Onko häihin pakko kutsua kaikki sukulaiset, jos anopilla tulee muuten paha mieli?

olisi lopullinen päätäntävalta?

Eikös vanhemmat osallistu lastensa hääkustannuksiin halusta auttaa hääparia saamaan toivomansalaiset juhlat, eikä se, että niistä juhlista tehdään hääparin vanhempien mieleiset?

Tai niin ainakin itse ajattelisin, jos nyt alkaisin kustantamaan lapsilleni häitä.



Saattahan olla, että parissakymmenessä vuodessa minullakin kusi kihahtaa sen verran enemmän hattuun, että alan kiukuttelemaan, jos minun toivomukseni ei menekään hääparin toiveiden edelle, vaikka osallistuisimmekin lapsen isän kanssa kustannuksiin.

Jos itse järjestätte häänne niin itse toki päätättekin.

Jos häät maksaa anoppi, vaikka miten olisi "lahjana" teille, niin kyllä siinä maksajalla on vähän enemmän sananvaltaakin.

Kannattaisi kuitenkin pohtia hieman myös anopin kannalta, mitä siellä pahan mielen takana voisi olla. Miltä itsestä tuntuisi, jos olisi vuosien, jopa vuosikymmenten ajan laittanut toisen ihmisen itsensä edelle, elänyt lapsentahtisesti kuten täälläkin neuvotaan, ja sitten, kun tulee lopullisen irrottautumisen aika (sillä häissäänhän lapsi vasta virallisesti perustaa oman perheen), sitä ei saisi juhlistaa omien tärkeiden ihmistensä kanssa, vaan tytär miehittäisi häät vain omilla kavereillaan?



Anopilla on varmasti jokin hyvä tarkoitus siinä, mitä hän ehdottaa/vaatii. Mikähän se voisi olla? Olisiko se mahdollista toteuttaa siten, että hääparin hyvät tarkoitukset eivät rutistu sen alle?

Muutoin ei.



Maksakaa siis itse häänne ja pitäkää ne jossain muualla kuin anopin kotona (hääjuhla) niin ei tarvitse tällaista miettiä.



Me pidettiin aikoinaan vihkimisen jälkeinen hääjuhla anopin kotona (iso piha). Anoppi maksoi vanhempieni kanssa häät puoliksi. Siihen vedoten hän sanoin "minä päätän ketä meidän puolelta kutsutaan". Sen seurauksena meidän häissä oli meidän puolelta lähimmät sukulaiset ja ystävät. Anopin puolelta anoppi oli kutsunut ammoisia koulukavereitaan (en tuntenut niitä mitenkään), apen armeijakavereita (en tuntenut niitäkään), mutta ei esim. mieheni kummia tai apen sisaruksia.... että sellaista....

esim. veljeni häissä jätettiin kaikki sulhasen puolen serkut kutsumatta, jotta morsiamen puolelta saatiin enemmän sukua. Morsiamen äiti oli vahvasti määräämässä vieraslistasta ja kas kummaa hänen sukunsa oli tärkeämpi.

anoppi maksaa minkä haluaa, mutta ei sillä toisten ihmisten häävieraisiin ole mitään sananvaltaa. Ei ne vaan ole anopin häät.



Olen kuullut myös sellaisen vaihtoehdon, että anoppi osallistui hää kustannuksiin määrällä x ja kustansi siihen päälle kokonaisuudessaan muutaman hääparille tuntemattoman ihmisen minkä halusi kutsua. Reilu peli.

on ollut täysi päätösvalta. nykyajan nuoret parit monesti haluavat sen päätösvallan mutta maksattavat edelleen vanhemmilla.

tulla itselleen vieraiden ihmisten häihin! Siis jos joku anoppi kutsuu omia tuttujaan, niin mikä idea siinä on, jos nuo tutut eivät tunne edes toista hääparista?

Avopuolisoni siskon häissä oli anopin kutsumana eräs tuttavapari, jotka olivat kerran nähneet mieheni siskon ohimennen jossain sata vuotta sitten, sulhasta eivät ikinä. Mikä järki?! Itselle lähinnä tulee mieleen anopin elvistelyn halu "näettekös miten meidän tyttärelle on mahtavat häät järjestetty".



Minua henk.koht. ei paskaakaan kiinnostaisi mennä patsastelemaan itselleni vieraiden ihmisten häihin. Tuntisin oloni lähinnä kiusaantuneeksi.