Nyt neuvoja kaivataan!!!KIIRE!!!
en nyt oikein tiedä,mistä sitä alottais...
Noh.Meillä on tällä hetkellä vaimoni kanssa kaksi tyttöä,6v ja 2v. Kolmas tulossa syyskuussa.Mutta...Ongelmahan on tämä:
Vaimoni sanoi minulle,ettei enään tiedä,mitä haluaa,ja että tuntuu,kuin olisimme kavereita.
Okei,meidän avioliitto(7v) ei ole todellakaan ollut siitä helpoimmasta päästä,eropaperit ollaan laitettu 3 kertaa,ja erilleen ollaan muutettu 2 kertaa.
Mutta tuo pommi,jonka hän pudotti...tuntui kun maa katoaisi jalkojen alta. Rakastan vaimoani täydestä sydämmestäni,mutta kun asiasta hänelle mainitsen,tulee sellainen olo,että vois hypätä suohon.
Stressiä meidän perheessä on ollut ja tulee olemaankin. Olen erittäin helposti stressaantuva.Ja kaikista suurin stressin aihe on talous. Unelmamme ollaan täytetty,ja sen kyllä huomaakin...
Uskallanko vielä toivoa,että saisin rakkaimpani,joka on minulle tärkein ihminen elämässä, takaisin,vai heitänkö lusikan nurkkaan?
En enään tiedä,miten päin olisin.......... :(
Hei!
Uskon että paras tapa alkaa setvimään tilanetta on mennä perheterapiaan. Itse olen huomannut edellisessä avioliitossani että mitä kauemmin sitä toisen kanssa sitä vaikeampaa on puhua on puhua asioista. Terapiassa voisit varmaankin myös oppia paremmin hallitsemaan stressiä. Tsemppiä teille ja yrittäkää kaikkenne että liitto pysyisi koossa.