Mitä tehdä, kun isovanhemmat pilaavat joulun ostamalla lapsille liikaa lahjoja?
Haluaisimme opettaa lapsille, että joulun ajatus on jotain ihan muuta kuin järjetön pakettiläjä. Lisäksi haluaisimme muutenkin välttää turhaa kulutusta (lapsilla on jo nyt ihan liikaa tavaraa). Itse olemme ostaneet korkeintaan yhden lahjan per lapsi, vaikka mukava olisi toki tehdä hankintoja omilleenkin... Tänä vuonna emme taida hankkia itse yhtään, kun lahjoja tulee muutenkin liikaa.
Ongelma tosiaan on, että isovanhemmat eivät usko millään, ettei lapsille saa ostaa kuin yhden lahjan. Viime joulu meni tyystin pilalle, kun anoppi oli ostanut melkein kymmenen lahjaa ja siihen päälle vielä kummien sun muiden paketit. Lapsikaan ei jaksanut avata kaikkia ja itse asiassa yksi lahjoista on vieläkin kaapissa avaamatta. Anoppia olen nyt asiasta kuulettanut pitkin vuotta ja hän lopulta uskoi. Mutta nyt ongelma on minun äitini, joka viime vuonna pysyi aisoissa, ja jota en sen takia ole katsonut tarpeelliseksi asiasta enää muistutella (mainitsin vain samalla, kun kerroin, mitä lapset toivovat). Viime viikolla kuitenkin kuulin anopilta äitini ostaneen lapsillemme ties kuinka monta lahjaa. :(
Eli kertokaas nyt, mitä tehdä. Pitääkö meidän alkaa viettää joulut omalla porukalla, etteivät isovanhemmat pääse tunnelmaa pilaamaan, vai mikä neuvoksi? Jo kolmena vuonna olen asiasta muistutellut, mutta kertaakaan ei ole vielä vältytty lahjavuorelta...
Kommentit (69)
alle yksivuotiasta nuorimmaista liioilla leluilla jos alle yksivuotias nuorimmainen ei ollut edes paikalla.
Jospa kyse on adoptio tai sijoituslapsesta, tulikos sulle se mieleen?
Itse kärsin lapsena/nuorena vähistä lahjoista, koska kavereiden ja serkkujen kanssa määriä verrattiin. Muut saivat aina 30-40 lahjaa (ja sukistakin molemmat oli pakattu eri paketteihin...) ja minä alle kymmenen, josta määrä sitten vuosien varrella on pienentynyt, niin ettei näin aikuisiällä paketteja enää tulekaan. Itse haluaisin hukuttaa lapseni paketteihin jouluna, minusta on kiva antaa lahjoja läheisilleni ja olisi kiva myös saada lahjoja. Mutta mieheni on tässä asiassa minimalistininen, joten lapsemme eivät paria pakettia enempää saa (tässä mukana siis kaikki lahjat meiltä ja kummeilta ym.). Mieheni suku on vastaavanlainen, vaikka heitä on paljon, ei lahjoja anneta. Oma sukuni on pieni ja "köyhä", joten lahjoja ei tule kuin yksi korkeintaan isovanhemmilta.
pakettivuoret, vaan vanhempia, jotka haluaa näköjään tehdä kaikki päätöksen lapsen puolesta. Reilu kerho. Ikään kuin se lapsi oikeesti haluaisi, että saa vain kaksi lahjaa, 28 sijaan, haloo!
jos toi on teidän ongelmista suurin, niin hyvin teillä pyyhkii.
Alkoi vonkumaan jo pari kuukautta sitten, että lahjoja tuleejouluna ihan liikaa ja oikeastaan kelpaisi vain sellainen ja sellainen lahja. Minä tein päätöksen, että en osta mitään heidän lapselleen. Muutenkin on rahat niin pirun tiukassa ja yksi rikas lehmä kehtaa valittaa tuollaista. Saanpahan ostettua omille lapsilleni edes ne yhdet lahjat.
Tottakai isompi lapsi ymmärtää ja aikuisena en halua sälää vaan mielummin yhden ja tarpeellisen. Pienelle lapselle kuitenkin se määrä on ratkaiseva ja se, joka väittää laadun olevan tärkeämpi, peilaa asiaa omasta näkökulmastaan.
Meillä lapsi saa taas sen 20-40 lahjaa. Kuka niitä laskee? Kerran vuodessa on vaan joulu ja ei lapsi yhdestä joulusta pilalle mene. Jouluun kuuluu antaminen ja on tosi kiva "lahja" isovanhemmille viedä heiltä antamisen ilon. Erityisesti iän myötä paras osa joulua on se antaminen. Sitä paitsi meillä ainakin 5-vuotias on todella jalo ja antelias, jakaa tavaransa mielellään ja huomioi muutenkin toisia ihmisiä. Se, että saa runsaasti lahjoja, tekee hänestä pikemminkin toisia huomioivan kuin itsekkään.
paljon lahjoja jouluna. Itse sain säkilliset lapsena ja se kuului jouluun. Nykyisin ostan, mitä tarvitsee (paitsi jouluna törsään lapsiini ja lähimpiin), mutta muulloin vältän turhaa....Ystäväni, jotka saivat sen yhden/kaksi lahjaa jouluna ovat nyt aikuisena niitä materialisteja. Ostavat kaiken/heti...kun eivät lapsena mitään saaneet. Että sillai....
Meillä lapsi saa taas sen 20-40 lahjaa. Kuka niitä laskee? Kerran vuodessa on vaan joulu ja ei lapsi yhdestä joulusta pilalle mene. Jouluun kuuluu antaminen ja on tosi kiva "lahja" isovanhemmille viedä heiltä antamisen ilon. Erityisesti iän myötä paras osa joulua on se antaminen. Sitä paitsi meillä ainakin 5-vuotias on todella jalo ja antelias, jakaa tavaransa mielellään ja huomioi muutenkin toisia ihmisiä. Se, että saa runsaasti lahjoja, tekee hänestä pikemminkin toisia huomioivan kuin itsekkään.
Toi on muuten totta. Joulu on joulu - vuodessa on lukuisa määrä muita päiviä, jolloin voi harjoittaa kohtuullisen kuluttamisen periaatteita. Eihän hyvä dieettikään kaadu yhteen mässäyspäivään:).
Tosin kyllä mua itseänikin ahdistaisi 30 pakettia, jos kaikki olisivat esim. huonolaatuisia pilipali-muovikrääsäleluja (joista lapset tietty tykkäävät...:)). Sitten täytyisi kai roudata muita leluja vintille tai keräyksiin uusien lelujen alta.
Voisiko isovanhemmille esittää toivomuksen, että ostaisivat max. tietyn määrän lahjoja? Sen verran heidänkin täytyisi kunnioittaa vanhempien toiveita.
kyllä meidän lapset vaan menivät sekaisin kun saivat yhtenä jouluna yhteensä yli kymmenen pakettia. eivät jaksaneet avata, sitten eivät pystyneet päättämään millä leikkivät... lopulta nahistelivat koko illan kunnes keksivät hakea vanhat lelunsa. viime vuonna saivat molemmat muistaakseni kolme pakettia. olivat hirveän iloisia, ei ollut vaikeaa päättää millä leikkivät, puuhailivat nätisti yhdessä.
sukulaiset haluavat silti ostella vähän enemmän joten olen pyytänyt että ostavat kirjoja ja vaatetta sitten, osan niistä vain avaan tylysti ja pistän kaappiin jo etukäteen.
Tosi asia on, että vain pienille lapsille ostetaan paljon lahjoja. Kun lapset ovat isompia niin lahjojen määrä vähenee taatusti. Ei lasten joulua voi liioilla lahjoilla pilata, mutta te voitte pilata joulun ilmapiirin omilla vaatimuksillanne.
Minullekin sanoi yksi kummilapsen äiti, että voisitko tänä jouluna ostaa jotain kunnollista. Olen joka vuosi ostanut noin 50-70 euron lahjan, mutta tänä jouluna lähti pakettiin villasukat. Toivottavasti rouva on nyt tyytyväinen.
Tästä voidaan näköjään keskustella hamaan tappiin asti.
Mutta kysymys kuuluu, eikö sitä antamisen iloa voi kokea antamalla muutaman tarkoin valitun ja toivotun lahjan kymmenen krääsä-pilipali-lahjan sijaan?
Eikö lahjan ole tarkoitus myös ilahduttaa lahjan saajaa, vai onko se antajan ilo siinä kaikkein tärkein?
Enkä ymmärrä niitä, jota sanovat, ettei lapsia hämmennä  tai eivät mene piloille jostain 20-30 paketista! Tuohan on ihan järjetön määrä. Yhtenä jouluna katselin, kun siskontyttö avasi parikymmentä sukulaisilta saatua pakettia ja oli kamalaa katsottavaa. Tyttö raateli paketit auki ja heitti lahjat nurkkaan. Lahjashown jälkeen oli ihan ylikierroksilla ja sekaisin. Sen jälkeen sovittiin sikoni kanssa, että lahjojen määrää rajoitetaan ja onneksi se on jossain määrin onnistunut.
Me ostamme omillemme yhden kalliimman lahjan kullekin ja toivon myös muilta, että ostaisivat yhden kunnollisen lahjan. Jos se on lelu, sellaisen, jolla leikittäisiin pidempään kuin 5 minuuttia.
Toivoisin todella, että omat lapseni oppisivat arvostamaan saamiaan lapsia ja ylipäänsä tavaroita.
Meillä joudutaan ihan itse ostamaan lapsille lelut, vaatteet ja kaikki. Kunpa saataisiinkin jostain joskus jotakin!
Tästä voidaan näköjään keskustella hamaan tappiin asti.
Mutta kysymys kuuluu, eikö sitä antamisen iloa voi kokea antamalla muutaman tarkoin valitun ja toivotun lahjan kymmenen krääsä-pilipali-lahjan sijaan?
Eikö lahjan ole tarkoitus myös ilahduttaa lahjan saajaa, vai onko se antajan ilo siinä kaikkein tärkein?
Ne on nyt ne samat akat kailottamassa, joilla oli häissään Stockalla lahjalista. Lasten lahjatkin pitää valita heidän, siis äitien, makunsa mukaan. Miehillä ja lapsilla ei ole mitään sanavaltaa heidän talouksissaan. Sisustus on näiden hirviöäitien käsialaa, ystäväpiiri valitaan äidin identiteetin mukaan. Osta itse ne tarkoin harkitut pari lahjaa ja anna isovanhempien ostaa ihan sellaista krääsää kuin haluavat!
Ja mä olen itse se, jolta se lahjojen ostaminen lipsahtaa liioittelun puolelle!
Mä ainakin haluaisin opettaa lapseni ARVOSTAMAAN tavaroita joita saavat. Ei tämä maailma enää kestä meidän asennetamme, että kaikkea paljon ja vielä vähän päälle, eikä millään mitään väliä.
Myös lasten kannalta tolkuton pakettimäärä on ainakin meillä huono juttu, ja just niistä ap:n mainitsemista syistä: lapset ilahtuu jo ensimmäisestä saamastaan lahjasta, haluaisivat sitä tutkia, siitä iloita, sillä leikkiä... mutta kun vieressä on 20 seuraavaa lahjaa, jotka pitäisi avata. Ja mä en tosiaankaan ole istuttanut lapsiimme sitä pakettiahdistusta, itsehän siinä vieressä tsemppaan, kun suurin osa lahjoista on mun ostamiani.
Ja joo, voihan niitä piilottaa, tai avata vasta juhannuksena, kysymys onkin MIKSI? Eikö niistä lahjoista riitä iloa kuin pariksi päiväksi/viikoksi, ja taas on pakko saada lisää?
meilläkin on käynyt niin, että joitain viime joulun lahjoja on vieläkin avaamatta kaapissa.
Ja siis tähän olen syypää minä itse, ostan niitä lahjoja niin paljon etukäteen, enkä ikinä muista laskea mukaan sukulaisilta ja kummeilta tulevia lahjoja.
Mutta todella toivon, että ensi jouluna kohtuus onnistuisi meidänkin taloudessamme paremmin.
Minäkään en halua lapsille krääsävuorta. Joskus veimme lasten kanssa leluja pakolaisten vastaanottokeskukseen. Olivat siellä hyvin ilahtuneita.
Lapsemmekaan eivät halua kamalaa määrää leluja. Niistä tulee säilytysongelma, enemmän siivoamista ja turhaa tavaraa. Sanovat itsekin, että on liikaa leluja .
ja laita muut hyvissä ajoin huuto.netiin myyntiin. Näin pääset ongelmasta. Ei jouluaan kannata pilata sillä, jos anoppi ei tajua juhlan ydintä. Jos saat lahjat hyvissä ajoin ennen joulua, voit ilahduttaa osalla myös mahdollisia omia kummilapsia tai antaa erilaisten tahojen joulukeräyksiin, joilla kerätään joulupaketteja vähävaraisten perheiden lapsille. Esim. nuorkauppakamarit järjestävät (muistaakseni) tällaisia keräyksiä eri paikkakunnilla.
Tunnistan ongelmasi harvinaisen hyvin, koska meillä asia menee just noin.
että meillä ongelmaa ei ole jouluna juuri sen takia, että anopin on toimitettava pakettinsa meille ajoissa, että se ehtii "pukin konttiin". Tämän hän on uskonut, joten pääsen hyvin vaikuttamaan jouluna kotona jaettavaan tavaramäärään.
Viime jouluna 4-vuotias oli hämmentynyt järkyttävästä lahjavuoresta ja sanoikin - onneksi ääneen, että paikalla olijat kuulivat - että "miksiköhän mä sain näin paljon lahjoja, vaikka toivoin vain KOLMEA!" Niinpä.
Meidän suvussa sama juttu :( En tiedä mikä siinä on, että jouluna pitää jokaiselle lapselle tulla hillittömät leluvuoret?? Luuleeko joku oikeasti, että lahjojen määrä korreloi lapsen onnellisuuden kanssa?
Minäkin olen yrittänyt ehdottaa järkilahjoja, joille olisi oikeasti tarvetta, mutta EI... "kyllä jouluna pitää olla lelua!" tai "eihän lapsi ilahdu jos ei saa leluja" on vastaus!!
Sitten nämä jotka sanovat, että heidän lapsensa avaa helposti sen 30 pakettia!! Ei lapsi tarvitse 30:ntä pakettia, eikä 20:ntä, eikä edes 10:ntä. 2-5 pakettia riittäisi vallan mainiosti ja niistäkin osan pitäisi jo olla vaatetta tms. Ei lapsi millään pysty keskittymään kymmeniin leluihin yhden illan aikana, saati sitten että oikeasti nauttisi niistä. Avaaminenkin käy kuin transsissa: 1)paketti käteen, 2)revitään paperit ja nauhat päältä, 3)viskataan lahja sivuun...1)uusi paketti käteen jne.
Minä olen jo monta vuotta ottanut osan avatuista lahjoista erilleen heti avaamisen jälkeen ja nämä eivät ikinä päädy lapsilleni. Paketoin ne uudelleen ja kierrätän lahjoiksi lapsen koulukavereille tai sukulaisten lapsille (ristiin kuitenkin). Sitten kun päästään kotiin lapseni tuovat monesti itsekin osan lahjoistaan minulle ja sanovat suoraan, että tämän voi antaa eteenpäin.
Lisäksi leluista yritetään eroon myös myimällä niitä kirpparilla ja lahjoittamalla niitä eteenpäin (keräykset, neuvolat, päiväkodit jne.). Sukulaisten kesken olen sanonut suoraan, että minne lahjat päätyvät jos niitä tulee liikaa ja tämä on kyllä kieltämättä rajoittanut lelujen määrää (esim. mummot ostavat nykyään yhdet vähän kalliimmat jutut monien pienempien tilalta) tässä vuosien aikana, mutta paljon olisi vielä parannettavaa :(