G: Mitä lääkkeitä käytät säännöllisesti?

Sillä on suuri merkitys, jos ne on just ja just viitearvoissa. NIiiiin moni lääkäri katsoo vain arvoja eikä kuuntele oireita, jos arvot nipinnapin viitteissä.

Viitearvot ovat vain joskus päätetty, mikään kaikkitietävä jumala ei niitä ole lääkäreille ilmoittanut..

suvussa tosin on kilpirauhasen vajaatoimintaa.



-52

aamulla:



somac

seronil

oxamin

primaspan

hydrex semi

orloc



päivällä

oxamin



illalla

simvastatin

oxamin

seroquel

doxal

tenox

ehkäisy on ainakin varma

Säännölliset:

Lamotrigin 150mg x 2

Klotriptyl mite x 1

Yasmin (ei ehkäisytarkoitukseen, toki tarvittaessa hoitaa senkin) x1



Tarvittavat (joita menee liikaa)

Sumatriptaani

relert

almogran

burana 800mg

panadol/ panacod

tramal 100mg

diapam

prednisolon



Saiaruteni ja lääkkeenpopsimiset voin lahjoittaa haluavalle =)

Ixel

Circadin

Atarax

Levozin

Litalginia ja Nexiumia ja luojan kiitos sitä vaivaa ei enää ole johon jouduin niitä käyttämään! Se oli yhtä helvetin tuskaa, voin kertoa...

"en tiedä tarkkaa arvoa mutta sanottiin että on normaali



suvussa tosin on kilpirauhasen vajaatoimintaa.



-52"



Soitappa terkkariin (tai missä sun arvos on otettu) ja pyydä ne arvot itselles. Jos otettu pelkkä TSH, niinanele T4V. Mulla TSH ei mennyt sen maagisen viiterajan ulkopuolelle, mutta T4V meni kyllä kunnolla.

Joissain paikoissa otetaan pelkkä tsh ja masennuslääkkeitä sitten määräillään, huoh...

kummempaa. Nyt en enää ihmettele kun joskus lääkärissä käydessä lääkäri suorastaan hämmästyy kun kysyttäessä kerron etten syö mitään lääkkeitä. Täällähän äidit ovat ihan pillerihöyryissä suorastaan:0

kuin että olisin oma ihana, masentunut itseni, joka en jaksa olla olemassa edes itseäni, saati muita ihmisiä varten. Lääkkeitä syödessäni olen kuten kuka tahansa äiti, iloinen, jaksava, rakastava normaali äiti josta kukaan ei päällepäin näe, että syön jatkuvasti lääkkeitä masennukseen.

Ja voi miten mielelläni olisinkaan kaikkea tuota normaalia ihan ilman mitään lääkkeitä, mutta se ei valitettavasti onnistu.

Täällähän äidit ovat ihan pillerihöyryissä suorastaan:0

Tuskinpa kukaan meistä reumaa sairastavista äideistä missään pillerihöyryissä täällä pyörii menemään. Niistä kun tuskin mikään vaikuttaa keskushermostoon yhtään mitenkään.





Tietty, jos terveystiedot on ihan näillä normi av-mamman tasolla, niin toikin arvostelu kannattaa ihan vaan jättää omaan arvoonsa.... Ei voi kauhalla vaatia, kun on lusikalla annettu!

Miten joku kehtaa mennä tuomitsemaan ihmisen, joka syö mielialalääkkeitä tietämättä lainkaan taustoja? Toisin kuin maallikot haluavat ajatella, terapia ei ole ainoa oikea ratkaisu. Joskus tilanne on liian huono, ja lääkityksellä pitää ensin saattaa ihminen sellaiseen kuntoon, että hän kykenee puhumaan ongelmistaan. Ei näitä lääkkeitä määrätä tai oteta mihinkään "pahaan mieleen", vaan todellisiin ongelmiin, ja varmasti joka ikinen niitä käyttävä olisi mieluummin niitä syömättä, jos siihen pystyisi.

Hävettää ja surettaa...

T: Neurotol Slow

"Aika usein on myös OMA valinta, ikävä kyllä..."

Te ootte tuon asianne kanssa niin väärässä ketjussa kuin vain ikinä!



Aloituksessa puhutaan jatkuvasta lääkkeiden käytöstä, eli vastaajat syövät lääkkeitään kroonisiin sairauksiin. Eikö teitä yhtään hävetä tulla puhumaan terveistä elämäntavoistanne tähän ketjuun.



Mullakin on neljää eri lääkettä kahteen krooniseen sairauteen, jotka eivät ulkoilulla parane vaan pahenevat.



Silti sanoisin itseäni melko terveeksi, joka ei turhia lääkkeitä syö. Särkylääketta tarvitsen pari kertaa vuodessa, ja elämässäni olen antibiootteja syönyt vain muutaman kerran. Silti minulla on juttuni, joihin tarvitsen lääkettä ja lääkkeiden ansiosta säästän vuosittan arviolta viitisenkymmentä sairaslomapäivää. Eli en sanoisi noita lääkkeitä turhiksi kenenkään kannalta.



Mutta viitonen ei todella ymmärrä miten onnekas on, kun on säästynyt sairasteluilta. Monen sairauden syntymekanismejahan ei edes tiedetä, joten aika turhaa on tulla huutelemaan elintavoista. Kyllähän jokainen tietää, että terveellisestikin elävät voivat sairastua vakavastikin.

Ja joo, kyllä vaan nimenomaan syön niitä siksi, että "ei olisi paha mieli" ja ihan omasta valinnasta (toki lääkärin suosituksella). Syömättäkin voisin olla, mutta silloin en ehkä enää olisi edes olemassa tai ainakaan en saisi elämässä aikaiseksi [u]yhtään mitään[/u]. Olen kaiken maailman terapioissakin käynyt, mutta ne eivät kemiallista epätasapainoa korjaa. Tuskin tulen koskaan selviämään ainakaan ympärivuotisesti ilman lääkitystä...

"hauska" huomata, että monella on samaa vaivaa kuin itselläkin :) Mulle on muuten lääkkeet määrännyt ihan oikea neurologi ja psykiatri. Onneksi av-mammat ei päätä mun elämästä ja kuolemasta.