Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
kertokaa käynnistys kokemuksia!
09.05.2009 |
olen ensisynnyttäjänä menossa käynnistykseen raskausdiabeteksen vuoksi. Olen kuullut joitakin juttuja käynnistyksestä,ja suurinosa ollut aika kamalia. en kuitenkaa sätkähdä näitä juttuja koska tajuan että jokainen menee yksilönä synnyttämään ja ei kenenkään kohdalla voi etukäteen sanoa miten se menee. Mutta siis kokemuksia käynnistyksestä?
itsellä paikat epäkypsät,eli lähtötilannekkin jo aika huono käynnistykselle:( en mielellään halua siihen mutta jos vauva ei sitä ennen tule niin sitten se on pakko.
Kommentit (10)
Tabletilla kohdunsuulla käynnistettiin, supistukset kirjattiin alkaneeksi (säännöllisinä) 18 tuntia ekan cytotecin jälkeen ja vauva syntyi siitä 13 tunnin kuluttua. Eppari leikattiin vielä lisäksi kun vauva oli iso ( rv 37 ja 3800kr 51cm) ja minä pieni, sokerit heitteli minullakin.
Toinen käynnistettiin niinikään cytoteceillä, supistukset alkoivat siitä 3 tunnin päästä säännöllisinä, vauva syntyi siitä 9 tunnin kuluttua, kokonaiskesto siis 12h.
Kolmas käynnistettiin myöskin lasketun ajan korvilla, tipalla tälläkertaa. Kohdunsuu oli 2cm auki jo ennestään ja koko homma oli ohi 3:ssa tunnissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yski pari kertaa ja jäi siihen koko paska eikä liikkeelle lähdetty.
Ei siis hyvä kokemus :(
Yski pari kertaa ja jäi siihen koko paska eikä liikkeelle lähdetty.
Ei siis hyvä kokemus :(
No hei, Relluhan on ranskalainen, vain joku hullu itsemurha-altis ostaa ranskalaisen auton...
---
Mulla esikoinen käynnistettiin 42+2 yliaikaisuuden vuoksi. Aamulla menin sairaalaan ja päivän mittaan sain 2 kertaa Cytotec-murusen kohdunsuulle. Supistuksia alkoi olla, muttei vielä kipeitä.
Yhdeltätoista illalla menivät vedet, ja siitä myös supistukset alkoivat kipeytyä. Koko yön kuljin osaston käytävää eestaas ja ulisin, välillä yritin suihkutella yms. mutta ei ollut apua. Litalginia ja petidiiniä sain myös, ei apua niistäkään. Aamulla pääsin synnytyssaliin epiduraalia saamaan, koska kivut jo kovat eikä osastolla niille enää mitään voitu tehdä.
Salissa synnytys kuitenkin hyytyi, supistukset vain kadottivat ponttaan vaikka oksitosiinitippakin laitettiin juoksemaan. Olin välillä ilman puudutettakin mutta sekään ei saanut enää synnytystä kunnolla käyntiin. Lopulta iltapäivällä lääkäri teki sen päätöksen, että nyt leikataan.
Loppu siis hyvin, vauva syntyi terveenä ja ehjänä ja itsekin toivuin leikkauksesta melko nopeasti. Eikä kaikilla käynnistys suinkaan pääty leikkaukseen! Tsemppiä kovasti!
ja sen kesto ym. riippuu monen monesta asiasta. Useinmiten menee hyvin.
Mulla käynnistettiin epäkypsästä tilanteesta viikoilla 42+1, lapsi syntyi kiireellisellä sektiolla 42+4
Kaksi synnytyksistäni on käynistetty tabletilla ja yksi tipalla. Ekassa käynistyksessä tilanne oli sama kuin sinulla, eli epäkypsä. Sain tabeltin pehmittämään kohdunsuuta aamulla klo. 9.30, ja hennot supparit alkoivat klo. 10.15. Sain toisen puolikkaan tabletin 12.30 ja kunnon supparit alkoivat reippaan kävelyn jälkeen klo. 12.45. Synntys kirjattiin käynistyneeksi klo. 13.05 ja vauva syntyi maailmaan klo. 14.46.
Toinen synnytys edistyi yhden tabletin jälkeen, eli supparit alkoivat puolituntia tabletin laiton jälkeen. Synnytys kirjattiin käynityneeksi klo. 12.32 ja vauva syntyi klo. 13.25. Kolmas äynitettiin tipalla. Paikat olivat epäkypsät , mutta supparit alkoivat ihan kiitettävästi melkein saman tien. Klo oli tuolloin 14.50. supparit kuitenkin loppuivat tunnin päästä, jolloin lääkäri päätti puhkaista kalvot. Tuo sitten nopeuttikin tapahtumaa, eli synnytys lähti heti käyntiin ja vauva oli maailmassa puolen tunnin päästä.
Eli kokemukseni ovat oiken hyvät, ja synnytykset nopeita. Tosin olen kaksi lasta synnyttänyt ilman käynistystä ja nämäkin olivat nopeita synnytyksiä.
Mitään huonoa sanottavaa ei siis ainakaan mulla ole käynistyksestä, päinvastoin. Tsemppiä koitokseen:)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla myös käynnistettiin synnytys juuri raskausdiabeteksen takia. Olin osastolla vuorokauden ennen kuin synnytys alkoi. Synnytys oli minulle toinen. Kieltämättä supistukset tuntuivat rajuimmilta kuin itsestään käynnistyneen synnytyksen, toisaalta kun kerran oltiin jo sairaalassa kerkesin saamaan epiduraalin joka vei kylläkivut.Positiivista käynnistyksessä oli että synnytys kokonaisuudessaan kesti ainoastaan neljä tuntia, toki varmaan ensisynnyttäjällä vähän kauemmin, mutta käsittääkseni ne lääkkeet kyllätehostaa synnytystä niin ettei se kestä niin kauan. Ei kannata pelätä etukäteen, olet hyvissä käsissä:) Kokonaisuudessaan ihan positiivinen kokemus..jos synnytys voi sellainen olla:) TSEMPPIÄ!!
Olin tipassa ekalla kerralla 6 tuntia. Ei tullut omia suppareita. Osastolle illan päätteeksi ja seuraavana päivänä kotiin.
Toinen käynnistysyritys oli viikon kuluttua. Taas tippaan. Tämä tippakokeilu päättyi kolmen tunnin kuluttua, kun tipasta tuli turvotusta, päänsärkyä ja verenpaineet nousi. Lääkitystä oli em. vaivoihin, mutta eivät auttaneet.
Kuudelta lääkäri tuli ilmoittamaan, että enää ei voida odotella, tehdään sektio. Lapsi syntyi keisarileikkauksella kaksi tuntia myöhemmin.
Minulle lääkäri painotti, että käynnistys on huono sana, vaan kyseessä on aina käynnistysyritys. Ei voida varmuudella sanoa, että synnytystä ylipäätään saadaan käynnistettyä jos liikkelle lähdetään nollatilanteesta (eli ei omia suppareita, paikat ei auki, kalvoja ei saada puhkaistua).
Mulle tuli vaan niitä lääkkeillä aiheutettuja suppareita, jotka nyt eivät olleet kovin kummoisia. Tippa kun loppui, ei tullut omia supistuksiakaan. Toivotaan, että sulle käynnistys toimisi!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tilanne oli kohdunkaulan suhteen yhä epäkypsä ja kohdunsuulle laitettavilla tabl aloittettiin. Kolme päivää olin osastolla. Kotiin eivät laittaneet, kai kun olin jo niin pitkällä? Yritin kulkea portaita ja liikkua, ei siitä erityistä hyötyä ollut. Mies vaan väsyi mun perässä juostess. Olin sit hyvä kunnossa silloin.. Pieniä supistuksia tuli, ei pahjoja ja aina loppui. Sitten kolmanen päivän iltan vedet meni klo 10 maissa ja vauva syntyi yhden jälkeen. Supistukset tulivat voimakkaina, mutta siedettävinä. Ennen vesien menoa oli vain lieviä. En ehtinyt saada epiduraalia vaan kohdunkaulanpuudutteen, joka auttoi hetken. Ilokaasu sitten. Ponnistusvaihe oli vähän pitkä, supistukset heikkeni. Laittoivat oksitosiini tipan ja niin vauva synytyi.
Neuvoksi sanoisin, että älä kuuntele niitä tätejä, jotka on olleet "jo" 5 tuntia käynnistyksessa ja eikö tämä nyt ala syntymään. Ota rauhallisesti. Varmasti syntyy. Varaa luettavaa ja kuunneltavaa itsellesi. Liiku, mutta älä väsytä itseäsi. Tsemppiä!
Alue: Aihe vapaa
ja aika samalla tavalla meni kuin sekin synnytys, joka käynnistyi itsekseen. Eka kerralla avautumisvaihe oli vaan pitempi. Käynnistys tehtiin viikolla 42, eli vauva oli kypsä syntymään, ja hentoja supistuksia oli ollut, mutta ei säännöllisi. Aamupäivästä menin sairaalaan, tutkittin ja annettiin tabletti. Supparit alkoivat kai parin tunnin päästä, kävelin ja katselin telkkaria itsekseni osastolla (sanoivat ettei mies mielellään saisi tulla osastolle, kun oli 2h huoneet). Illalla pyysin päästä saliin jotta saisin kipulääkettä, ja lapsivesi meni juuri kun olin sinne lähdössä. Salissa olin jo melko kipeä ja sain epiduraalin ennen kuin mies ehti paikalle, laittoi ensin isomman nukkumaan. Sitten synnytys eteni jo nopeasti ja vauva syntyi muutamalla ponnistuksella, kuten edellinenkin. Tasan keskiyöllä, eli n. 12 tuntia taisi mennä alusta loppuun.