssa naimisissa 9 vuotta ennenkuin päätimme hankkia lapsia. Ja kyllä elämä oli kivaa. Pelasimme jotain, söimme hyvin, katsoimme leffoja, luimme kirjoja...
Kyllä minä odotan sitä päivää, että kukaan ei vaadi minulta mitään.
kävimme ulkona syömässä 4-5 krt/vko ja joskus oluella jälkikäteen. Kävimme myös shoppailemassa ja nautimme ihanista viikonlopuista matkoilla. Me olimme siinä suhteessa onnellisia, että tulomme olivat silloin todella hyvät ja mahdollisuuksia nautintoihin riitti. Kotona tehtiin viikonloppuisin kaikkea naposteltavaa ja katsottiin leffoja + lauantait oltiin usein töissä. Meillä oli aina tosi siistiä. Elämä oli oikeasti kuin jostain lehtijutusta..)
Mutta kyllä siitä elämästä jotain puuttui ja kuka jaksaa vuodesta toiseen elää vaan mukavaa ja leppoisaa elämää. Siihenkin kyllästyy ja kyllä lapset antaa paljon enemmän. Nykyään tosin rahaakaan ei enää ole niin paljoa, koska me molemmat olemme paljon vähemmän töissäkin.
Ei kannata kadehtia sitä elämää...
on neljän alle kymmenvuotiaan lapsen äiti ja pph.
Repikää siitä tai antakaa mulle edes uskoa, että saan joskus elämäni takaisin, saanhan???
on neljän alle kymmenvuotiaan lapsen äiti ja pph.
Repikää siitä tai antakaa mulle edes uskoa, että saan joskus elämäni takaisin, saanhan???
Olin ns. epätoivoinen.
Mieheni ei taas ole mikään sielunkumppanini, joten elo hänen kanssaan kahdestaan ei nyt niin ollut mistään kotoisin. Meinasikin iskeä taas epätoivo, kun lasta ei vuoteen kuulunutkaan.
Nyt olen onnellinen kahden lapsen äiti ja miehen kanssa yhteistyö sujuu ihan mukavasti ja hän on valtavan hyvä isä. Nyt on hyvä elämänvaihe menossa. Käyn kyllä usein kavereiden kanssa syömässä, leffassa yms., otan omaa aikaa, luen kirjoja yms..., mutta ihaninta on aina tietoisuus siitä, että kotona odottaa kaksi maailman suloisinta lapsosta:)
kotona on jo ihana perhe. Jos on parisuhde, missä kumpikin saa omaa aikaa ja lapsille hoitopaikkoja, niin perhe-elämä on kivaa.
Päivisin opiskelen ja käyn töissä. Meillä ei todellakaan ole siistiä, sillä olemme sotkuisia ihmisiä. Siivooja tekisi mieli tilata aika usein. Iltaisin käymme lenkkeilemässä, surffaamme netissä kumpainenkin, katsomme telkkaa, teemme ruokaa, käymme kavereiden luona, käymme pubissa pelaamassa seurapelejä...
Olemme ihan onnellisia ja vietämme mukavaa elämää. Haluan kyllä muutaman vuoden päästä pari lastakin, mutta jos ei lapsia saada, varmaan lapsettomanakin viihdyn hyvin.
Päivät menee töissä, kotiin tultua joskus laitan ruokaa, joskus kavellaan pakastinta. Viikolla ei yleensä käydä ulkona syömässä. Ja muutenkin ehkä max kerran kuussa.
Siistiä ei todellakaan ole, päinvastoin, tästä syystä inhoan yllätysvieraita. Hiljaista on kyllä. Töissä on niin meteliä, etten kotona sitä enää siedä.
Ilta menee harrastusten parissa, joskus tv:tä katsoen, tietokoneen ääressä. Netissä surffaan ihan liikaa. Harrastusten takia pyykkiä riittää, joten kone pyörii vähän väliä.
Viikonlopuisin tehdään ruokaa, käydään kylässä tai jos molemmilla on päivät vapaata, mennään mökille nyhjäämään. Jos oikein hurjastellaan, käydään siellä syömässä tai ehkä jopa elokuvissa. Ravintoloissa harvemmin, en käytä alkoholia, joten ei sitä menoa oikein usein jaksa katsella. Kotona on kivempaa, löhötä sohvalla verkkarit jalassa...