Vanhempani ostivat siskoni vauvalle uudet rattaat 7 vuotta sitten,

Ovat vielä aivan hyvät.

siskoni lapsille. Siis vain ensimmäinen ei ole saanut uusia vaan toinenkin, vaikka tallessa on myös se vanhemman lapsen pyörä. Tuli sellainen olo et no meille sit kaikki vanhana...

jos kerran vanha, hyväkuntoinen ei kelpaa. Ei kai teidän vanhemmilla mikään velvollisuus ole niitä ostella.

Ja periaatteessa mulla ei ole mitään käytettyjä vastaan. Mutta nyt taitaa hormonit sekoittaa pään... Tuli vaan sellainen olo et meidän vauva on nyt sitten jotenkin "kakkossijalla" ja siskon lapset ykkösiä vanhempieni silmissä.

ns. tärkeimmät. Tottakai. Onhan myös odottavalle äidille se ensimmäinen odotus kaikista ihmeellisin. niin meillä on käynyt, äitini jopa itse sanoo sen niin.



Ei sun vanhempien ole pakko ostaa mitään sun vauvalle.

Elämä on välillä epäreilua, mutta itse voit muuttaa asennettasi.

Ja periaatteessa mulla ei ole mitään käytettyjä vastaan. Mutta nyt taitaa hormonit sekoittaa pään... Tuli vaan sellainen olo et meidän vauva on nyt sitten jotenkin "kakkossijalla" ja siskon lapset ykkösiä vanhempieni silmissä.

vanhemmillasi ei ole nyt niin hyvä taloudellinen tilanne, tai sitten he ajattelevat, että miksi ostaa uutta, kun on kunnossa olevaakin tavaraa, mitä voi käyttää. Mielestäni ihan järkevä tapa ajatella. Eihän se syntymäjärjestys nyt mitään merkitse ja tavaraa ei kannata alkaa laskemaan, koska sitä saat tehdä lopun ikäsi ja näet monta mörköä sellaisissa asioissa, missä sitä ei olekaan.

Hyvin meni vanhat perusvaunut, ne mahtui vanhan talon hissiinkin, mihin yhdistelmät eivät olisi mahtuneet. vaunut oli näppärät, niitä jaksoi kevyesti kantaa yksinkin tarvittaessa. Ostin sitten uudet rattaat , emmaljungat, jotka nekin sai kaksi käyttää mun lapsen jälkeen.

samoin kävi minulle.Eikä se jää niihin rattaisiin.

Veljeni lapsille ostetaan vuoron perään uudet pyörät,

minun lapselleni ei.

Veljen lapset tarvitsevat aina sattumalta juuri silloin

uudet saappaat,kengät tai ulkoilupuvun.... kun ovat mammalla

ja papalla käymässä.

Niinpä heille on sitten ne hankittava,kun ovat niin kalliitakin.

Minun lapseni vaatteet ei kai sitten ole niin kalliita,koska

minua ei tarvitse koskaan auttaa

Tosiaan tuskin on kyse siitä, että ap inhoaisi periaatteessa käytettyjä tavaroita. Enemmän tuo kuulostaa siltä, että ap kokee olevansa vähäisemmässä asemassa kuin siskonsa. Tai että siskon lapset ovat jotenkin hohdokkaampia/enemmän panostusta ansaitsevampia kuin ap:n lapset. Ymmärrän oikein hyvin. Toivottavasti tuo asetelma ei ole totta, tai jos on, niin toivottavasti se lievenee ajan myötä.



Itselleni on ollut kamalaa kuunnella, miten anoppi on hokenut kaikille jotka viitii kuunnella, että ensimmäinen lapsenlapsi on ihan eri asia kuin ne muut, että ei ne muut lapsenlapset tunnu sen ensimmäisen rinnalla ollenkaan samalta. Minun esikoiseni siis oli anopin ensimmäinen lapsenlapsi, joten ei ole oma lehmä ojassa. Mutta tuntui tosi pahalta kuunnella anopin juttuja, kun niitä joutui kuuntelemaan raskaana olevat kälyni myös.

...minusta isovanhempien tulisi olla oikeudenmukaisia jos jotain ostavat. Toki jos käytetty on vielä hyvässä kunnossa käyttäisin sitä, mutta varmasti on muutakin tarpeellista mihin isovanhemmat voivat osallistua. Usein kuulee tällaisesta "sorsimisesta" että lapsia/lastenlapsia kohdellaan täysin eriarvoisesti, - en ymmärrä, on minusta epäoikeudenmukaista ja ymmärrän pahan mielesi täysin.

Minulle ainakin on yks hailee saako veljeni enemmän vai vähemmän kuin minä. Luultavasti enemmän, koska asuvat lähekkäin äitini kanssa ja äitini voi hoitaa heidän lapsiaan. Meidän lapsia ei edes suostu hoitamaan koska niitä on liikaa hänelle.



Olkaa aikuisia ja lakatkaa kuvittelemasta että vanhemmillanne olisi enää mitään velvollisuuksia teitä kohtaan. Tai laskemasta onko sisaruksillanne jotain enemmän kuin teillä.



Me emme saa veljen kanssa perinnöksi vanhemmiltamme oikeastaan muuta kuin mökin ja huonekaluja. Ajattelin itse että otan ne huonekalut ja lahjoitan suosiolla mökin veljelle. Sitä ei kannata jakaa näin monen hengen kesken (eikä me muutenkaan osata jakaa mitään kenenkään kanssa), ja veljellä on vain kaksi lasta (meillä kuusi), joten ei tule sitten seuraavassakaan sukupolvessa kamalaa ongelmaa siitä mökistä. Myydä sitä ei kumminkaan voi, eikä veljellä ole varmaan rahaa maksaa meille siitä osuutta.

...minusta isovanhempien tulisi olla oikeudenmukaisia jos jotain ostavat. Usein kuulee tällaisesta "sorsimisesta" että lapsia/lastenlapsia kohdellaan täysin eriarvoisesti, - en ymmärrä, on minusta epäoikeudenmukaista ja ymmärrän pahan mielesi täysin.

Meillä tämä tilanne; miehen sisko on sinkku ja on kateellinen kaikesta, jota isovanhemmat ostavat meidän lapsille ( T-paidasta suklaalevyyn) Hänen mielestään hänelle kuuluisi aina samanarvoiset lahjat kuin koko meidän perhe (4hlöä) saa yhteensä. Mitään vaunuja tms kallista ei ole ikinä edes saatu, ihan tavallista joulu- ja synttärilahjoista tulee napinaa...

että sitä ei ensimmäistään odottava äiti mitenkään ymmärrä. Mulle kävi ihan samoin kaverilla oli yhdellä lapsella olleet tosin 5 vuotta vanhat vaunut, mutta en missään nimessä halunnut niitä.

Vaunut maksavat ihan järjettömän paljon siihen nähden mitä niitä tarvitaan. Kummastelin osastolla rv 32 kun neljättä lastaan odottava sanoi että meille ei hankita näin kevätvauvalle vaunuja ollenkaan vaan rattaat, sellaiset missä selkänoja menee ihan vaakaan. Minusta oli todella outoa, että joku ei välitä vauvastaan tuon vertaa.

Terveisin 5 vuotiaan äiti

Minakin kummastelen, etta mita pahaa pelkissa rattaissa? Niihinhan saa kaikenmaailman kantokasseja....

nim. merkilla "kahdet rattaat, eika yhtiakaan vaunuja"

että ne ensimmäiset lastenlapset ovat isovanhemmille tärkeämpiä kuin uudet tulokkaat.



Hyvä että tiedostat tuon hormoonihuurujutun.

MIten aikuinen, oman perheensä perustanut ihminen jaksaa miettiä ja kytätä, mitä hänen vanhempansa/anoppinsa kenellekin ostaa/laittaa. Mulla on oma perhe ja mä keskityn siihen. Anoppi saa ostaa lapsilleen tai lapsenlapsilleen vaikka kartanon, mua ei kiinnosta eikä asia edes mulle kuulu. Jos laittaa mun lapsille jotain, niin ihan kiva juttu. Jos omat vanhempani sisarusten lapsille tavaraa ostavat, niin sekin on ihan se ja sama. Ei mun tarvitse olla saamassa samaa, miksi pitäisi? Itse huolehdin, että perheessä on ne jutut, mitä tarvitaan ja jos joku jotain extraa laittaa, niin ihan vapaasti, mutta en mä odota, että saan kaiken, mitä siskot/veljet. Katkaiskaa se napanuora ja eläkää omaa elämää; jos joku haluaa jotain antaa, niin ottakaa ilolla vastaan.

Ajattelin itse että otan ne huonekalut ja lahjoitan suosiolla mökin veljelle. .

Muistathan kuitenkin että tosiaan kyse on sitten lahjoittamisesta jos itse otat halvemmat jutut ja veljesi saa kalliimman mökin. Eli jos oletetaan että huonekalut maksaisivat 2000e ja mökki 50000e niin oikea jakohan olisi kummallekin omaisuutta 26000e. Jos nyt otat vain 2000e edestä perintöä vastaan ja annat veljesi ottaa loput hän joutuu maksamaan lahjaveroa 24000e:stä jotka sai sinulta lahjaksi.

Onneks meidän lapsen isovanhemmat uskoo tasapuoliseen kohteluun. Tänä keväänä syntyi sekä minun että siskoni perheeseen esikoislapset. Äiti antoi meille kummallekin 3000 eur "vauvahankintoihin".Minä olen ostanut aika paljon käytettyä, mutta sentään ihan uudet Bugaboot vauvalle. Ei tarttee sitten narista, että joku sai jotain ja toinen ihan muuta. Äidin rahasta riittää useammalle vuodelle, varsinkin kun ostan yleensä käytettyä. Mua kyllä sapettais ja rankasti moinen epäreiluus.

että sisko myi meille lastentarvikkeita esikoisemme synnyttyä, mutta sitten päättikin hommata iltatähden ja me annettiin nuo tavarat niille ilmaiseksi takaisin, no sitten meille syntyi kuopus ja saatiin sentään tavarat takaisin (kysessä siis pinnasänkyä tms.) ilman hintapyyntöä. Siskoni "rahanahneus" lähinnä huvittaa meitä, itse en siskoiltani tuollaisista rahaa halua pyytää. Miehen sisko taas on antanut meillä lastensa vanhoja pyöriä, suksia ja rattaatkin ihan ilmaiseksi, periaatteella että joku hyötyy niistä ja itse pääsee niistä eroon.

kyllä minun vanhemmat ovat muistaneet jokaista lastenlasta jollakin tavalla.

Ei nyt kuitenkaan mitään rattaita ostettu, Vanhemmillani on muistaakseni 40 lastenlasta.

Äitini on käynyt joko yksin tai isäni kanssa jokaista uutta tulokasta katsomassa joko sairaalassa tai heti kotiuduttua vauvan kotona. Näin on kaikkien sisarusteni kohdalla. Yksi asuu vähän kauempana joten siellä ei ole ihan joka kerta heti käynyt mutta muuten muistaneet.

Meitä on 11 sisarusta joista 8:lla on lapsia.

että ne ensimmäiset lastenlapset ovat isovanhemmille tärkeämpiä kuin uudet tulokkaat.

Hyvä että tiedostat tuon hormoonihuurujutun.

jo lapset harjoittelee tätä ettei aina voi saada sitä mitä toiset saa ja aina ei mene jako tasan.



JA minusta on ihan hyväkin. Kyllähän sisarukset ovat kateellisia toisille varmasti vielä aikuisenakin, mutta nämä on ihan hyvä jo lapsena oppia että aina ei saa sitä mitä toinen saa ja joskus tulee oma vuoro saada uutta ja silloin ei muut saa.



Me ostettiin rattaat /vaunut käytettynä. Minä olisin ensimmäiselle halunnut kalliit hienot rattaat mutta mies oli onneksi järkevämpi.:) Ihan turhaa rahan huuskausta. Ostettiin sellaset vaunut joita oli jo kolme käyttänyt ja käytetiin niitä niin kauan ja monella kunnes hajosivat.:)