Lue keskustelun säännöt.
Mitä tehdä, kun vaihtoehtoina pettäminen, tai eroaminen?
29.04.2009 |
Olemme naimisissa, meillä on kaksi pientä lasta. Parisuhteemme ensimmäisinä vuosina seksielämämme kukoisti, harrastimme sitä joka päivä, tai ainakin useasti viikossa. Mies oli yhtä aktiivinen ja seksuaalinen kuin minäkin.
Nyt on kaikki toisin. Mies ei halua ikinä, ei tee koskaan aloitetta. Pahimmillaan meillä oli kolmen kuukauden tauko. Välillä harrastamme kyllä, eli ehkä kahden-kolmen viikon välein, mutta silloinkin mies on vastahakoinen, enkä minä taas kaipaa mitään sääliseksiä.
En ole lihonut, päinvastoin laihtunut ja aloittanut urheilun, olen siis paremmassa kunnossa nyt kuin suhteemme alkuvaiheessa. Mies ei tiedä, että mistä tämä johtuu, kuinka kauan se kestää ja mitä sille mahdollisesti voisi tehdä. Olen yrittänyt puhua asiasta, olla puhumatta, puhua kauniisti, itkeä, raivota jne., mikään ei auta. Jos annan miehelle tilaa ja olen puhumatta asiasta kokonaan, niin se johtaa tuollaisiin kolmen kuukauden taukoihin.
Ajattelen seksiä koko ajan, haluaisin sitä joka päivä. Rakastan miestäni, hän on maailman paras isä. Halimme, pussailemme ja juttelemme, mies arvostaa ja kunnioittaa minua, osallistuu kotitöihin - on siis kaikinpuolin täydellinen, paitsi tässä seksi-asiassa ja se sattuu olemaan minulle hyvin tärkeää. En voi elää näin, kaipaan sitä ja pelkään, että petän miestäni, en halua sitä tehdä, mutta haluan seksiä. Eikä mieheni koskaan antaisi anteeksi, jos sen tekisin.
Onko minut nyt tuomittu tähän seksittömään elämään 26-vuotiaana, vai mitä pitäisi tehdä? En halua erota.
Kommentit (31)
Tuo oli inhottavasti kysytty. Vaan tietenkin tärkeä pointti.
Mutta ihan oikeasti: minulle tuli ensimmäisenä mieleen, että miehelläsi on toinen nainen. Ehkä ei edes todella loppuun eli sänkyyn viety suhde, mutta ajatukset ovat muualla.
Sinulla on tasan tarkkaan muutama mahdollisuus: yksi: eroa. Etsi itsellesi uusi mies. Kaksi: älä tee mitään. Elä omaa elämääsi ja ota miehesi huomioon ihan kaikessa. Ole ystävällinen ja huomaavainen ja ODOTA. Kolme: kysy ja kyseenalaista - mitä luultavimmin miehesi eroaa sinusta ajan myötä....
Ykkösvaihtoehdossa löydät kenties nopeastikin uuden miehen ja elät joko täydellistä tai sitten vähemmän täydellistä seksielämää.
Kakkosvaihtoehdossa miehesi herää jonakin päivänä tajuamaan, minkälainen aarre hänellä on vaimonaan. Älä silti itke yksinäsi vaan katso miehiä ympärilläsi - flirttaile ja hanki sivusuhde - ei välttämättömästi seksisuhde vaan muutoin eroottinen suhde (netti- tms) jotta huomaat, kuinka "kelpaat" useallekin...
Kolmosvaihtoehdossa katkeroidut.
Kakkosta kokeillut ja hyväksi kokenut. Mies on nyttemmin enemmän kuin unelmamies...... Haittapuolena se, että taisin särkeä muutaman muun miehen sydämen. Mutta en tehnyt sitä tahallani (surkea anteeksipyyntö..)
Ootko pitänyt niistä huolta? Entä henkkoht hygienia?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja osallistuu kotitöihin jne. niin minusta nuo mainitsemasi vaihtoehdot eivät voi olla ainoita mahdollisia. En ymmärrä miten edes ajattelet vain pettämistä tai eroamista ainoina vaihtoehtoina?!
Sinuna ehdottaisin miehelle vaikka parisuhdeneuvontaa tmv.
Noin hyvää suhdetta ei kannata heittää hukkaan. Toki seksi on tärkeää mutta mielestäni sen takia ei kannata erota ja rikkoa lasten perhettä varsinkin kun suhde muuten kunnossa ja miehesi on hyvä isä.
Voitko järjestää lapset hoitoon ja järkätä teille jonain iltana jotain hyvää syötävää ja vaikka leffaillan kotona muutaman viini- tai olutlasillisen kera (pieni määrä alkoholia vapauttaa estoista ja saattaa olla että pääsette taas "vauhtiin")!?!?
Myönnetään että on pirullista jos itseä haluttaa ja toista ei, mutta "myötä- ja vastamäessä"...
Koita nyt käydä ensin läpi kaikki mahdolliset keinot s-elämän parantamiseksi esim. seksiterapia, ennen kuin annat periksi.
Oletko muuten itse liian virittynyt seksin saralla?
Ja onhan sulla aina sooloseksi.
En halua aiheuttaa epävarmuutta, mutta onko mahdollista että miehesi tulee tyydytetyksi jossain muualla, eikä sinulle jää mitään?
Sulla ikää 26-vuotta ja lapsia kaksi jos oikein muistan.
Kaikissa suhteissa on alussa aika kun on kiihkeää jne. mutta se menee AINA ohi. Ennemmin tai myöhemmin. Meillä miehen kanssa tätä kesti viitisen vuotta (tutkimustiedon pohjalta pitkä aika, yleensä väljähtyy reilussa vuodessa), sitten alkoi tahti harvenemaan muutamaan kertaan viikossa. Reilun kymmenen vuoden yhdessäolon jäljeen, vähän ennen ekaa lasta, välillä oli useamman viikon taukojakin, mutta meillä onneksi molemmilla yhtä aikaa sellainen ei huvita seksi vaihe. Mikä on täysin normaalia parisuhteessa. Ja sitä vaihetta seurasi seksiä joka päivä vaihe.
Ja lapset todella vaikuttaa seksiin parisuhteessa. Odotan nyt toista ja meillä seksiä ei juuri ole raskausaikana :(. Mies ei vaan pidä ajatuksesta. Ekan jälkeen olikin sitten melkoinen meno pitkän aikaa kun vauvamahasta päästiin :). Nyt en malta odottaa koska tämä syntyy... Mutta joillakin miehillä voi olla ihan psykologinen juttu myös, se että kumppanista tulee äiti. Seksi ei ole "äidin" kanssa sama asia kuin lapsettoman naisen kanssa.
Käyttäydytkö ap kuin äiti? Voiko olla, että teillä ei vaan ole riittävästi yhteistä historiaa takana, että tietäisit mitä arki teidän suhteessa on?... Ehkä se on tätä?...
tahtoa yhdessä miehesi kanssa, kun teidät vihittiin. Eikö?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Juuri lueskelin jotain lehtiartikkelia, jossa kerrottiin, että yllättävän monet lääkkeet voivat aiheuttaa haluttomuutta. Jos lääkitystä on, kannattaa katsoa tuoteselosteesta, onko mahdollisina sivuvaikutuksina haluttomuutta.
No, ei ehkä ole teillä syynä, mutta tulipahan mieleeni...
Nimim. kokemusta on - ja miehen haluttomuus meni ohi, kun lääkitys loppui.
enemmän kuin hyvin. Haluttomuutta voi esiintyä hirveän monesta syystä ja pitkässä, elämän kestävässä liitossa sitä tulee aika ajoin erittäin todennäköisesti kummallekin.
HAkekaa rohkeasti apua joltain terapeutilta, ei tämä ole mikään ylitsepäsemätön ongelma.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Että kun viestissä 9 kirjotit että miehen pitäis mennä terapiaan, oot sitä ehdottanutkin niin EIKÖ toi lähinnä ole SUN ongelma? Siis sun sinne terapiaan kuuluu mennä!
Kaikilla meillä on omat määrät mikä riittää. Pieniä lapsia, mahdollisesti stressi töissä (lomauttamisen uhka) kaikki myös vähentää määrää.
Se sun ulkomuoto on epäoleellista!! Saattaa olla jopa niin että jos olet NYT hoikempi kuin suhteen alussa niin et kiinnnosta sen takia miestä -jos se tykkää että on mistä pitää kiinni?
Ei toisen haluista voi syyttää itseään: vaikka toisen nenäkarvat voi ollakin epäeroottiset.. ! :D
Suhteen alkuajat on AINA vaaleanpunaset lasit: seksiä harrastaa kaikki liikaa ihan biologisestakin syystä: koska nyt voi saada, tää voi olla vika kerta! Ja miehillä varsinkin takana on aina se että on mies ja eläiminä se suvun jatkaminen varmasti myös ihmisellä vaikuttaa.
Ala- ja ylämäkeen ootte luvannut olla keskenänne. Pappi ei kysynyt että ootko jos se antaa?
Jos sun tekee mieli niin sitten sää keksit tavan jolla saat tyydytystä. Pettäminen ei ole koskaan hyvä.
Tässä ihmettelin että jos mies pettäisi niin johan se on paska: mutta sulle voi sanoa että antaa palaa! Tai jätä se. Joku ehdotti että sillä on toinen!
Jos mies tykkää arjesta kanssasi, teillä suhde muuten pelaa niin miten se nyt pettää? Tai että sun kannattaa vaihtaa semmoseen joka panee; mutta sitten hakkaa, haukkuu, harrastaa jotain liikaa, ei tee myönnytyksiä tms.
Parisuhteessa ongelmat kuuluu hoitaa ja tää teijän tarttee nyt vaan miettiä YHDESSÄ!
Haluttomuus voi olla vaikeaa miehelle. Ei sen kai tartte olla henkistäkään jos jokin fyysinen mättää? Tai sitten sille riittää kerran kuukaudessa.
Mutta minusta ongelma on enempi sinussa jos useaan kertaan viikossa olis riittävä. Koska keskivertopari ei niin usein pane ja juu, tähän vastaa nopsaa 20 joita kiinnostaa joka päivä, mutta sekö sitten tarkottaa että tilastot huijaa? :)
Itsekin harrastan miehen kanssa epäsuhteessa seksiä. Olis kamalaa jos mies sanoisi että tää on mun ongelma ja puhuisi terapiasta. Kun itselle riittää vähempi.
Silti nautin suhteesta.
ihmettelen kyllä eikö teidän mielestä rakastelu ole runkkausta kummempaa? Kyllähän sillä orgasmin saa, mutta aiakin itselleni se kaikki muu, etenkin ihokontakti on olennaisen tärkeää.
Ap, ymmärrän sua, joskus meillä oli sama tilanne paitsi että tavallaan oli tiedossa mistä kaikki johtui. Ainakin näin jälkeenpäin :) Miehellä oli vain niin paöjon stressiä silloin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mustakaan ero ei tule kysymykseen vielä tuossa vaiheessa. Kyllä parisuhteen tulee kestää jopa muutama seksitön vuosi ennen kuin eroa kannattaa alkaa miettimään.
Mutta siis... Miehesi haluttomuus on teidän yhteinen ongelma, jota tulisi lähteä selvittelemään. Muista kuitenkin, että myös miehesi voi kärsiä haluttomuudestaan kovasti. On tärkeää selvittää syy miehesi haluttomuuteen. Miettikää yhdessä mistä se voisi johtua. Alkakaa aktiivisesti työstää seksielämäänne ilman, että miehellesi tulee painostavaa tunnetta. Viettäkää parisuhdeiltoja, sopikaa ettette edes yritä sinä iltana harrastaa seksiä. Kun miehelläsi ei ole pakkopullan tuntua, hänkin voi innostua. Menkää sänkyyn alasti vain keskustelemaan ja hassuttelemaan ja sopikaa taas ettei seksi ole mikään pakko. Voitte myös yhdessä miettiä joku takaraja ja jollette siihen mennessä ole löytäneet itse ratkaisua seksielämäänne, hankitte ulkopuolista apua.
Ihan aluksi sun kannattaa istuttaa miehesi pöydän ääreen ja kertoa miten kovasti kärsit tilanteesta ja uskot hänenkin kärsivän. Kerro myös tunteesi siitä ettei parisuhteenne enää kestä kovin pitkää seksitöntä elämää.
jos tilanne on noin radikaalisti muuttunut; joka päivä -> joka 3. KUUKAUSI. Jokuhan tuossa nyt mättää ihan selvästi. Voi olla myös hormonaalinen homma, jostain luin että joku hormonihäiriö saattaa aiheuttaa miehilläkin haluttomuutta.
Ja kyllähän naisiakin aina kehotetaan hankkiaan jotain terapiaa haluttomuudesta pääsemiseksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muistankohan vastata kaikkiin.. Eli juu, kyllä hygienian pitäisi olla kunnossa, peseydyn joka päivä ja lihaksetkin on, mies jossain vaiheessa jopa valitti, että sattuu, kun on niin kireä ja käski lopettaa jumppaamisen! :D Ja mitään pidätys-ongelmia ei ole, eli uskoisin, että lihakset ovat ok.
En ole koskaan ollut kuitenkaan ylipainoinen, eli kyse ei ole siitä, että mies olisi himoinnut minua pulleana ja nyt laihtuneena ei. Olin suhteemme alussa 172/65, nyt painan 62kg ja olen tosiaan timmimpi salin ansiosta, alkuajoilla olin laiha, mutten ollenkaan timmi.
Niin kuin tuo edellinenkin vastaaja sanoi, niin tosiaan, miehen tahti on kyllä vähentynyt ja rajusti, minun ei niinkään, vaikka onhan sekin nyt toki suhteen alkuhuuman jälkeen vähentynyt. Ja olen siis ehdottanut, että menemme YHDESSÄ terapiaan, mielestäni tämä on yhteinen ongelma. En siis ole syyttänyt yksin miestä ja käskenyt painumaan hoitoon!
Ja kuten monesti jo sanoin, en halua rikkoa lasten kotia seksin takia, enkä halua luopua muuten kaikin puolin täydellisestä miehestä seksin takia, en vain halua elää näinkään. Miehellä ei pitäisi olla erityisemmin stressiä töissä, lomautus-uhkaa ei ainakaan juuri nyt ole ja muutenkin kaiken pitäisi olla ok. Ja hän itse sanoo, ettei yhtään tiedä, että mistä tämä johtuu. Olen yrittänyt olla painostamatta, koska tiedän, että tämä on miehelle arka paikka, eikä hän siitä mielellään puhu, mutta voitte varmaan kuvitella miltä tuntuu saada joka kerta pakit ja kuinka turhauttavaa se on, kun toinen hokee, ettei sinussa ole mikään vialla... Missä siis vika?
AP
Jos rakastelua on ennen papin aamenta kerran-pari viikossa ja sitten avioliiton solmimisen jälkeen ja lasten synnyttyä mies/nainen saa tuntea olevansa haluttu tasan tarkkaan kaksi kertaa vuodessa, on epäsuhtainen seksihalu ongelma. Ja varsinkin sen henkilön ongelma, joka ei enää halua rakastella.
Jos taas toinen osapuoli on jo alunperin ollut haluttomampi, voidaan ajatella, että ongelma on sen, joka seksiä haluaa enemmän - sillä hänhän on tiennyt jo alunperin kumppaninsa erilaisista tarpeista. Silloin olisi kannattanut harkita todella tarkkaan, avioituako ko ihmisen kanssa.
Seksi kuuluu parisuhteeseen. Näin sanon, vaikka olen nainen. Jokainen vähänkin empatiaa tunteva ihminen ei kiellä läheisimmältään läheisyyttä ja mahdollisuutta tyydyttävään seksiin.
Että kun viestissä 9 kirjotit että miehen pitäis mennä terapiaan, oot sitä ehdottanutkin niin EIKÖ toi lähinnä ole SUN ongelma? Siis sun sinne terapiaan kuuluu mennä!
Kaikilla meillä on omat määrät mikä riittää. Pieniä lapsia, mahdollisesti stressi töissä (lomauttamisen uhka) kaikki myös vähentää määrää.
Se sun ulkomuoto on epäoleellista!! Saattaa olla jopa niin että jos olet NYT hoikempi kuin suhteen alussa niin et kiinnnosta sen takia miestä -jos se tykkää että on mistä pitää kiinni?
Ei toisen haluista voi syyttää itseään: vaikka toisen nenäkarvat voi ollakin epäeroottiset.. ! :DSuhteen alkuajat on AINA vaaleanpunaset lasit: seksiä harrastaa kaikki liikaa ihan biologisestakin syystä: koska nyt voi saada, tää voi olla vika kerta! Ja miehillä varsinkin takana on aina se että on mies ja eläiminä se suvun jatkaminen varmasti myös ihmisellä vaikuttaa.
Ala- ja ylämäkeen ootte luvannut olla keskenänne. Pappi ei kysynyt että ootko jos se antaa?
Jos sun tekee mieli niin sitten sää keksit tavan jolla saat tyydytystä. Pettäminen ei ole koskaan hyvä.Tässä ihmettelin että jos mies pettäisi niin johan se on paska: mutta sulle voi sanoa että antaa palaa! Tai jätä se. Joku ehdotti että sillä on toinen!
Jos mies tykkää arjesta kanssasi, teillä suhde muuten pelaa niin miten se nyt pettää? Tai että sun kannattaa vaihtaa semmoseen joka panee; mutta sitten hakkaa, haukkuu, harrastaa jotain liikaa, ei tee myönnytyksiä tms.
Parisuhteessa ongelmat kuuluu hoitaa ja tää teijän tarttee nyt vaan miettiä YHDESSÄ!Haluttomuus voi olla vaikeaa miehelle. Ei sen kai tartte olla henkistäkään jos jokin fyysinen mättää? Tai sitten sille riittää kerran kuukaudessa.
Mutta minusta ongelma on enempi sinussa jos useaan kertaan viikossa olis riittävä. Koska keskivertopari ei niin usein pane ja juu, tähän vastaa nopsaa 20 joita kiinnostaa joka päivä, mutta sekö sitten tarkottaa että tilastot huijaa? :)Itsekin harrastan miehen kanssa epäsuhteessa seksiä. Olis kamalaa jos mies sanoisi että tää on mun ongelma ja puhuisi terapiasta. Kun itselle riittää vähempi.
Silti nautin suhteesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ei ole olemassa "sinun" osaasi seksistä, jonka vain voit hakea pois.
Sinun täytyy tehdä itsesi haluttavaksi, osoittaa että miehesi on sinulle erityinen. Toivon sinulle pitkää mieltä, kyllä aikanne vielä koittaa!
enkä minä tiedä, että haluaisinko/pystyisinkö edes harrastamaan kenenkään muun kanssa. Olen vain huomannut, että ajattelen lähes jokaisesta miehestä, että minkälaista se tuon kanssa olisi jne. ja mieli tekisi kaiken aikaa.
Eikä tässä olisi mitään, jos mies olisi koko ajan ollut sellainen "kerran kahdessa viikossa"-tyyppi, sitten en olisi luultavasti mennyt hänen kanssaan naimisiin, tai ylipäätänsä edennyt näin pitkälle, koska eihän siinä ole järkeä, että kaksi ihmistä, joilla on aivan erilaiset halut ja odotukset menisivät yhteen. Mies on kuitenkin ennen halunnut päivittäin, vähintään joka toinen päivä, ja tehnyt itse aloitteen melkein aina. Nyt ei koskaan ja harvemmin harrastamme edes minun aloitteesta.
En tiedä, että mikä on vialla ja että miten sen voisi korjata. :(
AP
Niin tottakai eroaminen. Se luultavasti pettämisestä seuraisi jokatapauksessa. Jos voitte puhua asiasta, niin voithan vielä "varoittaa" miestäsi siitä, että aiot erota hänestä jos tilanne ei muutu. Pettämienen ei ole oikeutettua edes tässä tilanteessa.
Jos sooloilu ei riitä, eikä miehesi halua kanssasi seksiä (jota ilman et omien sanojesi mukaan voi elää), niin tietenkään sinulla ei ole muuta vaihtoehtoa kuin erota miehestäsi.
Jos suhteenne on nyt vaikea kuvittele miten vaikeaksi se muodostuu jos petät.
hyvän parisuhteen ja lastesi perheen vain sen takia, ettet osaa runkata, niin eroa. Jos todellakin olet niin itsekäs, että pillu vie ja sinä vikiset niin siitä vaan, parempi erota heti.
Voisitko edes harkita esim. pariterapiaa? Avioliittoleiriä? Seksiterapiaa? onhan näitä vaihtoehtoja netti pullollaan, KVG.
jos itse ei välttämättä halua niin usein seksiä. Voisitko sinä sitten elää ilman seksiä? No kaikkihan me olemme erilaisia ja en minä kyllä voi.
En usko, että miehellä on toista naista, koska hän on muuten aivan täysin oma itsensä, viettää kanssani aikaa, juttelee, pussailee, kehuu ja halailee. Missään muussa ei ole vikaa ja mikään muu ei ole muuttunut, kuin tämä seksi. Mutta eihän sitä koskaan toki voi tietää, en vain oikein usko...
Ja en tiedä, että onko ne vaihtoehdot juuri nuo, pettäminen vai eroaminen, ehkä tuli tuohon otsikkoon vähän kärjistetysti. Missään tapauksessa en haluaisi erota, rakastan miestäni ja haluan hänen kanssaan olla aina, tehdä lisää lapsia ja ostaa talon, mutta en halua elää näin, jokapäivä tekee mieli seksiä ja miettii, että mikäköhän minussa on vikana.
AP
meilläkin liitossamme sama tilanne-seksiä tosi harvoin-n.kerran 2 kuukaudessa. Mieheni ei halua.
On ollut joskus aikoinaan tosi kiihkeitäkin aikoja.
Ehkä eniten loukkaa, että asiasta ei voi puhua. Joskus kyllä jotain asiasta puhutaan-tai mieheni sanoo, ettei vika ole minussa ja rakastaa minua.Sitten taas toisinaan tapahtuu niinkuin viime yönä, että minä raivostun asiasta ja mies heittäytyy inhottavaksi-"ei kuulu sulle", tai "nyt mä en ainakaan sun kanssa halua olla, kun raivoat" tai jotain muuta vastaavaa.
Sanoinkin, että hyvä jumala, ei TARVITSE jos se noin vaikeeta on -tuntuu nöyryyttävältä anella omalta mieheltään seksiä.
en tiedä, mitä tehdä.jos tuo puhepuoli edes olisi kunnossa, niin tilanteen voisi kestää, mutta tuollaiset "ei kuulu sulle" kommentit kyllä saa vihan tunteen pinnalle. ai ei kuulu-mielestäni aika itsekästä ja lapsellista puhetta. mene ja tiedä...