te jotka olette pettäneet
enhän muuten olisi tapaillut häntä melkein kolmea vuotta.
Kommentit (26)
mut ku mun mies sanoo että rakastaa mua eikä sitä toista. Ja ku pistin valitsemaan jompi kumpi niin sano valitsevansa mut.
Mut silti en tiiä pystynkö antamaan anteeksi.
t:ap
onhan se munki kanssa. :)
Oon vaan miettinyt että pakko sen on jotain tuntea sitä toista kohtaa vaikka kiistääki.
t:ap
Rakkaus sinuun saattaa olla toissijainen juttu.
etpä taida rakastaakaan, muuta kuin itseäsi ja seikkailuasi.
Useimpien pettäjien motiivi ei ole rakkaus, vaikka jotekut heistä onnistuvatkin uskottelemaan itselleen niin. Yleensä se motiivi on joku seikkailunhalu, oma epävarmuus, että on pakko saada vähän jännitysta ja koittaa, saisiko toiselta. On joku kuvitelma siitä, että ruoho on jossain vihreämpää ja se pitää etsiä tai ainakin varmistua siitä, että löydä.
vaan kyl se taitaa oikeesti rakastaa.
Mut taidanpa pokkana kysästä että onko lapsi syynä.
t:ap
vaan uskon että oikeesti rakastaa. Voisin tosin kyllä pokkana kysyä tota.
t:ap
Olen joskus aikanaan pettänyt. Olen sitä mieltä, että jos pettää, nin kyse on ennemmin halusta saada jonkun muun huomiota, hyvääksyntää, jännitystä, itsetunnon kohotusta, tieto että joku haluaa, kuin rakkaudesta sitä kolmatta osapuolta kohtaan. Tietenkin jos siis kyse vain yhdestä kerrasta. Jos suhde siihen kolmanteen kestää pidempään, niin silloin siinä ovat jo tunteetkin mukana.
En todellakaan rakastanut sitä toista ja olen itsekin miettinyt miksi petin. Miehessäni ei ollut mitään vikaa, mutta silti vaan petin häntä muutaman kerran. Uskon, että yksi syy on huono itsetuntoni johtuen mm. huonosta isäsuhteesta ja koulukiusauksesta. Niinhän sitä sanotaan, että naiset, joilla ei ole ollut isää tai on huono suhde isään, niin ajautuvat pettämään useammin kuin muut. Jotenkin sitä oli heikko torjumaan toisen kiinnostusta tai siis heikko, että ajautui tuollaiseen tilanteeseen. Enkä varmasti osannut arvostaa elämääni ja miestäni, olin myös tuohon aikaan aika masentunut. Miten totta se onkin, että asioita osaa arvostaa vasta sitten kun ne meinaa menettää.
Se toinen mies ei millään tavalla ollut mitenkään unelmamies, en pitänyt hänen ulkonäöstään, hän oli parikymmentä vuotta vanhempi, siis kaikkea sellaista, että en todellakaan olisi voinut kuvitellakaan että alkaisin esim. seurustella hänen kanssaan. Monesti olen soimannut itseäni tästä pettämisestä, kun en haaveillut siitä toisesta miehestä millään lailla, mikä tekee pettämisestä jotenkin vieläkin järkyttävämpää. Siis pettää, vaikka se toinen ei edes kiinnosta ja kun kuitenkin tiesin, että oma mieheni on se oikea enkä koskaan voisi kuvitella eläväni jonkun toisen kanssa.
Olen myös miettinyt voisiko yhtenä syynä olla jotenkin pitkän suhteen tylsistyminen tai muu vastaava. Hävettää se pettäminen niin hirveästi ja jos saisi aikakoneen niin tekisin todellakin asiat toisin. Meillä ei ollut lapsia tuohon aikaan, joten lapset eivät vaikuttaneet tilanteeseen. Suhde on jatkunut ja parempana kuin koskaan. Viimeistään tuon pettämisen jälkeen ymmärsin miten rakas mieheni minulle on ja inhottaa, että menin pettämään hänen luottamuksensa. Nykyään ei ole ollenkaan mitään pettämishaluja, haluan nyt elää niin hyvin kuin mahdollista. Pettää en aio enää koskaan, mieheni on minulle se paras vaihtoehto ja siitä pettämisestä seurasi niin paljon kaikkea hirveää, etten halua enää koskaan kokea sitä. Mutta se hyvä puoli siinä pettämisessä tosin oli, että tajusin miten ihana oma mieheni onkaan. Voi kunpa ei olisi tarvinnut pettää todetakseen tätä....
toki sun mies voi sua rakastaa ja haluaa varmasti olla sunkanssa siksi just että sua rakastaa ei sen takia että teillä on lapsi. Harvemmin miehet kuitenkaan jää suhteeseen jossa ei rakasta, pelkän lapsen takia?? Elät päivä kerrallaan, anteeksi antaminen kestää PITKÄÄN! Mulla meni vuos että aloin uudestaan luottamaan mieheen( joka kuitenkin loppujen lopuksi on pelkkä paska).
13 miten mies otti sen pettämisen? Uhkasko jättää? Mitä sä teit jotta mies suostu sit jatkamaan suhdetta? Onko hän jo "unohtanut" ko. asian?
Anteeksi anto on tosiaan pitkä prosessi. Se asia pyörii ekana mielessä kun herään ja vikana mielessä kun nukahdan. Äsken kävin vessassa ja itkein kuin pikkulapsi. Onneks ei kukaan kuullut.
t:ap
ja toivottavasti ei tulisi mieleen enää kovinkaan usein. Silloin alussa toki oli mielessä enemmän, itse itkin asiaa useamman kuukauden, se tosiaankin oli mielessä aamulla ja illalla. Sitten päätin, että en anna sen tapahtuman tulla enää mieleeni ja yritin vain unohtaa, eihän sitä tekemättömäksi enää saa niin miksi tuhlata aikaa sen ajatteluun.
Mies tietenkin suuttui ja järkyttyi aluksi. Ei nyt varsinaisesti uhkaillut jättämisellä, mutta kyllä siinä jonkun aikaa meni, että halusi miettiä asioita rauhassa. Lopulta otti asian kuitenkin yllättävän "hyvin", mietti jopa, että onko itse tehnyt jotain väärin ja siksi petin häntä jne. Tuntui niin hirveältä silloin kun mies alkoi syyttämään itseään tapahtuneesta, eihän se hänen vikansa ollut. Loppujen lopuksi päätimme jatkaa yhdessä ja jotenkin tuo pettäminen todella avasi meidän molempien silmät. Siis sen jälkeen suhteemme on muutenkin ollut paljon läheisempi, ehkä meillä meni silloin pettämisen jälkeen joku taantuma (kuitenkin useamman vuoden suhde jo silloin) ja kaiken otti niin itsestäänselvyytenä. Nykyään meillä on jo lapsia ja asiat hyvin. Mutta silti harmittaa tuo pettäminen edelleen, kun vaan sen saisi pois, mutta kun ei saa.
t. 13
Sä selvästi olet katunut tekojas, mut tuntuu että mun mies ei kadu. Ainaki vaikuttaa siltä. Pitäis vaan unohtaa ja jatkaa eteenpäin. Jos se automaattisesti pyytäis anteeksi, itkis ja selvästi näyttäis että hän katuu niin mun olisi helpompaa antaa anteeksi.
Mä ymmärrän miehesi tunteet. Mä olen kanssa miettinyt että enkö mä ole tarpeeksi hyvä. Olen myös ottamassa ns. timeout ja tuun kesäksi Suomeen (asutaa ulkomailla). Mies jää tänne ja ollaa 3kk erossa. Sinä aikana mietin asioita ja katon että jatkanko suhdetta ja palaan asuinmaahamme vai jätänkö ja jään Suomeen.
t: ap
isäsuhde normaali,en ole kiusattu,mutta niin vain tein ilman jäkevää selitystä. Mieheni ei tiedä,että minulla on toinen mies. Välillä kadun helvetisti. Ehkä se on niin,että pitkässä suhteessa alkaa mieli viedä muualle ja kun minuakin naimisissa oleva mies vikitteli puoli vuotta ja itsetunto kohosi pilviin,niin todellisuudentaju hävisi ja lankesin. Puhu asiat miehesi kanssa selvikisi ennen kuin teet ratkaisuja! Minä en ole missään vaiheessa rakastanut pettäjäkumppaniani,vaikka hän kieltämättä on saanut minut tuntemaan itseni haluttavaksi ja ihanaksi. Voimia!!!
Nyt uudessa ihmissuhteessa on tullut tilanteita jolloin houkutus pettämiseen on ollut suuri (humalassa) vaikka rakastan uutta miestäni.
En ole häntä pettänyt, on sen verran ollut järkeä päässä mutta tilanteita on ollut.. Oletetaan että hän olisi loukannut minua tai ollut riitaa, silloin kynnys olisi matalampi. Ja silti jos niin olisin tehnyt, rakastaisin häntä, ihan oikeasti.
Kysymys kuuluukin että onko kyse yhdestä illasta vai suhteesta. Jos jälkimmäisestä niin uskon ettette koskaan tule olemaan onnellisia yhdessä. Hän haluaa jotain mitä sinä et voi antaa (jännitystä, vapautta tms).
rakkaus ja seksi on eri asioita.
Toki miehesi varmaankin rakastaa sinua. Mutta hän sattui vaan kohtaamaan seksikkään naisen joka halusi seksiä hänen kanssaan, ja siitähän miehen on ihan mahdotonta kieltäytyä.
Hän ei varmaankaan siinä tekohetkellä ajatellut sinua lainkaan, vaan oli himonsa ja uuden mielenkiintoisen naisen pauloissa. Eli hän ei varmaankaan tehnyt sitä satuttaakseen sinua, vaan tyydyttääkseen himonsa.
Itse uskon että jos mies (tai nainen) pettää kerran, tekee hän sen varmaan uudestaankin, ja tällä kertaa suunnittelee paremmin, ettei jää kiinni.
Rakkaus puolisoon perustuu ehkä enemmän muuhun kuin intohimoon, joka on voinut hieman kuihtua. Sivusuhde tuo hetkeksi jännitystä elämään ja tulee ikään kun testattua, mikä on oma "markkina-arvo".
Toiselta saa huomiota ja kehuja, joita omalta kumppanilta ei enää ehkä saa.
Olen pettänyt ja mieheni on pettänyt, olemme yhdessä ja meillä on lapsia. Lapset eivät ole se syy, miksi olemme yhä yhdessä.
Miehelle se voi oikeasti olla pelkkää seksiä ilman mitään tunteita joita voisi analysoida saati vetää huonoisäsuhde-korttia pöytään. Mies voi jopa väittää, että hups, vahingossa menin sänkyyn. Tosin ei se välttämättä paljoa lohduta. Mutta osoittaa, että mies voi oikeasti silti rakastaa vain ja ainoastaan omaa puolisoaan vaikka pettääkin.
21: miten ootte pystyneet jatkamaan jos molemmat ovat pettäneet? Epäilyttääkö koskaan, että itse tai toinen pettäisi taas?
Mun mies on pettänyt mua ja nyt mietin että jatkanko suhdetta vai pistänkö pihalle.
Olen koittanut kysellä häneltä että MIKSI, mitä hänen päässä on pyörinyt kun hän on aloittanut ne hommat toisen kanssa, mutta eipä siltä oikein tuu vastausta. Hän kuulemma rakastaa mua, ei sitä toista ja se tässä ihmetyttää että miksi se sit oli sen toisen kanssa.
Kun hän ei kerran vastannut niin ajattelin kysyä teiltä että mitä päässä pyörii silloin ku päättää että menee jonku toisen kun kumppanin kanssa sänkyyn vaikka rakastaaki kumppania ja ei sitä toista?
Osaatteko sanoa? Oletteko pettäneet tai onko miehesi pettänyt? Miten suhde on jatkunut sen jälkeen?
Mä en oikeesti tajua miks se teki niin mulle ja ahistaa ku pitäis päättää mitä tapahtuu tulevaisuudessa.