Et ole miehesi äiti-kommenteista
En tajua että miten kukaan voi ajatella ettei miehellä ole velvollisuutta muistaa vaimoaan äitienpäivänä? Minusta on tosi moukkamaista mieheltä olla muistamatta sitä henkilöä, jonka kanssa hän on lapset saanut, sekä henkilöä joka useimmiten lapsista huolehtii täyspäiväsesti. Ihan oikein, että äidit odottavat muistamista ja ihan ymmärrettävää jos joku loukkaantuu jos mies ei muista. Se EI OLE minä minä ajattelua.
Sellainen mies, joka sanoo etten sinulle osta mitään koska et ole minun äitini, on erittäin lapsellinen, moukka, idiootti.
Sellainen äiti, joka täällä haukkuu itsekkääksi sellaista äitiä joka loukkaantuu kun häntä ei muisteta, on myös jollain tapaa tunnevammainen. Ymmärrettävästi tällaista äitiä mies ei ole koskaan muistanut ja suhde taitaa muutenkin olla kaveritasolla.
Kommentit (49)
Vaikka päivä on selväsi äitinipäivä. Kyllä tää maailma on perverssi! Pysyisi pressa siinä oman äitinsä palkitsemissa tai jos tämä on kuollut, jättäisi palkintohommat sikseen!
samaa mieltä myös ap:n kanssa!
Mä olen ajatellut niin, että tässä on oiva tapa siirtää ja opettaa lapsille juhlapäivien merkitystä. Lapset valmistelevat äitienpäivän yhdessä isän kanssa ja sitten taas toistepäin isänpäivänä.
Harva alle kouluikäinen osaa itse varautua tuollaisiin juhliin ilman aikuisten opastusta.
Mulla aina tulee mieleen se, että se vanhempi joka ei halua osallistua äitienpäivän tai isänpäivän viettoon ei myöskään halua oikein kuulua perheeseen. Lahjojen osto ja varsinkin niiden hinta on sitten sivuseikka. Idea on siis juhlia perheenä, luoda perheen omat tavat ja siirtää ne myös tapakasvatuksena lapsille.
tulee lapsen äitiä muistettua, ehkä onnittelu aamulla, kortti tai kukkia. Mutta näen silti päivän oman äidin muistamisena, minä muistan omaani ja vaimo omaansa. Mutta ei se tarkoita ettei vaimoa ollenkaan tarvi muistaa, mutta yleensä en osta lahjaa, korkeintaan kukkia tai kortti.
että olen kiitollinen miehelleni lapsista, olen onnellinen että hän on siinä ja siksi että minusta hän on maailman paras isä. Siksi ostan lahjat, teen aamiaiset ja hemmottelen muutenkin.
Omaa isääni onnittelen ja ostan lahjan ja teen ruokaa. Koska kiitän niillä siitä että hän on isäni, ja rakas minulle.
Minusta on ihanaa kun on tälläiset päivät, silloin saa korostaa sitä kiitollisuuttaan näitä ihmisiä kohtaa, jota nyt ei ehkä muuten tule niin useasti sanottua.
Ja näistä edellämainituista syistä myös mieheni tekee vastaavat minulle ja kyllä isäni ostaa minulle äitienpäiväkukat, koska olen hänen tyttärensä ja hänen rakkaiden lastenlastensa äiti.
Mieheni sanoi eilen niin ihanasti: "Kiitos, kun olet antanut minulle enemän kuin olisin ikinä voinut kuvitellakkaan". Äitienpäivän jutut olivat siis kiitosta tästä kaikesta yhteisestä:)
on se äitienpäivän/isäinpäivän juttu. Ne onnelliset ja ylpeät naamat, kun on äidille väkerretty korttia ja pakettia, ovat näkemisen arvoisia. Siitä se äitienpäivän paras anti ammennetaan. Toki miehenkin paketti on tervetullut, mutta en sitä erityisemmin odota enkä kaipaa.
kun ne siellä kahvijonossa supattaa että luuleeks toi Tarja oikeesti että me ollaan sen äitejä kaikki?
niin samallahan voisi lopettaa joka ikisen juhlaperinteen tai -päivän, joka asiaahan voi muistella itsekseen jokaisena päivänä, ei sitä erityisiä juhlapäiviä kai sitten tarvita...
Miehellä on pikkuhiljaa sytyttänyt että hänen KUULUU huomioida minut äitienpäivänä. Taisi luulla että silloin vaan omaa äitiään. Liekö jotain lapsuudenkotinsa peruja, jossa oli ilmeisesti tällainen tapa, että vain lapset huomioi äidin.
Minä itse en ole kovinkaan paljon minkään hemmottelun perään vikissyt, koska mies on noin yleisesti todella huomaavainen ja ihana, mutta ihan itse tajusi vihdoin ;). Kaikki muut mahd. päivät kyllä on tähän asti huomioinut, nyt tuli näköjään tää äitienpäiväkin mukaan.
kun ne siellä kahvijonossa supattaa että luuleeks toi Tarja oikeesti että me ollaan sen äitejä kaikki?