Kaupassa eilen kuultua

"ostivat tölkit olutta ja lonkeroa". Siis 2 tölkkiä kahdelle ihmiselle? Olivatpa hirveitä juoppoja ja tuhlasivat kaikki rahat viinaan.

Siitä olen samaa mieltä että ei lapsille tarvitse ostaa kaikkea mitä haluavat.

ap:n jutussa ostettiin 1 tölkki kummallekin, eikä mitään kauheaa kasaa kaljaa ja siideriä. olenko minä nyt jotenkin paska äiti kun meillä on pussillinen ilmapalloja kaapissa(50kpl) ja jokaisella kauppareissulla kun mennään sen saman ilmapallohyllyn ohi, tyttö haluaa taas uuden 50kpl pussin niitä samoja palloja?? ja silti ostan itselleni kaupasta viiliä ja jugurttia iltaherkuksi. voi kamala!!

niin että lapset ovat olleet kaupassa mukana. Ovatpa hyvinkin saattaneet kinuta karkkia tms. eikä ole ostettu. Johtopäätös lienee: olen huono alkoholistiäiti, joka ajattelee vain itseään :-D

tarve on monipuolinen ja terveellinen ruoka ja juoma sekä kasvatus siihen, että kaikkea pyytämäänsä ei aina saa.

miesystäväni vanhemmat. Aloimme seurustella kun minä oli 13 ja mies 14. Vanhemmat joivat joka viikonloppu 2-3 koria kaljaa+ viinaa, siideriä ym,lisäksi polttivat tupakkaa huimasti. Vanhemmat kävivät tallinnan reissuilla, baarissa, kulkivat taksilla pienetkin matkat. Silti "ei ollut rahaa" lapsen koulukirjoihin: poikaystäväni ei voinut mennä lukioon, eikä amikseen, koska vanhemmilla "ei ollut varaa maksaa kirjoista". Poikaystävä myös omisti kahdet sukat, joissa oli sekä varmaat että kantapäät pihalla, Samat sukat sillä oli kolme vuotta kunnes MINUN ÄITINI osti sille kasan sukkia.

Perheessä oli myös lasten ja aikuisten ruuat erikseen. Pienet lapset söivät aina makaroonia ja jauhelihaa, kun vanhemmat vetivät kalaa, kanaa, kunnon lihaa, ostivat noutoruokaa ym. kun "Ei ollut varaa". Muistan elävästi yhden viikonlopun kun olin käymässä heillä (poikaystäväni 14, hänen sisaruksensa 4-, ja 8-vuotiaat) ja miehen isä julisti kovaan ääneen, että koska maidon hinta on noussut, saavat lapset ruveta juomaan pelkkää vettä, kun ovat niin vähä varaisia.



Jotenkin oli todella erikoista mielestäni, minä kun olen aina ollut sitä mieltä, että lapset menevät edelle. Jos on oikeasti rahasta tiukkaa, niin ensisijaista on että lapset saavat monipuolista ruokaa, ehjiä vaatteita, ja koulutuksen. Vanhemmat silloin vetävät vaikka makaronia ja ovat rikkinäisissä vaatteissa, mutta ei.



Nämä miehen vanhemmat myös pitivät minun perhettäni jonain aatelisina, ja upporikkaina, meillä kun oli omakotitalo ja vene, ja minä menin lukioon. Minulla oli myös uusia vaatteita muutaman kerran vuodessa, ja saatoin jopa saada rahaa kun tarvitsin johonkin. Minun vanhempani tienasivat puolet vähemmän kun mieheni vanhemmat, mutta eivät juoneet tai polttaneet ollenkaan, vaan käyttivät rahat ensisijaisesti LAPSIIN, ja elivät itse niin tiukilla, että pystyivät säästämään taloon ym..



Että on tällaisiakin vanhempia oikeasti olemassa, toivottavasti vähän...

Kaupassakin tosiaan näkee välillä näitä perheitä, joissa iskä lappaa kori tonkulla kaljaa kärryihin, ja samalla selittävät pojalle kuinka ei rahat millään riitä tikkariin, mutta ehkä se on sitten yleinen tekosyy. Tosin omasta mielestäni huono. Itse en ole koskaan sanonut lapselle, että ei ole varaa ostaa jotain, vaan selitän ihan oikean syyn..

Kyllä minun mielestäni 5,50 on aika paljon yhdestä ilmapallosta! Jos kärryissä olisi ollut vaikka kortsupaketti, vanhempien olisi pitänyt varmaan kiikuttaa sekin takaisin hyllyyn, että kultamuru saa ilmapallon. Voi elämä teidän kanssa! Tai no tarkemmin ajatellen siitä paketista olisi varmaan yksi "ilmapallo" joutanut lapsellekin..

Ihme ininää jostain pallon hinnasta.

Kyllä minun mielestäni 5,50 on aika paljon yhdestä ilmapallosta! Jos kärryissä olisi ollut vaikka kortsupaketti, vanhempien olisi pitänyt varmaan kiikuttaa sekin takaisin hyllyyn, että kultamuru saa ilmapallon. Voi elämä teidän kanssa! Tai no tarkemmin ajatellen siitä paketista olisi varmaan yksi "ilmapallo" joutanut lapsellekin..

mutta niitä palloja on myynnissä joka paikassa ja meidän lapset ainakin saa vähintään viisi palloa ja silti olisivat ostamassa joka kauppareissulla uutta.



Ja mistäs tiedät, jos ne kaksi tölkkiä olivat vanhempien ainoat juhlajuomat vuodessa? Ihme kitinää kahdesta tölkistä.

Joskus aikaan asuttaiin kerrostalossa missä samassa rapussa asui tyttäreni koulukaveri perheineen. Kovasti olivat alkoholiin kallellaan. Kerran tytön kaveri selitti mulle ihan tosissaan että sitä heikotta kun kotona ei oo mitää syötävää ja on juonut pelkästään mehukattia!

Pakko oli sitä lasta ruokkia välillä ja pyytää meille yökylään yms. kun tiesin että omassa kotonaan on äiti ja isä kavereineen taas vähän viihteen puolella. Tytöllä ei ollu mitään viikkoraha systeemiä ja harvoin näin sillä mitään karkkirahaa, puhumattakaan mistään ilmapalloista tms.

Minä on käyttänyt typeränä tekosyynä tuota "ei oo varaa". Joskus oon tosin sanonut, ettei oo varaa tuollaiseen. Isommille lapsille oon selittänyt sitten, että "kaikkea ei voi saada".



Vinkkejä kaipaisin siihen, miten perustella sen, ettei saa haluamaansa! Sanotteko kenties, ettei se ole hyväksi saada kaikkea periksi vai mitä?

Ei ole totta! Nämä tuntemasi vanhemmatkin varmaan olivat aina viihteen puolella tasan kahden lonkerotölkin voimalla, ihan niinkuin tämänkin ketjun aloitusviestin porukka..

En jaksanut lukea koko ketjua läpi.



Yleensä lapsi haluaa selityksen (kuten kuka tahansa ymmärtääkseen) kieltoon.

Hänellä luultavasti on lastenhuone täynnä rojua, ja vanhemmat sanoivat tekosyyksi rahanpuutteen.

Moni av-mammakin sanoo miehelleen illalla, että pää on kipeä, vaikka totuus on haluttomuus. Pääasia, että selittää syyn ei-vastaukseen.

kun en halua ostaa jotain tarpeettomaksi kokemaa juttua lapsille. On se kyllä sitten tosi noloa, kun lapsi kulkee kaupassa kuin kaupassa kattelen myytäviä ja hokee, että tuokin on noin kallis ja tuo ja tuo ja tuo...



Ja ihan olemme hyvin toimeentulevia mutta eipä sitä lasten silti ihan kaikkea tartte saada!



Joskus joku täti antoi isommalle lapselle markan, kun lapsi pyysi eka meiltä rahaa sellaseen krääsäautomaattiin. Meillä oli periaate, että niihin ei laiteta rahaa, jotta lapsi ei joka kerralla kärtä samaa juttua. Ja tottuu siihen, että kivaa on nähtävillä joka puolella mutta kaikkea ei voi saada. Tämä täti sitten kuuli, kun sanottiin ettei siihen automaattiin rahaa laiteta ja tuli "ystävällisesti" rahan antamaan. Vähän kyllä sieppasi ja teki mieli tädille ärjäistä mutta sain pidettyä suuni kiinni ja nainen sai pitää hyvän haltijattaren pelastajan maineensa :)

Joku (mummu/kummi) on luvannut ostaa sen pallon lapselle

---> miksi pilata lapsen vappuyllätys ostamalla hänelle pallo kaupasta jos sen on halunnut vaikkapa mummu lapselle tuoda/ostaa



Ehkä perheellä on perinteenä mennä vapputorille ja ostaa pallo aina sieltä? Sanoivat "ettei ole varaa" kun eivät jaksaneet muuta kommentoida palloa kinuavalle lapselle.

Todellakaan lapsille ei pidä antaa suklaata aina kuin haluavat, ja jos vastuullinen vanhempi kieltää, niin ei todellakaan ole minkään vieraan naisen asia antaa lapsille salaa suklaata.



Tuo ei varaa-selitys on typerä, sen kaikki ovat myöntäneet, mutta kohtuuden opettaminen lapselle on ihan asiallista. Ja todellakaan meillä ei aina lapset saa kaikkea kivaa, kun aikuiset jotain saavat. Ja joskus vain lapset saavat jotain kivaa.

Jos kyse karkista tai ruoasta, niin "nyt ei ole karkkipäivä", "tuo ei ole terveellistä ja siksi sitä ei pidä syödä kovin usein." Leluissa ja tilpehööreissä juuri tuo tarpeeseen vetoaminen ja muistuttaminen, että sinulla on jo sitä ja tätä ja siksi et tarvitse nyt tuota. Hinta/laatu-suhdetta tulee kommentoitua etenkin teinin kanssa ja kyllä joskus ihan sekin, että aina ei voi saada kaikkea mitä haluaa ja joulupukilta/synttärilahjaksi voi sitten toivoa jotain sellaista, jota oikein kovasti haluaisi, vaikka olisi turhempaakin.

Vinkkejä kaipaisin siihen, miten perustella sen, ettei saa haluamaansa! Sanotteko kenties, ettei se ole hyväksi saada kaikkea periksi vai mitä?

Sillä oli tapana jakaa suklaapatukoita tai jotain muuta hyvää penskoille. Ikinä ei antanut karkkia niin että siinä ei olisi ollu vanhemmat vieressä. Mun lapset sai ottaa ne vastaan, mutta en mä niitä aina antanut heti syödä. Miksi olisin papalta kieltänyt antamisen ilon?

Hyvin levisi taas ap:n pari tölkkiä versus ilmapallo keskustelu. Taas päästiin alkoholistiperheisiin. Huoh. Kun ei nyt ton perheen tilannetta tiedetä, niin ap älä sinä, älkääkä muutkaan täydelliset mammat moisella stressiänne nostattako. Luulisi tollasen toisten asioiden ja osotosten pähkäilemisen viemän ihan turhaa energiaa ja voimavaroja. Ja sitten, jos todella tarvitsisi johonkin asiaan (lapset käsrsii) puuttua, niin mitään ei tehdä vaan täällä vingutaan.

Karkkipussin/askit saavat karkkipäivänä (tosin 2,5 v:lle annetaan hyvin rajoitettuja määriä vielä), olisin kyllä ollut TODELLA vihainen jos joku white trash -av-ääliö olisi antanut lapsilleni suklaalevyt!!!



Ihmekös että suomalaisten lasten hampaat on huonossa kunnossa, näkeehän sen täällä että av-mammoille tärkeintä on tuputtaa Jennicoille ja Jimeille karkkia jotta pysyvät tyytyväisinä!

rahat menevät aikuisten huvituksiin (viinaan, peleihin tms.) ja se on tietysti väärin ja hyvin surullista. Valitettavasti meidän teinillämmekin on ystävä, jonka kotona tällainen tilanne välillä on ja se on tietysti hyvin ikävää ja raivostuttavaa joka suhteessa.



Minusta Ap:n kirjoituksessa mikään ei kuitenkaan viitannut siihen suuntaan, vaan suurella todennäköisyydellä kyse oli vain ja ainoastaan siitä, että vanhemmat käyttivät rahapulaa tekosyynä, kun eivät kasvatuksellisista syistä halunneet antaa periksi lapsen kaikille mielihaluille.



Meilläkin muuten 5-vuotias on jo useita kertoja kärttänyt vappupalloa tässä reilun viikon aikana ja vaikka rahapulaa en ole käyttänytkään tekosyynä, niin kerran meinasi tulla sanottua jo se "ne on niin kalliita"-selitys, vaikka tosiasiassa tarkoitus on ostaa pojulle vappupallo huomenna kaupungilta todennäköisesti huomattavasti kalliimpaan hintaan kuin niitä lähikaupassa myydään. Meistä vain tuntuu, että vappupallo kuuluu ostaa kaupungilta kiertelevältä myyjältä vappuaattona eikä viikkoa aiemmin supermarketista ja olemme tästä perinteestä valmiit hieman enemmän maksamaankin. Mutta siihen nähdenhän selitys kaupan vappupallon kalleudesta olisi aivan naurettava ja sain sen sentään nieltyä, mutta lähellä oli.