Lue keskustelun säännöt.
Neljäsluokkalaiselle toinen vieras kieli? ov
14.12.2008 |
Kuinka moni lapsistanne opiskelee/on opiskellut ala-asteella kahta vierasta kieltä? Mitkä kielet ja onko koulunkäynti tullut liian rankaksi? Olen kolmasluokkalaisen pojan äiti ja oletin, ettei neljännelle luokalle tulisi riittävästi toisen vieraan kielen aloittajia (A-kielenä englanti), mutta nyt näyttääkin siltä, että vaikka kyseessä on pieni koulu - kolmasluokkalaisia vain 33 - heistä yli puolet onkin valitsemassa toista vierasta kieltä.
Mikä kieli kannattaisi ottaa, saksa, ranska, venäjä, espanja ... (onko ruotsi tässä vaiheessa mahdollinen?) A-kieli sujuu hyvin ja on lapselle helppoa.
Kommentit (16)
kannattaa ottaa toinen kieli. Meidän tytöt ovat opiskelleet 4. luokalta alkaen kahta kieltä, toisena kielenä saksa kun se oli ainut vaihtoehto. Ei millään tavalla rankkaa esikoiselle jolle kielet myös helppoja, kakkoselle teettää enemmän töitä mutta ei myöskään hänen kohdallaan ole mitenkään liian rankkaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
A2-kielenä ranska, on myös musiikkiluokkalainen, eikä koulu ole käynyt liian rankaksi.
Kunnasta riippuen ruotsin voi ottaa A2-kieleksi, jossain jopa A1-kieleksi. Itse opetan alakoululaisille ruotsia A2-kielenä, joten voin omakohtaisesti jotain asiaan kommentoida.
Itse suosittelisin A2-kieleksi ranskaa (miksei vaikkapa saksa tai jokin ap:n muista mainitsemista kielistä), ruotsin oppii kyllä riittävän hyvin B1-kielenäkin.
olen ymmärtänyt, että on melko harvinaista, että neljännelle luokalle tulee toisen vieraan kielen ryhmä ... olenkohan väärässä? Melko isossa kaupungissa asumme ja yläkoulun suhteen on melko sama mihin yläkouluun lapsi menee (yksikään kouluista ei ole ihan lähellä, noin kolmen kilometrin päässä on useita). Sen sijaan alakoulu halutaan käydä omassa lähikoulussa ja nyt yllättäen kieltenopiskelusta innostuneita piisaakin!
Aika harvinaista kai kuitenkin ottaa neloselta toinen vieras kieli?
vaikka omat lapseni olisivat halunneet opiskella esim. saksaa jo neloselta. Harmi.
Aiemmin hänen koulussaan oli A1-ranskan lukijoille A2-englanti pakollinen, mutta tästä syksystä eteenpäin se on ollut vapaaehtoista. Hänelle kielten opiskelu on ollut aika helppoa (opiskelee koulussa myös toista kotikieltämme ja englantia omin päin), matikka ja muut sujuvat erinomaisesti, joten A2-englanti alkaa hänellä ensi syksynä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ekan vuoden joutui tuon takia kulkemaan toisessa koulussa, mikä välillä oli tylsää. Nyt kutosella opetus omalla koululla, mutta tunnit 'normaalin' päivän ulkopuolella, mikä välillä syö miestä : -D Menestys aineessa kyllä hyvä, alle ysin ei ole mistään kokeesta tullut, kun muut aineet myös siinä kasin ja ysin välillä arvioinneissa ovat olleet. Työmäärää tuo ei tässä vaiheessa ole varmaankaan ratkaisevasti lisännyt, jätkä kun ei mihinkään varttia enempää lue kuitenkaan, huoh!
t. ope-äiti
Saksa on aina ollut oikein yliarvostettu kieli Suomessa.
A2 kielen ottamiselle (lähinnä siksi, että jos koulu tuottaa jo nyt vaikeuksia niin lisää ns. lukuaineita ei kannata ottaa vapaaehtoisena) niin silloin kannattaa ilman muuta ottaa tuo toinen ns. pitkä kieli.
Mikä se on niin se kannattaa varmasti itse miettiä ja pohtia mm. sen mukaan, onko kyseisen kielen opiskelu pitkänä kielenä myös yläkoulussa ja lukiossa mahdollista kyseisellä paikkakunnalla. Tilanteet voivat toki muuttuakin.
Saksan kielen osaajista tulee olemaan tulevaisuudessa pulaa eli se on yksi varteenotettava.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kun itse opiskelin kauppakorkeakoulussa, oli saksan lukijoista pulaa.... tasta on tietenkin aikaa.... mutta silloin valiteltiin, etta ei ole riittavasti saksan osaajia...
ja toi venaja, kiina, aika harvassa koulussa niita voi valita, vai mita? Kiinaa kannatan minakin, ehdottomasti tulevaisuuden kieli, talla hetkella on huutava pula edes auttavasti kiinaa osaavista.
Mikä kieli kannattaisi ottaa, saksa, ranska, venäjä, espanja ... (onko ruotsi tässä vaiheessa mahdollinen?) A-kieli sujuu hyvin ja on lapselle helppoa.
Mita naista kielista itse osaat? Pystyt sitten auttamaan lasta kotilaksissa, jos on tarvis :-)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yleensä koulussa on yksi mahdollisuus minkä kielen voi ottaa, meillä esim. saksa, naapurikoulussa ruotsi. Meillä esikoinen ei ottanut toista kieltä, kun englanninkin opiskelu on vaikeaa. Tokalle helppoa, joten ottaa myös toisen kielen.
meidän kunnassa vietiin lapsilta oikeus opiskella toista kieltä alakoulussa. Säästösyihin vetosivat. Opiskelijoita olisi kyllä löytynyt. Asumme ruotsinkielisen alueen lähellä ja ruotsi olisi ollut hyödyllinen toisena kielenä, mutta politiikot eivät näe metsää puilta=( Ei yläkoulussa ehdi riittävästi oppia. Aikasemmin olisi pitänyt alottaa. Ei taida jatkossa enää löytyä kaksikielisiä riittävästi kaupan yms palvelukseen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suomessa on ruotsinkielisiä korkeakoulupaikkoja huomattavasti enemmän ruotsinkielisten määrään suhteutettuna kuin suomenkielisiä paikkoja. Ei ole ihme että palvelualoilla on pulaa kun ruotsinkielisiä koulutetaan liikaa ekonomeiksi yms. Käytäntöhän on aina ollut täällä että ruotsinkielisen koulutuspaikan saa huomattavasti helpommin kuin suomenkielisen. Miksi siis ruotsinkielinen hakeutuisi vanhustenhoitajaksi kun hän saa paikan korkeakoulustakin vaikka koulumenestys ei olisikaan ollut niin hyvä...
meidän kunnassa vietiin lapsilta oikeus opiskella toista kieltä alakoulussa. Säästösyihin vetosivat. Opiskelijoita olisi kyllä löytynyt. Asumme ruotsinkielisen alueen lähellä ja ruotsi olisi ollut hyödyllinen toisena kielenä, mutta politiikot eivät näe metsää puilta=( Ei yläkoulussa ehdi riittävästi oppia. Aikasemmin olisi pitänyt alottaa. Ei taida jatkossa enää löytyä kaksikielisiä riittävästi kaupan yms palvelukseen
Tällä hetkellä saksa ei ole suosittu kieli koulumaailmassa, joka taas tarkoittaa sitä, että kun nämä nykyiset koululaiset ovat työelämässä niin niitä saksan osaajia on vähän. Saksa on kuitenkin merkittävä kieli eu:n alueella + entisen itäblockin alueella.
Kiina-buumi on meneillään parhaillaan - eri asia sitten mikä on tilanne 10-20 vuoden kuluttua (kun nämä nykyiset koululaiset ovat työelämässä). Ympäristökysymykset nousevat kokoajan tärkeämmiksi eli tilanne voi olla täysin toinen tulevaisuudessa. Kaukomailla tapahtuva halpatuotanto ei välttämättä ole enää kovin suuri juttu 10-20 vuoden kuluttua vaan paino tullee olemaan taas lähialueilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiina-buumi on meneillään parhaillaan - eri asia sitten mikä on tilanne 10-20 vuoden kuluttua (kun nämä nykyiset koululaiset ovat työelämässä). Ympäristökysymykset nousevat kokoajan tärkeämmiksi eli tilanne voi olla täysin toinen tulevaisuudessa. Kaukomailla tapahtuva halpatuotanto ei välttämättä ole enää kovin suuri juttu 10-20 vuoden kuluttua vaan paino tullee olemaan taas lähialueilla.
Mutta olen erimielta tosta kiinan kielen tarpeesta tulevaisuudessa. Kiinalaiset eivat ole "tyhmia", eli jos haluavat rakentaa yhta maailman johtavista talousmaista, niin asenne siella ymparisto/ihmisasioihin tulee muuttumaan, koska, sita en tieda.
Mina aloitin kiinan opiskelun noin 15v sitten ;-)
Itä-Euroopassakaan ei nuori väestö enää juurikaan saksaa osaa/opiskele. Kyllä saksan kielen valta-asema on häviämässä.
A2 kielen ottamiselle (lähinnä siksi, että jos koulu tuottaa jo nyt vaikeuksia niin lisää ns. lukuaineita ei kannata ottaa vapaaehtoisena) niin silloin kannattaa ilman muuta ottaa tuo toinen ns. pitkä kieli.
Mikä se on niin se kannattaa varmasti itse miettiä ja pohtia mm. sen mukaan, onko kyseisen kielen opiskelu pitkänä kielenä myös yläkoulussa ja lukiossa mahdollista kyseisellä paikkakunnalla. Tilanteet voivat toki muuttuakin.
Saksan kielen osaajista tulee olemaan tulevaisuudessa pulaa eli se on yksi varteenotettava.