Lue keskustelun säännöt.
isovanhempi hylkäsi yhden lapsenlapsistaan
23.04.2015 |
Mummolla on useampia lapsenlapsia, ja on ollut aina todella läheinen heidän kanssaan. On aina ollut valmis auttamaan, lapset ovat kaikki vuorollaan olleet yötä mummolla, saaneet uusia vaatteita ja muutenkin välit ovat tiiviit. Lapsestani vanhimmalla on ollut teini-iän ongelmia, masennusta ja niiden seurauksena päihteiden käyttöä, itsensä vahingoittamista ja on ollut todella vaikeaa läheisille. Perhe on jaksanut tukea ja ollut apuna, mutta mummo hylkäsi tämän nuoren kun ei osaa käyttäytyä. Aluksi mummo ilmoitti ettei nuori saa tulla kylään ellei pukeudu siististi, mutta kun pidin nuoren puolta ja sanoin että en voi vaatia masentunutta nuorta muuttamaan pukeutumistyyliään mummon mieliksi, mummo pisti välit poikki tähän nuoreen. Pukeutumistyylin takia!
Nyt nuoren päihdesekoilu on jo ohi, mutta mummo, joka on ollut perheen jälkeen läheisin ihminen nuorelle, ei edelleenkään halua olla tekemisissä nuoren kanssa. Kun se kuulemma näyttää niin hulttiolta, eikä osaa pukeutuakaan siististi.
Sydäntä särkee vielä pikkusiskoa mummola viikonlopun viettoon, häneltä en kuitenkaan voi tärkeää mummoa pois viedä, vaikka se isoa sisarusta kohtaan varmaan olisikin oikea teko. Mitä tämä tekee nuoren parantumisprosessille. Masennus pysyy kurissa lääkityksellä, mutta toipilas hän vielä tietenkin on.
Kommentit (54)
[quote author="Vierailija" time="24.04.2015 klo 10:13"]
Vaikka täällä moni muuta yrittää ohjeistaa, niin älä katkaise pikkusiskon välejä mummoonsa. On totta, että mummo on idiootti ja ansaitsisi "rangaistuksen", mutta pikkusisko ei. Mummo on hänelle tärkeä ja jos hän ei saa enää tavata mummoaan, tulee hän syyttämään siitä aina vanhempaa sisarustaan.
Kokemuksesta voin sanoa, että perheen muut lapset kärsivät yhden lapsen sairastumisesta/ongelmista kovasti. Kyllä minun ja veljeni elämä meni ihan sekaisin ja lapsuus monilta osin pilalle veljeni mielenterveysongelmien vuoksi. Aikuisena toki ymmärrän, ettei ole sairastuminen ole veljeni vika, mutta ei se asiaa miksikään muuta, että hänen vuokseen kärsittiin lapsena paljon. Kaikki vanhempien aika ja energia meni veljen ongelmien hoitoon ja me muut saimme selvitä keskenämme. Nuorempi lapsesi on onnekas kun hänellä on mummo, jonka kanssa hän pääsee irtautumaan kodin ongelmista ja nauttimaan aikuisen seurasta ilman sisaruksen sairauden aiheuttamaa painolastia. Tämä on toki epäreilua isommalle sisarukselle, joka haluaisi yhtälailla viettää aikaa mummonsa kanssa, mutta eihän sisaruksen sairastumisen aiheuttama tilanne ole pienemmällekkään lapselle reilu!
[/quote]
Olen samaa mieltä. Vaikka AP puhuu nuoremmasta kauniisti, niin näyttää siltä että hänet on unohdettu kokonaan tässä rytäkässä. Eli AP puolustaa omaa lasta ja on unohtanut tämän pienen, joka on lapsi. Ei tarkoituksella, mutta niin on varmaan päässyt käymään. Tiedän kuinka sitä itse yritti olla mieliksi ja näkymättömäksi kun näki vanhempien työn ja taistelun sen toisen kanssa. Meillä vanhemmat hävisi taistelun ja isosiko sitten loopujen lopuksi onnistui itsemurha yrityksellä. Sitten tuli suru. Surutyötä tehtiin ja olin vieläkin näkymätön. Minun vanhemmat ei sitä tarkoittanut mutta, niin pääsi käymään. Vieläkin aikuisena yritän olla mahdollisimman kiltti jotta en aiheuttaisi ongelmia. Minulla ei ollut mummoa joka olisi välillä viettänyt aikaa minun kanssa, jouduin yksin vierestä seuraamaan koko tilannetta.
Minulla on ihanat vanhemmat ja he tekevät ihan kaiken minun eteen jos pyydän. Tiedän että olen heille tärkeä ja he ovat minulle auttamaton apu tänään, mutta lapsena oli todella rankkaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sä siis kuitenkin viet se pikkusiskon tuommoiseen mummolaan? Itse olisin pannut välit poikki kokonaan sellaiseen joka katkaisee välit mun lapseen.
Olen vienyt, koska pikkusisko on jo kärsinyt tarpeeksi siitä ajasta kun vanhemmalla lapsella oli pahimmat ongelmat. En halua viedä häneltä läheistä ihmistä pois, syytön hän siihen on. Itse en tietenkään ole enää pystynyt suhtautumaan äitiini tämän takia kuin ennen, enkä ole sen jälkeen käynyt kylässäkään. Äitienpäivänä aion kyllä viedä kukan, mutta en tietenkään mene päivälliselle kun ei ole koko perhe tervetullut.
Ja ettei tulisi väärää käsitystä, ei lapseni ole ollut mikään huumehörhö tai mitään sellaista mikä oikeuttaisi hylkäämisen. Angstinen, pahoinvoiva ja välinpitämätön kyllä, sekä itsetuhoinen. Toki sen seuraaminen on ollut raskasta mummolle, mutta nyt teini voi jo paremmin. Vaateutustyyli kyllä on minunkin mielestä aika kamala ja provosoiva, mutta hän on silti minun lapseni ja hyväksyn hänet mustanpuhuvana mörkönäkin :) Mummo on aina puuttunut muiden valintoihin, mutta se että hän kylmästi hylkää ( jo puolen vuoden ajan ) rakkaan lapsenlapsensa, se on minulle syvä järkytys.
ap
Mun masentunutta teiniä ei hetkauttaisi suuntaan tai toiseen, jos mummonsa tekisi samoin.
Mun teiniä hetkautti. Hän on pahimmassakin vaiheessa tykännyt käydä välillä mummolassa, ei enää yökylässä kuten ennen, mutta muuten piipahtamassa. Vaikkakin ulkonäön arvostelu on sitä kyläilyä vähentänyt jo vuosia.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hyi rutto, mikä akka mummo on! Ymmärrän vielä sen, että akuutissa vaiheessa on voinut jopa pelätä nuorta, mutta nyt kun tilanne rauhoittunut ei ole enää mitään perusteluja.
Halveksin mummoa, on kovin pieni ihminen!
Surullista. Pitäisin kyllä tosi viileän etäiset mutta asialliset välit mummiin. Ja ehdottomasti kertoisin mummille mitä mieltä olen hänen käytöksestään. Pikkusiskoa en sekoittaisi asiaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miten masennus pahenee siitä, että pukeutuu siististi? Masennus on sairaus siinä kuin syöpäkin ja myös sairaalla on velvollisuus ottaa muut huomioon. Jos nuori ei halua pukeutua kuin ihmiset, niin miksi ihmeessä mummin pitää jotain mörökölliä kotonaan katsoa? Koska kyseessä on teini, niin tavalliset vanhemmat olisi asettaneet rajat ja sanoneet, että mummolaan ei mennä provosoivassa asussa, koska masennus ei aiheuta synkkää pukeutumista kyllä se on oma valinta.
Jos teini on alunperin masentunut siitä että häntä ei hyväksytä omana itsenään, niin kyllä rohkenen olla kanssasi eri mieltä. Mummo tietää että kiusaaminen on aiheuttanut masennuksen, ja se ettei häntä ole hyväksytty. Me perheenä olemme olleet myös syyllisiä, mutta olemme ottaneet opiksemme. Juhliin toki pukeutuu teinikin tilaisuuden vaatimalla tavalla, mutta normaali lauantaipäivällinen mummolassa ei kai vaadi juhlapukeutumista, jos itse emäntäkin on verkkareissa? Saa hopparikin sinne tulla lökäpöksyissä, miksei esim gootti tyylinsä mukaisesti, jos se on hänen persoonansa?
Oletko oikeasti itse niin epäempaattinen, että kun toisella on niin vaikeaa että on joutunut sairaalaankin masennuksen ja itsetuhoisuuden vuoksi, alkaisit valittaa vääränlaisista housuista tai vääränvärisestä paidasta? kyllä mä koen että meidän on tuettava nuoren toipumista ja hyväksyttävä hänet vaikka hc-punkkarina tai hippinä, kunhan juhlatilaisuuksia osaa kunnioittaa ja niihin pukeutua asiallisesti.
ap
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="23.04.2015 klo 12:46"]
Miten masennus pahenee siitä, että pukeutuu siististi? Masennus on sairaus siinä kuin syöpäkin ja myös sairaalla on velvollisuus ottaa muut huomioon. Jos nuori ei halua pukeutua kuin ihmiset, niin miksi ihmeessä mummin pitää jotain mörökölliä kotonaan katsoa? Koska kyseessä on teini, niin tavalliset vanhemmat olisi asettaneet rajat ja sanoneet, että mummolaan ei mennä provosoivassa asussa, koska masennus ei aiheuta synkkää pukeutumista kyllä se on oma valinta.
[/quote]
Edellinen kirjoitukseni oli tietenkin vastaus tähän. Olet muuten aivan kuin äitini, jos tietäisin ettei hän palstaile, voisin kuvitella vastauksesi olevan häneltä.
ap
[quote author="Vierailija" time="23.04.2015 klo 12:03"]
Olen vienyt, koska pikkusisko on jo kärsinyt tarpeeksi siitä ajasta kun vanhemmalla lapsella oli pahimmat ongelmat. En halua viedä häneltä läheistä ihmistä pois, syytön hän siihen on. Itse en tietenkään ole enää pystynyt suhtautumaan äitiini tämän takia kuin ennen, enkä ole sen jälkeen käynyt kylässäkään. Äitienpäivänä aion kyllä viedä kukan, mutta en tietenkään mene päivälliselle kun ei ole koko perhe tervetullut.
Ja ettei tulisi väärää käsitystä, ei lapseni ole ollut mikään huumehörhö tai mitään sellaista mikä oikeuttaisi hylkäämisen. Angstinen, pahoinvoiva ja välinpitämätön kyllä, sekä itsetuhoinen. Toki sen seuraaminen on ollut raskasta mummolle, mutta nyt teini voi jo paremmin. Vaateutustyyli kyllä on minunkin mielestä aika kamala ja provosoiva, mutta hän on silti minun lapseni ja hyväksyn hänet mustanpuhuvana mörkönäkin :) Mummo on aina puuttunut muiden valintoihin, mutta se että hän kylmästi hylkää ( jo puolen vuoden ajan ) rakkaan lapsenlapsensa, se on minulle syvä järkytys.
ap
[/quote]
No mä en haluaisi, että yhdenkään mun lapsen läheinen ihminen on tuommoinen, enkä katsoisi pikkusiskon kärsivän siitä, että hänen läheisensä valikoidaan vähän tiukemmalla seulalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="23.04.2015 klo 13:27"]
[quote author="Vierailija" time="23.04.2015 klo 12:03"]
Olen vienyt, koska pikkusisko on jo kärsinyt tarpeeksi siitä ajasta kun vanhemmalla lapsella oli pahimmat ongelmat. En halua viedä häneltä läheistä ihmistä pois, syytön hän siihen on. Itse en tietenkään ole enää pystynyt suhtautumaan äitiini tämän takia kuin ennen, enkä ole sen jälkeen käynyt kylässäkään. Äitienpäivänä aion kyllä viedä kukan, mutta en tietenkään mene päivälliselle kun ei ole koko perhe tervetullut.
Ja ettei tulisi väärää käsitystä, ei lapseni ole ollut mikään huumehörhö tai mitään sellaista mikä oikeuttaisi hylkäämisen. Angstinen, pahoinvoiva ja välinpitämätön kyllä, sekä itsetuhoinen. Toki sen seuraaminen on ollut raskasta mummolle, mutta nyt teini voi jo paremmin. Vaateutustyyli kyllä on minunkin mielestä aika kamala ja provosoiva, mutta hän on silti minun lapseni ja hyväksyn hänet mustanpuhuvana mörkönäkin :) Mummo on aina puuttunut muiden valintoihin, mutta se että hän kylmästi hylkää ( jo puolen vuoden ajan ) rakkaan lapsenlapsensa, se on minulle syvä järkytys.
ap
[/quote]
No mä en haluaisi, että yhdenkään mun lapsen läheinen ihminen on tuommoinen, enkä katsoisi pikkusiskon kärsivän siitä, että hänen läheisensä valikoidaan vähän tiukemmalla seulalla.
[/quote]
Pikkusisko on 10-vuotias, käy mummon kanssa uimassa, leffassa, ravintolassa syömässä, ostoksilla, teatterissa, retkillä.. kyllä mä uskon että hän kärsisi jos tämä yhtäkkiä loppuisi. Kärsiihän isompikin, vaikka onkin ollut jo pari vuotta vähemmän tekemisissä mummon kanssa. Silti hänkin mielellään vielä joskus viettäisi samanlaisia viikonloppuja.
ap
Minusta teet väärin, kun viet pikkusiskoa sinne. Se antaa ihan väärän viestin kaikille osapuolille. Se kertoo mummolle JA pienemmälle lapselle että on ok syrjiä muita, ja ettei siitä syrjimisestä tule mitään seurauksia. Ja se kertoo teinille että mummo teki ihan oikein, kun kaikki jatkuu ennallaan. Ihan kuin olisi ok olla kahden kerroksen lapsenlapsia.
Lasten mummo tekee todella väärin hyljätessään yhden lapsenlapsen - minusta tämän voi rinnastaa siihen, että mummo olisi pahoinpidellyt jonkin lapsista (pahoinpitelyä se on henkinenkin pahoinpitely). Veisitkö vielä muita lapsia hänen luokseen, vaikkei hän heitä olekaan (vielä) lyönyt? Tuollainen hylkääminen on niin väärin tehty, ettei sitä ensinnäkään normaali psyyken ihminen voi tehdä, ja jota ei toisekseen saisi painaa villaisella.
Voit kertoa pienemmälle lapselle että mummo on tehnyt niin väärin että ette voi käydä siellä ennen kuin hän korjaa tekonsa, ja samalla opettaa että perhe pitää yhtä. Jos yhtä perheenjäsentä vastaan tehdään paha teko, niin muut seisovat hänen takanaan VAIKKA se tarkoittaisi hankaluutta niille muillekin. Sitähän perhe tarkoittaa - ei aina tehdä vain niinkuin itselle on helpoin, vaan pidetään toisten puolta vaikka se olisikin hieman hankalaa! Mieti vähän miltä teinistä tuntuu, kun jatkatte vierailuja mummolla ihan kuin mitään ei olisi tapahtunut. Se kertoo teinille nimenomaan sen, että hänen hylkäämisensä on "ei mitään".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="23.04.2015 klo 13:35"]
Minusta teet väärin, kun viet pikkusiskoa sinne. Se antaa ihan väärän viestin kaikille osapuolille. Se kertoo mummolle JA pienemmälle lapselle että on ok syrjiä muita, ja ettei siitä syrjimisestä tule mitään seurauksia. Ja se kertoo teinille että mummo teki ihan oikein, kun kaikki jatkuu ennallaan. Ihan kuin olisi ok olla kahden kerroksen lapsenlapsia.
Lasten mummo tekee todella väärin hyljätessään yhden lapsenlapsen - minusta tämän voi rinnastaa siihen, että mummo olisi pahoinpidellyt jonkin lapsista (pahoinpitelyä se on henkinenkin pahoinpitely). Veisitkö vielä muita lapsia hänen luokseen, vaikkei hän heitä olekaan (vielä) lyönyt? Tuollainen hylkääminen on niin väärin tehty, ettei sitä ensinnäkään normaali psyyken ihminen voi tehdä, ja jota ei toisekseen saisi painaa villaisella.
Voit kertoa pienemmälle lapselle että mummo on tehnyt niin väärin että ette voi käydä siellä ennen kuin hän korjaa tekonsa, ja samalla opettaa että perhe pitää yhtä. Jos yhtä perheenjäsentä vastaan tehdään paha teko, niin muut seisovat hänen takanaan VAIKKA se tarkoittaisi hankaluutta niille muillekin. Sitähän perhe tarkoittaa - ei aina tehdä vain niinkuin itselle on helpoin, vaan pidetään toisten puolta vaikka se olisikin hieman hankalaa! Mieti vähän miltä teinistä tuntuu, kun jatkatte vierailuja mummolla ihan kuin mitään ei olisi tapahtunut. Se kertoo teinille nimenomaan sen, että hänen hylkäämisensä on "ei mitään".
[/quote]
Ymmärrän kyllä pointtisi, mutta teini tietää että minä olen lopettanut ennen tiiviin yhteydenpitoni äitiini. Jos kieltäisin pikkusiskoa olemasta tekemisissä mummon kanssa, se aiheuttaisi varmasti syyllisyyttä nuorelle, hän kun jo valmiiksi kantaa syyllisyyttä siitä miten on kohdellut siskoaankin pahimmassa vaiheessa. Kun sisko itki sairaalan tapaamishuoneessa että ei enää käyttäydy ärsyttävästi jos toinen vaan palaisi takaisin kotiin.. Tuossa iässä hänkin oli itse kuukausittain yötä mummolassa, enkä usko että kaipaa sitä että se sama vietäisiin hänen takiansa pois pikkusiskolta. Kun jo perheen yhteinen tekeminen mummon kanssa on loppunut.
En tiedä näenkö asian ihan päin mäntyä, voin toki olla väärässäkin, mutta uskon että kokonaisuutena pikkusiskon mummolavierailut eivät ole tässä se ongelman ydin, vaan se, millä saataisiin mummo hyväksymään toinenkin lapseni.
ap
[quote author="Vierailija" time="23.04.2015 klo 13:34"]
[quote author="Vierailija" time="23.04.2015 klo 13:27"]
[quote author="Vierailija" time="23.04.2015 klo 12:03"]
Olen vienyt, koska pikkusisko on jo kärsinyt tarpeeksi siitä ajasta kun vanhemmalla lapsella oli pahimmat ongelmat. En halua viedä häneltä läheistä ihmistä pois, syytön hän siihen on. Itse en tietenkään ole enää pystynyt suhtautumaan äitiini tämän takia kuin ennen, enkä ole sen jälkeen käynyt kylässäkään. Äitienpäivänä aion kyllä viedä kukan, mutta en tietenkään mene päivälliselle kun ei ole koko perhe tervetullut.
Ja ettei tulisi väärää käsitystä, ei lapseni ole ollut mikään huumehörhö tai mitään sellaista mikä oikeuttaisi hylkäämisen. Angstinen, pahoinvoiva ja välinpitämätön kyllä, sekä itsetuhoinen. Toki sen seuraaminen on ollut raskasta mummolle, mutta nyt teini voi jo paremmin. Vaateutustyyli kyllä on minunkin mielestä aika kamala ja provosoiva, mutta hän on silti minun lapseni ja hyväksyn hänet mustanpuhuvana mörkönäkin :) Mummo on aina puuttunut muiden valintoihin, mutta se että hän kylmästi hylkää ( jo puolen vuoden ajan ) rakkaan lapsenlapsensa, se on minulle syvä järkytys.
ap
[/quote]
No mä en haluaisi, että yhdenkään mun lapsen läheinen ihminen on tuommoinen, enkä katsoisi pikkusiskon kärsivän siitä, että hänen läheisensä valikoidaan vähän tiukemmalla seulalla.
[/quote]
Pikkusisko on 10-vuotias, käy mummon kanssa uimassa, leffassa, ravintolassa syömässä, ostoksilla, teatterissa, retkillä.. kyllä mä uskon että hän kärsisi jos tämä yhtäkkiä loppuisi. Kärsiihän isompikin, vaikka onkin ollut jo pari vuotta vähemmän tekemisissä mummon kanssa. Silti hänkin mielellään vielä joskus viettäisi samanlaisia viikonloppuja.
ap
[/quote]
Mä alan ymmärtää, miksi sun teinillä on noin paljon ongelmia. Ajatteletko sä tosiaan vain ulkoisia asioita? ETkö ollenkaan ajattele sitä, onko pienemmälle lapselle hyväksi saada vaikutteita tuollaiselta mummolta? Oppia, että noin on ihan ok käyttäytyä? Että omien puolta ei pidetä? Että hankalat ihmiset voi noin vain hylätä, vaikka he olisivat olleet läheisiä? Jos teini on saanut aikanaan saman ulkoisten korostamisen opetukset niin ei ihme, että on vähän sekaisin. Sulla ois kuitenki nnyt vielä tilaisuus välttää sama nuoremman kanssa, mutta sä vaan nysväät ja annat pitää perhettäsi jonain kynnysmaton ja näyttelyesineen välimuotona.
Entä sen teinin kannalta? Etkö sä pidä sen puolta ollenkaan? Sun "sydän vuotaa verta" mutta et tee asialle mitään?
[quote author="Vierailija" time="23.04.2015 klo 13:45"]
[quote author="Vierailija" time="23.04.2015 klo 13:35"]
Minusta teet väärin, kun viet pikkusiskoa sinne. Se antaa ihan väärän viestin kaikille osapuolille. Se kertoo mummolle JA pienemmälle lapselle että on ok syrjiä muita, ja ettei siitä syrjimisestä tule mitään seurauksia. Ja se kertoo teinille että mummo teki ihan oikein, kun kaikki jatkuu ennallaan. Ihan kuin olisi ok olla kahden kerroksen lapsenlapsia.
Lasten mummo tekee todella väärin hyljätessään yhden lapsenlapsen - minusta tämän voi rinnastaa siihen, että mummo olisi pahoinpidellyt jonkin lapsista (pahoinpitelyä se on henkinenkin pahoinpitely). Veisitkö vielä muita lapsia hänen luokseen, vaikkei hän heitä olekaan (vielä) lyönyt? Tuollainen hylkääminen on niin väärin tehty, ettei sitä ensinnäkään normaali psyyken ihminen voi tehdä, ja jota ei toisekseen saisi painaa villaisella.
Voit kertoa pienemmälle lapselle että mummo on tehnyt niin väärin että ette voi käydä siellä ennen kuin hän korjaa tekonsa, ja samalla opettaa että perhe pitää yhtä. Jos yhtä perheenjäsentä vastaan tehdään paha teko, niin muut seisovat hänen takanaan VAIKKA se tarkoittaisi hankaluutta niille muillekin. Sitähän perhe tarkoittaa - ei aina tehdä vain niinkuin itselle on helpoin, vaan pidetään toisten puolta vaikka se olisikin hieman hankalaa! Mieti vähän miltä teinistä tuntuu, kun jatkatte vierailuja mummolla ihan kuin mitään ei olisi tapahtunut. Se kertoo teinille nimenomaan sen, että hänen hylkäämisensä on "ei mitään".
[/quote]
Ymmärrän kyllä pointtisi, mutta teini tietää että minä olen lopettanut ennen tiiviin yhteydenpitoni äitiini. Jos kieltäisin pikkusiskoa olemasta tekemisissä mummon kanssa, se aiheuttaisi varmasti syyllisyyttä nuorelle, hän kun jo valmiiksi kantaa syyllisyyttä siitä miten on kohdellut siskoaankin pahimmassa vaiheessa. Kun sisko itki sairaalan tapaamishuoneessa että ei enää käyttäydy ärsyttävästi jos toinen vaan palaisi takaisin kotiin.. Tuossa iässä hänkin oli itse kuukausittain yötä mummolassa, enkä usko että kaipaa sitä että se sama vietäisiin hänen takiansa pois pikkusiskolta. Kun jo perheen yhteinen tekeminen mummon kanssa on loppunut.
En tiedä näenkö asian ihan päin mäntyä, voin toki olla väärässäkin, mutta uskon että kokonaisuutena pikkusiskon mummolavierailut eivät ole tässä se ongelman ydin, vaan se, millä saataisiin mummo hyväksymään toinenkin lapseni.
ap
[/quote]
Mitä ihmettä!!! Siis teinin takia pikkusiskolta vietäisiin vierailut? Voi hyvänen aika sentään.. MUMMON takiahan ne vietäisiin!! Minkä helvetin takia vierität syyn teinin niskoille, kun oikeasti ainoa syyllinen tässä on mummo. Onko sinustakin siis teinin oma syy että hän sairastui?
Pakko on nyt kyllä lukea rivien välistä että asenteesi ja ajattelumallisi ovat todella kieroutuneita. Mieti nyt hetki itsekin kenen syy se tuossa olisi, ja kenelle yrität tehdä tilannetta helpoksi. Et halua pikkusiskolle pahaa mieltä - miksi pikkusiskolle, joka kuitenkin on jo 10v, tulisi paha mieli siitä että hän pitää sisaruksensa puolia? Eikö ole sinun tehtäväsi kasvattaa lapsesi niin, että oikein tekemisestä tulee hyvä mieli eikä pahaa mieltä? Miksi teini tuntisi asiasta syyllisyyttä, kun pahan tekijä on se mummo? Eikö sinun tehtäväsi ole kasvattaa lapsesi niin, että he eivät kanna syyllisyyttä muiden, aikuisten, teoista ja tekojen seurauksista?
Millä tavalla ajattelen ulkoisia asioita, kun en halua viedä toiselta lapseltani elämästä pois erittäin tärkeää ihmistä? Ei mielestäni läheiset ihmissuhteet ole ulkoisia asioita. Sanoit myös "Että hankalat ihmiset voi noin vain hylätä, vaikka he olisivat olleet läheisiä?" Sitten ristiriitaisesti vaadit että lapseni olisi heti käskystäsi hylättävä erittäin läheinen meille muille hankala ihminen.
Ja kuten sanoin, nuorempi on kärsinyt todella paljon vanhemman vuoksi, ja siitä vanhempi kantaa syyllisyyttä, vaikka ei häntä ole syyllistettykään. lisää rasitteita tuo sisarussuhde ei kaipaa.
ap
Mitä jos alatte perheenä käymään uimassa ja teatterissa yms jos ne on lapsille tärkeitä asioita. Voihan niitä tehdä ilman mummoakin.
Kyllä 10-vuotias jo ymmärtää syitä ja seurauksia kun niistä avoimesti keskustellaan.
[quote author="Vierailija" time="23.04.2015 klo 13:54"]
Millä tavalla ajattelen ulkoisia asioita, kun en halua viedä toiselta lapseltani elämästä pois erittäin tärkeää ihmistä? Ei mielestäni läheiset ihmissuhteet ole ulkoisia asioita.
[/quote]
kuvaat ulkoisia asioita, tekemisiä ja etuja, joita tämä "läheinen" ihmissuhde tarjoaa, mutta et huomioi niitä arvoja tai eettisiä periaatteita, joita mummosi lapsellesi opettaa. TÄmä on varmaan ymmärrettävää, koska äitisi on kasvattanut sinutkin, joten todnnäköisesti jaat hänen käsityksensä kertakäyttöihmisistä.
[quote author="Vierailija" time="23.04.2015 klo 13:54"]
Sanoit myös "Että hankalat ihmiset voi noin vain hylätä, vaikka he olisivat olleet läheisiä?" Sitten ristiriitaisesti vaadit että lapseni olisi heti käskystäsi hylättävä erittäin läheinen meille muille hankala ihminen.
[/quote]
Mummohan on jo omalla hylkäämisellään pakottanut pikkusiskonkin hylkäämään joko hänet tai isosiskonsa. Kumpi on läheisempi, mummo vai isosisko?
[quote author="Vierailija" time="23.04.2015 klo 13:54"]
Ja kuten sanoin, nuorempi on kärsinyt todella paljon vanhemman vuoksi, ja siitä vanhempi kantaa syyllisyyttä, vaikka ei häntä ole syyllistettykään. lisää rasitteita tuo sisarussuhde ei kaipaa.
ap
[/quote]
Ei varmaan kaipaa. Sinulla olisi tilaisuus poistaa osa jännitteestä korostamalla perheen yhtenäisyyttä, mutta olet valinnut ylläpitää jännitettä jatkamalla yhteydenpitoa syrhjivään mummoon.
Vaikka täällä moni muuta yrittää ohjeistaa, niin älä katkaise pikkusiskon välejä mummoonsa. On totta, että mummo on idiootti ja ansaitsisi "rangaistuksen", mutta pikkusisko ei. Mummo on hänelle tärkeä ja jos hän ei saa enää tavata mummoaan, tulee hän syyttämään siitä aina vanhempaa sisarustaan.
Kokemuksesta voin sanoa, että perheen muut lapset kärsivät yhden lapsen sairastumisesta/ongelmista kovasti. Kyllä minun ja veljeni elämä meni ihan sekaisin ja lapsuus monilta osin pilalle veljeni mielenterveysongelmien vuoksi. Aikuisena toki ymmärrän, ettei ole sairastuminen ole veljeni vika, mutta ei se asiaa miksikään muuta, että hänen vuokseen kärsittiin lapsena paljon. Kaikki vanhempien aika ja energia meni veljen ongelmien hoitoon ja me muut saimme selvitä keskenämme. Nuorempi lapsesi on onnekas kun hänellä on mummo, jonka kanssa hän pääsee irtautumaan kodin ongelmista ja nauttimaan aikuisen seurasta ilman sisaruksen sairauden aiheuttamaa painolastia. Tämä on toki epäreilua isommalle sisarukselle, joka haluaisi yhtälailla viettää aikaa mummonsa kanssa, mutta eihän sisaruksen sairastumisen aiheuttama tilanne ole pienemmällekkään lapselle reilu!