Lue keskustelun säännöt.
Mä en nyt tajua mikä on se "paha" virikehoito??
13.05.2009 |
Siis jos meidän 3v on 2 x viikossa 6h hoidossa, onko se nyt paha juttu? Hylätty onneton lapsi?
Miten tämä eroaa siitä, että veisin hänet johonkin muuhun kerhoon / leikkikouluun?
Jos tuo päiväkoti nyt sattuu olemaan kätevästi lähellä, ja ennestään tuttu paikka.
Mielestäni nimenomaan 3v täyttäneille PITÄÄ tarjota muutakin toimintaa kuin pelkkä äidin kanssa olo, jos äiti on vauvan kanssa kotona. Ja hyvä jo opetella ryhmässä toimimimista ilman äitiä, pieninä annoksina kerrallaan.
Vai tarkoitetaanko näillä virikehoitokeskusteluilla sellaisia, jotka vievät isosisarukseen hoitoon ma-pe 9h/pv?
Enpä usko että kovin moni oikeasti edes tekee noin, ilman jotain muuta erityistä syytä (opiskelee samalla kotona, sairas vauva tms.)
Eli taitaa suurin osa näistä virikehoitokeskusteluista olla ihan turhaa vouhotusta.
Kommentit (24)
hoitopaikassa, jotta vauva saa kokea äidin jakamattoman huomion, sillä perusteella että niinhän se esikoinenkin aikoinaan sai... Toinen perusselitys on että isompi lapsi pitkästyy kotona, kun äiti vain on vauvan kanssa. Kolmas perusselitys on, että kaikki ikätoveritkin ovat päiväkodissa ja asutaan 30 km lähimmistä lapsiperheistä. Neljäs perusselitys on, että perheen maksamat verot kyllä kattavat sen hoitopaikankin. Ja viides perusselitys on, että kuviota ei saa kyseenalaistaa eikä kritisoida, koska on sellainen laki kuin subjektiivinen päivähoito-oikeus. Ettäs tiedätte.
Minun mielestäni subjektiivinen päivähoito-oikeus on nykymuodossaan ihan perseestä. Lähiäiväkotipaikat kuuluisivat vain niitä oikeasti tarvitseville. Virikehoitolapsia on aikaa kuljetella kauemmas ja tarjolle pitäisi tulla oikeasti kevyempiä ratkaisuja kuin 500 eur/kk maksavat osapäivähoitopaikat, kokopäiväpaikoista herra nähköön puhumattakaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
hoitopaikassa, jotta vauva saa kokea äidin jakamattoman huomion, sillä perusteella että niinhän se esikoinenkin aikoinaan sai... Toinen perusselitys on että isompi lapsi pitkästyy kotona, kun äiti vain on vauvan kanssa. Kolmas perusselitys on, että kaikki ikätoveritkin ovat päiväkodissa ja asutaan 30 km lähimmistä lapsiperheistä. Neljäs perusselitys on, että perheen maksamat verot kyllä kattavat sen hoitopaikankin. Ja viides perusselitys on, että kuviota ei saa kyseenalaistaa eikä kritisoida, koska on sellainen laki kuin subjektiivinen päivähoito-oikeus. Ettäs tiedätte.
Minun mielestäni subjektiivinen päivähoito-oikeus on nykymuodossaan ihan perseestä. Lähiäiväkotipaikat kuuluisivat vain niitä oikeasti tarvitseville. Virikehoitolapsia on aikaa kuljetella kauemmas ja tarjolle pitäisi tulla oikeasti kevyempiä ratkaisuja kuin 500 eur/kk maksavat osapäivähoitopaikat, kokopäiväpaikoista herra nähköön puhumattakaan.
Siis kun suurin osa myöntää, että kerho tms. on ihan hyvä esim. yli 3-vuotiaalle jos lähellä ei ole muita kotihoidossa olevia lapsia ja elämä pyörii kotona. Eli pitää ottaa pois tutusta päiväkodista ja laittaa kerhoon ja sitten taas mahdollisesti eri päiväkotiin.
Täällä Jyväskylässä kerhoja järjestää pääsääntöisesti seurakunta. Toiminta on hyvää ja laadukasta, mutta entä jos perhe ei kuulu kirkkoon? Tai ei pidä siitä, että 3-vuotiaalle selitetään seikkaperäisesti Jeesuksen ristiinnaulitseminen, kuolema, Juudas Iskariotin petturuus jne. Jos tuntuu, ettei 3-vuotias tarvitse tuollaista tietoa.
Tässä asuinalueellamme, jossa asuu n. 25.000 ihmistä on tietääkseni pari päiväkotia jotka järjestävät ei-uskonnollista kerhotoimintaa, joka on juuri ap:n kuvailemana toimintana, jossa lapsi on hoidossa pari päivää viikossa osan päivästä.
Itse otin isommat lapsemme lievän painostuksen alla pois päiväkodista kolmannen syntyessä, vanhemmat olivat tuolloin 5 v ja 3½ vuotta. Seurakunnan kerho oli 2 kertaa viikossa 2½ h kerrallaan. Olisin mielelläni pitänyt heidät hoidossa juuri 2 päivää viikossa, mutta hiukan pidemmän ajan kuin 2½ h, josta ei oikein ollut iloa kenellekään - esim. 4 h, eli "puolipäiväisenä".
Lopputuloksena töihin paluun aikaan parasta mitä minulle tarjottiin ,oli kaikille kolmelle lapselle hoitopaikat eri päiväkodeissa, sijainniltaan siten, että ilman autoa olisivat aamut olleet täysi katastrofi. Esikoinen olisi joutunut uppo-outoon eskariin toiselle puolelle asuinaluetta, josta suurin osa menee siinä vieressä olevaan kouluun, joka taas ei olisi ollut meidän koulumme. Eli totaalinen kaveripiirin vaihdos monta kertaa parissa vuodessa: ensin äitiyslomalle jäännin yhteydessä vanhat kaverit jäävät, uudet kaverit kerhossa, sitten taas uusi porukka eskarissa ja sitten taas ihan uudet typit koulussa. Sorry, mutta mielestäni tämä ei voi olla 5-6-7 vuotiaalle parempi vaihtoehto kuin tuttu päiväkotiryhmä pari kertaa viikossa - varsinkin jos se kerho on "ojasta allikkoon" toisessa päiväkodissa.
Onneksi sain paikat ihanasta yksityisestä päiväkodista ja vaikka kaverit vaihtuivat ja tämäkin päiväkoti on kunnon matkan päässä, suunta on sentään järkevä ja kouluun menijät sijoittuvat pääsääntöisesti tähän lähellä olevaan kouluun.
jos turhista päiväkotipaikoista luovutaan, niin niitä on vastaavasti helpompi jälleen saada kun tarve tulee, sieltä omasta lähipäiväkodista. Ei ole mitään järkeä siinä, että kun paikan on kerran saanut, se sementoidaan pysyvästi itselle. Kas ettei ruveta siirtämään perintönä sukupolvelta toiselle...