Häiritseekö teitä (lasten) nimissä

jos on paljon esim. s- tai r-kirjainta. Eli esim. Liisa Salonen, Saara Rantanen. Meneekö lapsella nimensä sanominen sössöttämiseksi tai päristelyksi:) Tällaistakin joutuu miettimään kun pohtii lapselleen nimeä, vaikka olisi muuten kiva nimi...

että kun suvussa on r-vikaa, en halunnut etunimeä, jossa r-kirjain, koska se on jo sukunimessäkin. Jos vaikka ei osaa sanoa ärrää, niin on sitten oman nimen sanominen ihan kamalan vaikeeta...



Noi mainitut esimerkit ei mua häiritsis, mutta pitää kyllä vähän katsoa, että etu- ja sukunimi sopivat yhteen. Eniten oon aina ihmetellyt näitä Perttu Perttula tai Markku Markkula.

Itse lausun R:n sortaen, joten en halunnut lapselleni nimeä, jossa on r. S ei ole niin oleellinen... Yksi kriteeri ylitse muiden meillä oli nimen valinnassa: sen kirjoitusasusta ei pidä olla pienintäkään epävarmuutta.

Omassa nimessäni on etunimessä r ja sukunimessä s ja r. Se ei aiemmin haitannut mutta rautojen jälkeen välillä on ollut vaikea sanoa nimiä peräkkäin. Jotenkin raudat häiritsivät puhetta, enkä enää niin hyvin pysty sanomaan s ja r peräkkäin...

Mutta mua häiritsee, kun joidenkin tuttujen lasten nimet päättyy samaan tavuun kuin millä toinen nimi tai sukunimi alkaa. Vai mitä olette mieltä?



Siis esim.



Iida Daria

Alma Maria



Liisa Salonen