Kuinka harvinaista on, että lihava nainen saa puolison

[quote author="Vierailija" time="22.04.2015 klo 21:29"]

[quote author="Vierailija" time="22.04.2015 klo 21:18"]

[quote author="Vierailija" time="22.04.2015 klo 21:17"]

[quote author="Vierailija" time="22.04.2015 klo 21:15"]

[quote author="Vierailija" time="22.04.2015 klo 21:08"]

Normaalipainoisilla naisilla ei ole empatiaa. 

[/quote]

Pitäisikö tähän nyt sitten vastata, että aina nämä sairaalloisen lihavat naiset ovat yleistämässä?

[/quote]

Tai sitten olla irroittamatta yhtä lausetta kontekstista ja sen sijaan ymmärtää viestin sarkasmi?

[/quote]

Avaapa nyt sitten mitä tarkoittaa, kun sanoo, että normaalipainoisilla naisilla ei ole empatiaa. Itse en käsitä mitä muuta se voisi tarkoittaa kuin sen mitä se sanoo.

[/quote]

No voi hyvänen aika. Luepa tuolta alkajaisiksi: http://fi.wikipedia.org/wiki/Ironia

Av-mamma arveli minun olevan lihava siitä syystä, että ilmaisin paheksuvani sitä kun hän haukkuu lihavia. (Todellisuudessa olen normaalipainoinen, mutta sillä ei pitäisi olla väliä.)

Minä pidin naurettavana ajatusta, että minun on oltava lihava jotta kokisin negatiivisena asiana lihavien haukkumisen jauhomakkaroiksi, ja ilmaisin tämän tunnetilani ironian keinoin. 

[/quote]

Eli kun sanoit, että "normaalipainoisilla naisilla ei ole empatiaa", tarkoitit että "normaalipainoisilla naisilla on empatiaa". Koska tuolla tavallahan se ironian suhteen toimii. Ei kyllä oikein vieläkään oikein aukene mitä olet yrittänyt sanoa.

Ei se paino ole olennaisin asia.

[quote author="Vierailija" time="22.04.2015 klo 21:32"]

[quote author="Vierailija" time="22.04.2015 klo 21:29"]

[quote author="Vierailija" time="22.04.2015 klo 21:18"]

[quote author="Vierailija" time="22.04.2015 klo 21:17"]

[quote author="Vierailija" time="22.04.2015 klo 21:15"]

[quote author="Vierailija" time="22.04.2015 klo 21:08"]

Normaalipainoisilla naisilla ei ole empatiaa. 

[/quote]

Pitäisikö tähän nyt sitten vastata, että aina nämä sairaalloisen lihavat naiset ovat yleistämässä?

[/quote]

Tai sitten olla irroittamatta yhtä lausetta kontekstista ja sen sijaan ymmärtää viestin sarkasmi?

[/quote]

Avaapa nyt sitten mitä tarkoittaa, kun sanoo, että normaalipainoisilla naisilla ei ole empatiaa. Itse en käsitä mitä muuta se voisi tarkoittaa kuin sen mitä se sanoo.

[/quote]

No voi hyvänen aika. Luepa tuolta alkajaisiksi: http://fi.wikipedia.org/wiki/Ironia

Av-mamma arveli minun olevan lihava siitä syystä, että ilmaisin paheksuvani sitä kun hän haukkuu lihavia. (Todellisuudessa olen normaalipainoinen, mutta sillä ei pitäisi olla väliä.)

Minä pidin naurettavana ajatusta, että minun on oltava lihava jotta kokisin negatiivisena asiana lihavien haukkumisen jauhomakkaroiksi, ja ilmaisin tämän tunnetilani ironian keinoin. 

[/quote]

Eli kun sanoit, että "normaalipainoisilla naisilla ei ole empatiaa", tarkoitit että "normaalipainoisilla naisilla on empatiaa". Koska tuolla tavallahan se ironian suhteen toimii. Ei kyllä oikein vieläkään oikein aukene mitä olet yrittänyt sanoa.

[/quote]

Niin, normaalipainoisilla naisilla on empatiaa. Tämä mahdollisaa sen, että minun (normaalipainoisen naisen) mielestä ei ole ok haukkua lihavia. 

[quote author="Vierailija" time="22.04.2015 klo 21:36"]

[quote author="Vierailija" time="22.04.2015 klo 21:32"]

[quote author="Vierailija" time="22.04.2015 klo 21:29"]

[quote author="Vierailija" time="22.04.2015 klo 21:18"]

[quote author="Vierailija" time="22.04.2015 klo 21:17"]

[quote author="Vierailija" time="22.04.2015 klo 21:15"]

[quote author="Vierailija" time="22.04.2015 klo 21:08"]

Normaalipainoisilla naisilla ei ole empatiaa. 

[/quote]

Pitäisikö tähän nyt sitten vastata, että aina nämä sairaalloisen lihavat naiset ovat yleistämässä?

[/quote]

Tai sitten olla irroittamatta yhtä lausetta kontekstista ja sen sijaan ymmärtää viestin sarkasmi?

[/quote]

Avaapa nyt sitten mitä tarkoittaa, kun sanoo, että normaalipainoisilla naisilla ei ole empatiaa. Itse en käsitä mitä muuta se voisi tarkoittaa kuin sen mitä se sanoo.

[/quote]

No voi hyvänen aika. Luepa tuolta alkajaisiksi: http://fi.wikipedia.org/wiki/Ironia

Av-mamma arveli minun olevan lihava siitä syystä, että ilmaisin paheksuvani sitä kun hän haukkuu lihavia. (Todellisuudessa olen normaalipainoinen, mutta sillä ei pitäisi olla väliä.)

Minä pidin naurettavana ajatusta, että minun on oltava lihava jotta kokisin negatiivisena asiana lihavien haukkumisen jauhomakkaroiksi, ja ilmaisin tämän tunnetilani ironian keinoin. 

[/quote]

Eli kun sanoit, että "normaalipainoisilla naisilla ei ole empatiaa", tarkoitit että "normaalipainoisilla naisilla on empatiaa". Koska tuolla tavallahan se ironian suhteen toimii. Ei kyllä oikein vieläkään oikein aukene mitä olet yrittänyt sanoa.

[/quote]

Niin, normaalipainoisilla naisilla on empatiaa. Tämä mahdollisaa sen, että minun (normaalipainoisen naisen) mielestä ei ole ok haukkua lihavia. 

[/quote]

Okei. Tarkoitit, että normaalipainoisilla naisilla on empatiaa. Missä se sarkasmi siis on? Missä on pureva iva?

Ole ap onnellinen että et ole ujo, tavallisen näköinen mies. Silloin takuulla olisit koko ikäsi yksin, sillä naiset eivät tee aloitteita ujolle miehelle missään. Naisten silmissä ujo mies on vähemmän puoleensa vetävä kuin oksennus bussin penkillä. :'(

[quote author="Vierailija" time="22.04.2015 klo 21:31"][quote author="Vierailija" time="22.04.2015 klo 21:28"]

[quote author="Vierailija" time="22.04.2015 klo 21:27"]

[quote author="Vierailija" time="22.04.2015 klo 21:24"]

[quote author="Vierailija" time="22.04.2015 klo 21:21"]

[quote author="Vierailija" time="22.04.2015 klo 21:19"]

[quote author="Vierailija" time="22.04.2015 klo 21:14"]

[quote author="Vierailija" time="22.04.2015 klo 21:08"]

[quote author="Vierailija" time="22.04.2015 klo 21:00"]

[quote author="Vierailija" time="22.04.2015 klo 20:59"]

[quote author="Vierailija" time="22.04.2015 klo 20:54"]

Riippuu vähän millaista puolisoa tässä haetaan. Jos toista lihavaa, niin kuten sanottua, ei ongelmaa. Jos taas toisaalta HK:n jauhomakkara hakee naudan sisäfilettä, niin aika toivotonta on.

[/quote]

Säälin sinua.

[/quote]

Jauhomakkara, I presume? ;)

[/quote]

Toki. Ainoa syy miksi minusta on säälittävää jaotella ihmisiä "jauhomakkaroihin" painon perusteella on TIETENKIN se, että olen itse lihava. 

Normaalipainoisilla naisilla ei ole empatiaa. 

[/quote]

Kiertelemätön totuus saa aina aikaan vihaisen vastareaktion. Laatu on laatua, niin lihassa kuin kehoissa. Paskan laadun arvostelu on myös sallittua, koska tässä tapauksessa se paska laatu on luonnollisesti aivan oma valinta.

[/quote]

Mikä helvetin laatu? Kuka on jotain karjaa, jota pitää määritellä sen mukaan miten laadukasta on. Silloin ollaan täysin hakoteillä parisuhteen suhteen. 

Ihmekös ettei näillä tason etsijöillä ei parisuhteet kestäkään. Kun ei nähdä sen luokituksen ulkopuolelle. 

[/quote]

Hyväkuntoinen on kunnon laatua, normaalipainoinen mutta ei välttämättä niin hyväkuntoinen on okei laatua ja läski on kuralaatua. Kehoissa on eri laatuasteita, kuten persoonoissakin.

[/quote]

Miten sen haluaa ottaa. Elämässä kun on niin monta muutakin tärkeää asiaa, jotta tälläiset jää täysin huomiotta onneksi niillä jotka tietää elämästä hieman pintaa enemmän. Jos on kokenut edes jotain elämässään, tajuaa miten turhaa on luokitella ihmisiä tuolla tavalla, tietämättä kenenkään taustoja. 

[/quote]

Kun näkee pintaa syvemmälle, käsittää että ihminen on kokonaisuus, jonka yhtä osaa ei voi erotella toisesta. Ihminen on yhtä kuin kehonsa. Ja jos ei huolehdi kehostaan vaan tuhoaa sitä ylensyömisellä, alkoholilla tai huumeilla, on ajatusmaailma pakostakin vähän pinnallinen.

[/quote]

Ihminen ei ole todellakaan yhtäkuin miltä ulospäin näyttää. Entä tosiaan tuollainen vammautuminen, halvaantuminen jne?

[/quote]

Missä sanottiin, että on yhtä kuin miltä ulospäin näyttää? Itse sanoin, että ihminen on yhtä kuin kehonsa. Aivosi ovat osa kehoasi.
[/quote]

Hyvin väistelty kysymys...

Lähinnä mietin sitä kuka haluaa pariutua vakavasti ihmisen kanssa jolle ns laatu on niin tärkeää, kuinkas sitten jos tulee oikeita vaikeuksia mm onnettomuuden tai terveyden saralla, kestääkö sellainen ihminen kumppaninsa ulkonäön muutokset?

Miksi ei saisi? Itse olen 180/100 nainen ja mulla on pitkä, hoikka ja komea mies.

[quote author="Vierailija" time="22.04.2015 klo 21:38"]

[quote author="Vierailija" time="22.04.2015 klo 21:36"]

[quote author="Vierailija" time="22.04.2015 klo 21:32"]

[quote author="Vierailija" time="22.04.2015 klo 21:29"]

[quote author="Vierailija" time="22.04.2015 klo 21:18"]

[quote author="Vierailija" time="22.04.2015 klo 21:17"]

[quote author="Vierailija" time="22.04.2015 klo 21:15"]

[quote author="Vierailija" time="22.04.2015 klo 21:08"]

Normaalipainoisilla naisilla ei ole empatiaa. 

[/quote]

Pitäisikö tähän nyt sitten vastata, että aina nämä sairaalloisen lihavat naiset ovat yleistämässä?

[/quote]

Tai sitten olla irroittamatta yhtä lausetta kontekstista ja sen sijaan ymmärtää viestin sarkasmi?

[/quote]

Avaapa nyt sitten mitä tarkoittaa, kun sanoo, että normaalipainoisilla naisilla ei ole empatiaa. Itse en käsitä mitä muuta se voisi tarkoittaa kuin sen mitä se sanoo.

[/quote]

No voi hyvänen aika. Luepa tuolta alkajaisiksi: http://fi.wikipedia.org/wiki/Ironia

Av-mamma arveli minun olevan lihava siitä syystä, että ilmaisin paheksuvani sitä kun hän haukkuu lihavia. (Todellisuudessa olen normaalipainoinen, mutta sillä ei pitäisi olla väliä.)

Minä pidin naurettavana ajatusta, että minun on oltava lihava jotta kokisin negatiivisena asiana lihavien haukkumisen jauhomakkaroiksi, ja ilmaisin tämän tunnetilani ironian keinoin. 

[/quote]

Eli kun sanoit, että "normaalipainoisilla naisilla ei ole empatiaa", tarkoitit että "normaalipainoisilla naisilla on empatiaa". Koska tuolla tavallahan se ironian suhteen toimii. Ei kyllä oikein vieläkään oikein aukene mitä olet yrittänyt sanoa.

[/quote]

Niin, normaalipainoisilla naisilla on empatiaa. Tämä mahdollisaa sen, että minun (normaalipainoisen naisen) mielestä ei ole ok haukkua lihavia. 

[/quote]

Okei. Tarkoitit, että normaalipainoisilla naisilla on empatiaa. Missä se sarkasmi siis on? Missä on pureva iva?

[/quote]

Se koko viesti on ivaa kyseisen mamman ajatusmaailmaa kohtaan. Ehkä se ei avaudu pelkästään yhtä lausetta tarkastelemalla, minkä vuoksi neuvoin ottamaan huomioon koko viestin.

Jos et koko viestin luettuasi näe siinä mitään ivallista, en oikein tiedä miten auttaisin sinua. Aikuislukiosta saa äidinkielenkursseja, jollain niistä käsitellään kielen keinoja.

itse olen 168cm ja painan 134 kg. Ei ollut mitään ongelmaa solmia parisuhdetta. Itseasissa olin sinkkuna eron jälkeen 3 päivää, kun tapasin nykyisen mieheni. ikää mulla 24 vuotta

[quote author="Vierailija" time="22.04.2015 klo 21:55"]itse olen 168cm ja painan 134 kg. Ei ollut mitään ongelmaa solmia parisuhdetta. Itseasissa olin sinkkuna eron jälkeen 3 päivää, kun tapasin nykyisen mieheni. ikää mulla 24 vuotta
[/quote]

niin ja mieheni on 183 cm pitkä ja painaa 63 kg

Jos lihava nainen ei löydä romanttista rakkautta, syy löytyy jostain muualta kuin lihavuudesta.

Minulla on aina riittänyt miehiä ihan riesaksi asti, painoin sitten 55 tai 95 kiloa. Mutta olen kyllä kaikin puolin muuten tosi kaunis ja naisellinen; pitkät vaaleat hiukset, isot rinnat ja kapea vyötärö, meikkaan ja pukeudun nätisti. Vieläpä yliopistotutkinto löytyy, mikä tosin ei ole meriitti läheskään kaikkien miesten mielestä. Mutta yksi mies se itse kellekin riittää ja omaani (komea, hoikka, kiltti ja huomaavainen DI) olen erittäin tyytyväinen joten mitäpä muiden miesten huomiolla tekisinkään. Onneksi hän rakastaa kaikkea minussa vaikka en bikinimalliksi (ehkä enää)ikinä soveltuisikaan.

Ei se ihan oikeasti elämä ole muutamasta kilosta kiinni jos muuten on mukava, ihana, itsestään huolehtiva ja huumorintajuinen ihminen, joka hyväksyy niin itsensä kuin muut omina epätäydellisinä itsenään. Oli sitten mies tai nainen. Ja paino on niin muuttuva ja muutettavissa oleva asia ihmisessä että sen varaan ei kannata itsetuntoaan rakentaa. Itse olen sen niin konkreettisesti huomannut kun paino on vaihdellut, mutta persoona on säilynyt muuttumattomana. Toki jos itse ei koe oloaan hyväksi jossain painossa niin asialle voi tehdä jotakin, mutta paino yksinään ei tee ketään sen paremmaksi tai pahemmaksi vaan kokonaisuus ratkaisee.

Tai sanotaanko näin että sellainen ihminen joka arvottaa muut pelkän painon perusteella on hyvin todennäköisesti sellainen, jota itse en voi arvostaa, ja jonka mielipiteellä ei siten ole minulle ihan minkäänlaista merkitystä. Paljon tärkeämpää kuin paino on se, miten kohtelee muita ihmisiä. Koskee myös laihoja yhtä lailla! Moni heistäkin joutuu kuulemaan vaikka mitä kuikelo-juttuja, mikä on aivan yhtä typerää kuin läskittely! Jos ei ihmisissä muita ominaisuuksia pysty näkemään kuin painon niin on minusta aika kapeakatseista.

[quote author="Vierailija" time="22.04.2015 klo 21:46"]

Ole ap onnellinen että et ole ujo, tavallisen näköinen mies. Silloin takuulla olisit koko ikäsi yksin, sillä naiset eivät tee aloitteita ujolle miehelle missään. Naisten silmissä ujo mies on vähemmän puoleensa vetävä kuin oksennus bussin penkillä. :'(

[/quote]

Ongelma piilee siinä, miten ujo mies suhtautuu ympäristöönsä ja itseensä. Jos mies vilkuilee muita epäluuloisesti ja ei pidä itseä oikein minään, niin ei se ole viehättävää. Itsevarmuutta, man...

[quote author="Vierailija" time="22.04.2015 klo 21:19"][quote author="Vierailija" time="22.04.2015 klo 20:45"]

Lihavat pariutuvat toisten lihavien kanssa, ei se puolison löytäminen siis mitenkään mahdotonta ole.

[/quote]

Lihavat miehet eivät kelpaa lihaville miehille, koska useimmat miehet pitävät itseään oikeutettuna kauniiseen naiseen omasta ulkonäöstään riippumatta. Lihavien naisten puolisot pitävät lihavista naisista tai ovat ulkonäön suhteen välinpitämättömiä, omasta ulkonäöstään riippumatta.
[/quote]

Ylipainonenkin voi olla kaunis..siinä missä normaalipainoinen tai laiha ruma..

Ihan kaiken kokoiset ihmiset rakastuvat ja tulevat rakastetuiksi. Itse olen ollut lähes koko elämäni vuoroin pullukka / läski tai hetkellisesti hoikka, mutta silti juurikin se, kuka ne komeimmat miehet aina pokasi - koosta riippumatta.... No viimeisimmän kanssa onkin tullut oltua semmoiset 16 vuotta. Mies on aina ollut hoikka ja silloin aikoinaan vielä erittäin timmi - nyt enää vain timmi... Minä olen 160 senttinen tynkä ja tavatessamme painoin n. 90 kiloa, myöhemmin laihduin 56 kiloiseksi, mutta sitten taas lihoin ja laihduin ja lihoin ja laihduin jne.. Ei mies ole koskaan valittanut siitä, minkäkokoinen milloinkin olen. Ja itseasiassa, olen ihan nätti kaiken kokokoisena ja mikä vielä parempaa; olen mukava ihminen ja hyvä ystävä kaiken kokoisena. Eli huoli pois; ja rakasta itseäsi sellaisena kuin olet, niin tulet myös muiden rakastamaksi.

Lopettakaa toi kaikkien viestien lainaaminen!!! Lainatka vaan viimenen vastaus

Itse olin pullea ja lyhyt, kun mieheni kanssa tapasimme, sillein näin, tulin ja voitin tyylillä. Nyt olen ennemmin taskuvenus kokoa ja tiedän faktana, etten siltikään ole mieheni silmissä hänen unelmaansa lähelläkään, joka on fitti urheilijatyttö. Itselläni on ns. pulleat purjeet ja mahtava peräsin.
Mieheni kuitenkin rakastaa sisäistä minua ja sanoo usein, että elää ei voi ilman minua tai kenenkään muun kanssa, minä olen hänelle se ainoa oikku hänen loogisessa mailmassaan joka hajottaa elämän iloiseksi kaaokseksi.
Usein tuntuu, että olen ulkonäötön kun olemme yhdessä ja vaan katsotaan toisiamme silmiin. Mieheni on komea ja salihirmu, mutta itselleni ei ole mitään väliä missä paketissa hän tulee käärittynä, kunhan sisältö on hän.
Mies myös juuri tänään tokaisi, että kiva kun meillä on onni, nyt vaan nautitaan siitä :)

[quote author="Vierailija" time="22.04.2015 klo 20:55"]

näin karkeasti yleistäen oman lähipiirin kokemuksella: lihavat löytävät miehen joka rakastaa heitä. laihat löytää miehen joka rakastaa heidän ulkomuotoaan. itse kuulun niihin laihoihin... arvaatte varmaan miten kävi :(

[/quote]

Hyvin muotoiltu!

Itse olen 170 cm/104 kg. Kun tapasin mieheni, taisin olla 10 kg kevyempi, mutta iso silloinkin. Painoni on viidentoista yhdessäolovuoden aikana vaihdellut välillä 74-112 kg, siis melkein normaalipainoisesta tästäkin isommaksi - ja aina on mies pysynyt vierellä ja rakastanut niin, että tuntuu. Olen vieläpä saanut kokea itseni kauniiksi hänen ansiostaan, ihan kaiken kokoisena. Laihtumaankin hän kyllä minua kannustaa, jos niin toivon - ei siis ole kyse siitä, että hänen unelmanaistyyppinsä sattuu olemaan ylipainoinen. Kävi vain niin, että hän rakastui juuri MINUUN, ja minulla on ollut tekemistä painonhallinnassani ihan lapsesta saakka. Mies itse on raamikas, 187 cm / 102 kg - ei hoikka, mutta tuolla pituudella, massalla ja liikunnan määrällä ei anna itsestään mitenkään ylipainoista vaikutelmaa. 

Koen kyllä olevani erityisen onnekas. Joskus käy mielessä, että jos menettäisin mieheni syystä tai toisesta, en ikinä enää saisi ketään johtuen painostani. Mut sitten yritän muistuttaa itselleni, ettei oikea rakkaus todellakaan katso kiloja, ja kun kerran olen saanut sellaisen kokea, tiedän, että se on mahdollista.

Tunsin nyt kyllä piston sydämessäni, kun luin tämän aloituksen. Mittani ovat tasan samat kuin ap:llä ja olen naimisissa. Mutta en todellakaan ollut näissä mitoissa kun menin naimisiin, vaan 40kg kevyempi. Meillä oli lyhyt seurusteluaika ja tulin pian naimisiinmenon jälkeen raskaaksi. Synnytyslaitoksella painoin jo 100kg ja synnytyksen jälkeen paino oli pitkään 90 kilon paikkeilla. Ihan kauheaa kun miettii, että oltiin vasta 1,5 vuotta tunnettu kun synnytin. Mies ei paljon hoikasta vaimosta ehtinyt nauttimaan.

Toki pitkään avioliittoon kuuluu se, että välillä otetaan ryhtiliikettä ja laihdutetaan yhdessä. Ja mekin olimme kohtuusutjakassa kunnossa ööh vasta 8 vuotta sitten :-) Minä olen noista ajoista lihonut 33kg ja mieskin 26kg. Eihän tällaiset pullukat jaksa edes seksiä harrastaa, kun ei kunto kestä.

Laihduta hyvä ihminen edes jonkin verran ihan oman itsesi vuoksi! Nykyiseen verrattuna jo 80kg on jo melko sutjakka ja tuon kokoiselle saattaisi kaupastakin löytyä jo vaatteita. Kyllä se ylipaino aika lailla omaa elämää rajoittaa, vaikkei sitä itse ehkä huomaakaan. Mutta monta juttua jää tekemättä, kun painoa on liikaa. Sitä jotenkin vetäytyy sivuun ja katselee sieltä syrjästä, kun muut elävät aktiivista elämää.

Itse olen n.50kg/167cm. Poikaystäväni on 115kg/180cm ja paino siis vyötäröllä eikä lihaksissa. Koskaan en ole ajatellut hänen painoa muuten kuin riskien kannalta ja kannustanut laihduttamaan vain silloin kun hän on itse kannustusta halunnut ottaa vastaan. Hän ei tosiaan ole se kuvitteellinen ihanneprinssini jollainen varmaan jokaisella on ainakin joskus päässään. Mutta hän onkin todellinen ihminen. Onhan se toki niin että ensimmäisenä ihmiseen vetoaa niin terve yksilö kuin mahdollista, ylipaino tosiaan kasvattaa monia riskejä erilaisiin sairauksiin. Näin niinkuin mahdollisten jälkeläisten geeniperimän näkökulmasta. Mutta kyllä minun mahdolliset tulevat lapseni saavat sitten joskus aivan mahtavan ihmisen geenit vaikkakin myös samalla riskin ylipainoon. Mutta ylipaino on ylipainoa, riskit riskejä ja rakkaus rakkautta.