Lue keskustelun säännöt.
Miksi ette huolehdi itsestänne?
09.05.2009 |
Minä niin ihmeissäni katselen sellaisia äitejä jotka antavat itsensä lihoa ja/tai kulkevat ilman meikkiä ns.tuulipukutyyliin? Miksi?
Toki poikkeuksiakin löytyy mutta vastaan tulee niin monta pienten lasten äitiä sen näköisenä että itse pukeudun ja meikkaan paremmin jopa odottaessani iestäni töistä kotiin! Älkääkä nyt sanoko ettei miehen takia tarvitse, ja että teidän miehet rakastavat teitä muutenkin yms. Kyllä minunkin rakastaisi eikä minunkaan tarvi, vaan haluan!
Eikö kannattaisi edes ulos lähtiessään vilkaista peiliin ja käydä välistä puntarilla...?
Älkääkä sanoko että yleistän, sillä sanoin että toisenlaisiakin löytyy. :)
Kommentit (45)
Hymyilkää ja näyttäkää onnellisuutenne,
ilman meikkiä tai meikillä,
tuulipuvun kanssa tai jakkupuvulla,
hiukset värjättynä tai 10 ssentin tyvikasvulla.
"Naama norsun vitulla" ei tee kenestäkään kaunista!
Nauttikaa elämästä, se kaunistaa. Rakastakaa se tekee onnelliseksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
onko tyylikkyyttä ja siistiä vain muuttaa omaa ulkonäköään? Ja mitä sitten jos on ylipainoa kun viihtyy omassa kropassa ja kantaa sen ylpeänä?
Tämä on joku av-palstan oma juttu, että rumuus ja itsensä ränsistäminen on in ja pop, oikeassa elämässä en tunne ketään tällaista. Ja tämä ylipainon ylistäminen on kanssa läskien juttu. Siinä ylipainossa ei ole MITÄÄN ylpeänä kantamista, vaan saisi hävetä kun on päästänyt itsensä moiseen kuntoon. Harmittaa että nuoret ihmiset menee tuohon ansaan ja lyhentää elämäänsä kun ei viitsi edes katsoa mitä syö.
(ja välittömästi ilmoittautuu 874 ylipainoista, joiden mummokin oli aina lihava ja eli 120-vuotiaaksi jne....)
Ja tämä ylipainon ylistäminen on kanssa läskien juttu. Siinä ylipainossa ei ole MITÄÄN ylpeänä kantamista, vaan saisi hävetä kun on päästänyt itsensä moiseen kuntoon. Harmittaa että nuoret ihmiset menee tuohon ansaan ja lyhentää elämäänsä kun ei viitsi edes katsoa mitä syö.
26
Ihan varmaan harmittaa toisten puolesta, sinähän se sitten olet empaattinen. Kylläpä sinä elät pienessä maailmassa jos tuommoiset asiat harmittaa. Ei sitten harmita se että tänne asiasta nillittämällä jollakin saattaa tulla paha mieli?
Vai onko se paskan jauhaminen sittenkin vain niin kivaa?
Toi oli siis lainaus tuolta yhdestä viestistä, mutta olen kyllä samaa mieltä.
Ehkä joku jolle tulee paha mieli niin muuttaa sitten elämäntapojaan parempaan suuntaan? :)
Se koira älähtää johon kalikka kalahtaa ;D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
26
Ihan varmaan harmittaa toisten puolesta, sinähän se sitten olet empaattinen. Kylläpä sinä elät pienessä maailmassa jos tuommoiset asiat harmittaa.
Yksi ystäväni on lihottanut itseään muutamassa vuodessa vähintään 30 kiloa. Tuo on ihan kevyt veikkaus, saattaa sitä olla 40-50 kiloakin tullut. Aikaisemmin oltiin saman kokoisia, nykyään hän on valtavan kokoinen, syö lääkkeitä verenpaineeseen, ei jaksa tehdä mitään... Nuori ihminen tuhoaa terveytensä eikä pysty tekemään asialle mitään. Ei se minun maailmaani pieneksi tee jos minua harmittaa että hän on tuota vauhtia kohta haudassa kun juopottelu on ainut mitä jaksaa vapaa-ajallaan tehdä.
Harmittaa se, mutta minkäs sille teet jos se oma terveys ei jaksa kiinnostaa.
Voi niitä naisparkoja jotka on joku saanut uskomaan että miehet ei välitä miltä niiden nainen näyttää...
Mieheni mielestä meikkaaminen niin että meikki näkyy (esim. selvät rajaukset, selvä huulipuna tai -kiilto) on kauhean näköistä. Sellainen meikki joka ei näy ei häntä muilla naisilla häiritse. Minut hän ottaa mieluiten meikittömänä, koska meikistä on vain haittaa. Minulla on tapana käpertyä miehen kainaloon ja halailla häntä. Jos minulla on meikkiä (esim. puuteria) mies heti vetäytyy ja käskee varoa että en likaa hänen vaatteitaan. Huulipuna ja -kiilto ovat varsinaisia turnoffeja hänelle.
Mies siis meidän perheessä suhtautuu meikkiin negatiivisemmin. Saa nähdä miten aikanaan tyttäriemme meikkaamisen käy.
T: 15 (meikitön tuulipukuäiti)
PS: Kotona en ole tuulipuvussa vaan rennoissa housuissa, t-paidassa ja villasukissa. Osaan kyllä meikata ja työaikana meikkaan joka työpäivä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
tykkää luonnollisen näköisistä naisista ja karsastaa "meikkinaamoja". Makunsa toki kullakin. Ihan itse olen ollut ripsiväri/aurinkopuuterilinjalla. No, meillä molemmilla urheilutausta, joten ehkä ei ole aikoinaan keretty asiaa niin miettiä ja joo saatetaan yhdessäkin käydä vaikka kaupassa tuulipuvuissa. Hui. Ja jokaiseen tilanteeseen pukeudutaan toki siihen sopivalla tavalla. Aika outo aloitus ja miten nämä keskustelut niin usein päätyy tälle läskilinjalle, tosi tyhmää. T. TtM, ravintoterapeutti
Enkä tarkoita pelkästään meikkaamista (etenkään mitään "sotamaalausta", kotiäidin kauhistusta) vaan ihan kokonaisuutta liikunnasta ja syömisestä alkaen. Olen tajunnut, että kolmenkympin jälkeen se piittaamattomuus vaan alkaa näkyä, ja omaan itseen kannattaa panostaa. Ei herkkuja koko ajan, ihoa pitää hoitaa, ei alkoholia liikaa...
Voi kun olisi vielä eläkeiässäkin jokseenkin "elävän" näköinen! Olen jo vuosia fanittanut Aira Samulinia, en niinkään persoonana vaan siinä että miten hän ei ole antanut itsensä ränsistyä. Ei kaikkien tarvitse tanssia mummona minihameessa, mutta ei myöskään tule jättää kehoaan hoitamatta. Elämänasenne ennenkaikkea, mutta ei se pelkästään riitä. Toinen upea ilmestys on mielestäni Pirkko Mannola. Minusta noista molemmista naisista näkee että omaan terveyteen on panostettu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla on ollut peräkkäin kaksi vaikeaa raskautta ja kaksi hyvin vaikeaa synnytystä. Esikoinen riehui yöt kaksivuotiaaksi allergioiden vuoksi ja nyt kuopusta on imetettävä yöt läpeensä. Olen ollut jatkuvassa univelassa ja puolimasennuksessa jo yli kolme vuotta. Usein en jaksa edes vilkaista peiliin ja ylipainoakin on kertynyt jo 20 kiloa...
Eiköhän tässä ole vain Maslowin tarvehierarkia kyseessä. Ensin pitäisi saada nukkua ja pitää huolta itsestään että jaksaisi urheilla ja meikata tms.
miten nämä keskustelut niin usein päätyy tälle läskilinjalle, tosi tyhmää. T. TtM, ravintoterapeutti
ja tuntuu että sitä ylipainoa suorastaan ihannoidaan (ainakaan siitä ei saa sanoa mitään negatiivista). Minusta se on kurjaa että suomalaiset ottaa tuossakin oppia jenkeistä, eli sairaalloisen lihavat on kohta ihan normaalin näköisiä. Sinulla on tietysti tästä työsi kautta enemmän näkemystä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ole kyllä ylipainoinen.
Mitenhän tämä nyt käy yhteen...hmmm....
Meikkaaminen ei nyt vain ole koskaan kiinnostanut ja ei ole mies valittanut. Kaipa se mut jättää ja menee panemaan jotain muuta jos alkaa enemmän napaa kiertämään hänellä.
Käyn päivittäin suihkussa, kampaan tukkani, rasvaan naamani ja panen vaatteet päälle. Jos jotakuta av.mammaa ahistaa, että haen lapset päiväkodista tämän näköisenä niin se on voi voi. Tule kertomaan niin voin antaa lohtuhalin sinulle.
Siis mun lapsia hoitaa itsestään huolta pitämättömät naiset. Ja saattaa siellä parilla olla joku kilo ylipainoakin. Ja niillä saattaa olla tuulipuku jopa päällä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Käyn päivittäin suihkussa, kampaan tukkani, rasvaan naamani ja panen vaatteet päälle. Jos jotakuta av.mammaa ahistaa, että haen lapset päiväkodista tämän näköisenä niin se on voi voi. Tule kertomaan niin voin antaa lohtuhalin sinulle.
eihän tämä ketju nyt koske sinua olleskaan.
että "läskeistä" keskustellaan, mutta syyttely, haukkuminen ja itsensä ylemmäs nostaminen ei kyllä tuo mitään tulosta, päinvastoin. Se on nähty niin monessa asiassa. Jos läheisissäsi on ylipainoisia, kannusta heitä liikkumaan (pyydä kävelylle, uimaan jne.). Tämä on hyväksi ihan meille kaikille yksilöina kuten myös yhteiskunnalle. T. se TtM, ravintoterapeutti
Jos läheisissäsi on ylipainoisia, kannusta heitä liikkumaan (pyydä kävelylle, uimaan jne.).
polvet on niin kipeet ettei voi kävellä, uimaan ei voi mennä koska ei ole uimapukua, työpaikan liikuntasetelit ei kelpaa... Ei tässä yksilö voi paljon mitään tehdä :(
Aaah, etätyöpäivän aamut on nautinnollisia. Muina päivinä pitääkin olla siisti.
Sitten sairastuin vakavasti ja kiloja tuli yhtäkkiä 25 lääkityksen ja huonon kunnon takia. Nyt olen kunnossa mutta kilosta ei niin yhtäkkiä pääsekkään eroon. Ja kauniisti pukeutuminen ei ole niin helppoa kun on isokokoinen, valitettavasti monissa vaatteissa koot loppuvat 42/44 kokoihin... Ja vielä sekin kun on isompi kokoinen niin helposti tulee valittua niitä mukavia vaatteita kun olo on muutenkin jo tukala, hikoiluttaa yms.. Mutta voihan sitä laittauta, meikata kammata olla puhdas vaikka onkin iso!
Mutta itse en enää ihmettele kenekään ulkonäkö tai muotoa, heillä/meillä kaikilla on siihen varmasti siihen syynsä/syymme! Kaikki ei aina näy ulospäin! Hyväksytään itsemme ja toisemme, sellaina kuin olemme!
Esikoinen riehui yöt kaksivuotiaaksi allergioiden vuoksi ja nyt kuopusta on imetettävä yöt läpeensä. Olen ollut jatkuvassa univelassa ja puolimasennuksessa jo yli kolme vuotta. Usein en jaksa edes vilkaista peiliin ja ylipainoakin on kertynyt jo 20 kiloa...
Meillä oli vaan yksi allergiavalvottaja mutta sekin vei mehut. Sairastuin itsekin fyysisesti ja olin aika lopussa eikä se henkinen kuntokaan varmaan kaksinen ollut. Herkkuja söin kaksin käsin kun vähänkin oli aikaa ja join viinaa että sain nukuttua. Lihoin nopeasti...
Sitten kun nuo ongelmat oli ohi niin otin taas itseäni niskasta kiinni sillä eihän noin voi elää. Kilot on nyt melkein pois ja vaatteiden ostaminen ja muukin alkaa taas kiinnostaa.
Toivottavasti se aurinko paistaa vielä sinnekin :)
jotka on joku saanut uskomaan että miehet ei välitä miltä niiden nainen näyttää...