**** TOUKOTOIVEET VK 16****

ihanaa callaway kun löysit sen olo asun,minäkin olen miettinyt jotain uutta ja mukavaa hankkia sairaalaan,kotiin lähtöä varten.on jotenkin hyvä olla uudessa asussa:)



Minä olen miettinyt samaa että mitä nautittavaa tässä mahan kantamisessa on:D toki ihana ajatuksena,kannan uutta elämää sisälläni ja niinpoispäin,mutta todellisuudessa ei kovin nautittavaa tämä raskaana oleminen. enkä minäkään tunne omantunnon tuskia siitä kun sanon ääneen että olen kyllästynyt raskaan olemiseen,se ei tarkoita sitä ettenkö välittäisi lapsesta sisälläni tai että syyllistän häntä tästä,ei ei:)



Kävin äippäpolilla taysissa,siellä oli lääkäriharjoittelija seuraamassa,nuori komea mies,onneksi ei tehty sisätutkimusta,olisin ollut vähän nolona haarat levällään siinä pienessä huoneessa xD! uh. Vauvan koko 2,9kg (rv 35+1) ja arvioitu paino synnytykseen 3,9kg jos nyt ei kovasti taasen pyrähdä tuo kasvu,sitä se on kokoajan tehnyt. Ja pitkiä sääriä lääkäri päivitteli,mikä lie missi meille tulossa ;D sydän ja suppari käyrillä taas makasin,kuulemma rutiini juttu joka kerta. kaikki ok. Sain lääkettä unettomuuteenkin että saa nyt levättyä ennen synnytystä,apua max 5 viikkoa kun vauva syntyy,käynnistellään jos ei ala kuulua enne 40 viikkoa.



ihana ilma ulkona,kylmä tosin.kauppaan pitäisi jaksaa raahautua!



laakli rv 35+1

Vauvan sydänäänet oli vähän liian nopeat, joten joudun perjantaina uusinta kontrolliin. Siinä 170 paikkeilla pyöri lukemat, välillä laski kyllä 135:een. Terkkari oli vähän huolissaan ja haluaa kontrolloida uusiks, jos perjantaina vielä yhtä suuret lukemat niin sitten käynti äippäpolilla ultrassa. Vauva tosin kyllä oli just virkeellä päällä ja potki ja hyöri koko ajan. Muuten mulla seuraava ultra vasta kolmen viikon päästä, kun on synnytystapa-arvio.



Viime viikolla voivottelin täällä raskasta hengitystäni. Se vain paheni ja syke minulla hakkasi aivan hulluna parin päivän ajan. Viime ke:na laitoin sykemittarin päälle ihan vain nähdäkseni, että kuinka korkea syke minulla on. Leposyke laski 98:aan, mutta muutaman kävelyaskeleen jälkeen syke nousi heti yli 130:een. Kävin sit neuvolassa tarkistuttamassa verenpaineeni ja sekin oli koholla, mutta laski kun kontrolloitiin uusiks kun olin pötkötellyt jonkun aikaa. Terkkari epäili että vauva aikoo kääntyä (koska oli vielä perätilassa) ja olotilani johtuisi siitä. Samana iltana vauva sitten tosiaan kääntyi, oikein kipeetä otti oikelle puolelle kylkeen kun pää siellä meni. Seuraavana päivänä oloni oli mitä mainioin ja syke ja verenpaine normaalit. Kaikenlaisia vaivoja tästä raskaudesta tuleekin ;) Yhdyn samaan teidän muiden kanssa, että saisi jo loppua tämä raskaus! Vaikka välillä tämä onkin niin ihanaa.



Kiva kun mukaan tulee vielä uusia, kyllä tänne mahtuu :)

Juu eli sellaiset on olleet mun fiilikset pääsiäisen aikaan..hormonit jyllää vissiin oikeen urakalla ja olen ollu tosi kuikkuinen varsinkin miehelle ja lapsillekkin aika tiukkaan erinnäisistä asioista kommentoinut:( En kyllä aiemmista raskauksita muista että olisi näin mieli ollut "sekaisin" ehdottelin jo miehelle yks päivä avioliittoleirille menoa:)

Juu, siis kaikki on ihan hyvin mutta tosiaan vaan tuntuu pienetkin asiat sapettavan tuplasti.Tänään tosin kun aurinko vihdoin rupesi paistamaan olen ollut oiekin hyvällä tuulella:)Ja aivan neuroottinen ton imurin kanssa...joka päivä suhaan sen kanssa,siis kun nythän on aikaa kun vihdoin äippälomakin alkoi ennen pääsiäistä!!:) Siivoamisvimma on kauhea ja sit onkin aherruksen jälkeen kovia,ilmeisesti liitoskipuja häpyluun paikkeilla,auts.. varsinkin välilllä seisomaan noustessa vihloo vimmatusti.

No niin,tulipahan teille avauduttua:))



tervetuloa minunkin puolestani uusille! Peppie onkin aikas samassa tilanteessa kanssani eli kolmas tulossa,ikä sama ja Kättärille menossa:) Sinä taidat kyllä varmasti ennen minua sinne päästä. Käytiin tänään itseasiassa Kätilöopistolle tutustumassa kun kaksi edellistä olen synnyttänyt Jorvissa. Rauhallinen tilanne oli siellä, ainakin tällä hetkellä, mutta seuraava päivä saattaakin olla jo aivan toinen. Kivalta vaikutti osastot ja henkilökunta.



Mulla on viimeksi neuvola ollut pari viikkoa sitten ja Hb oli laskenut 140 ->114,ja se kyllä tuntuu..iltaisin huimaa ja aloitinkin sillon heti rautalisän. Vatsa on kuin potkupallo,tosin suurempi;) ja ensi viikolla on sitten lääkärin vo,kiva tietää missä mennään ja onko pikkuinen yhtään alas laskeutunut. Liikkeet ovat nykyään sellaisia rauhallisempia muljautuksia:) taitaa tila käydä jo ahtaaksi!



Joku kyseli niistä pikku vaatteista. Mulla on myös vain 2-3 kpl 56 kokoisia bodeja ja loput sitten niitä 60cm ja ylöspäin,hyvin on niillä pärjäilty edellistenkin kanssa.Vielä pitäisi vähän silitellä ja ostaa parit imetysliivit HM:ltä.sitte taitaa olla kaikki kasassa:)) Mulla ei vielä ole kauhean tukala olo tän vatsan kanssa vaikka onhan se jo lähes kaikessa hieman tiellä:) Oikeastaan alan vasta nyt tajuamaan että kohtahan ON tosiaan jo toukokuu ja saattaapi pieni tulla maailmaan melkeen millon vaan: ihanaa!



Meidän 5 ja 6-vuotiaat olen vienyt nyt puoleksi päiväksi eskariin ja hoitoon ja nukkunut itse aina aamuisin parin tunnin tirsat,aivan ihanaa ja tarpeeseen tuntuu uni tulevan..jospa tämä mun mielialakin vähän kohentusi tästä;)



Tulipahan kertomusta ! ja omaa napaa.. Jaksamista kaikille!



-Ansku 35+4

siis oikeesti kaks tuntia supiestellu niin että pahaa tekee. alkoi sillä et saunan jälkeen, jossa siis istuin vaan hetken, (himosaunoja olen joka yleensä istuu sen puoli tuntia saunassa lehti kourassa kovassa löylyssä vettä juoden, tapansa kullakin hih) saunan jälkeen tuli heikko ja huono olo, oksetti ja heikotti.

se alkoi helpottaa tuli selkäjomotus ja kävely ku pa housussa.



nyt koitan pötköttää että supparit rauhottuu. en uskalla liikkua tästä sängystä edes. ihan hirveetä. ei sais sattuu näin paljon, et ei naurata enää..

yritän alkaa nukkuu jotta aamulla saa herätä omasta sängystä ihan pirteenä uuteen päivään.

aamulla muuten istuin pari tuntia vessassa ja kamala vatsan tyhjennys koko aamun. koko päivänä ei ole tehny mieli syödä mitään.



en siis kuitenkaan usko et tää synnyttämään vielä vie, en todellakaan halua edes vielä, mut kyl nää paikoille varmaan jotain saa aikaan.



ei jaksa edes kirjottaa, koitan alkaa nukkuu..



korasa 34+4

Ihan jännitti kun avasin näitä sivuja, kun nyt ollaan jo tilanteessa että hetkenä millä hyvänsä täällä voi olla "Lähdin synnyttämään"-viestejä! Täältä suunnalta sitä viestiä saadaan odotella vielä tovi, mutta aikanaan kyllä minäkin aion suunnata nokkani kohti synnäriä:) Lohduttavaa muuten lukea, että muitakin -tai muiden kavereita- on yritetty estellä menemästä synnärille muka liian aikaisin, omakin kokemukseni on vähän siihen suuntaan. Viimeksi kun olin sinne menossa, niin pääsin alkuun vain päivystykseen, kun " ei se synnytys vielä käynnissä ole, kun jaksat nauraakin puhelimessa" ja "näillä supistuksilla (5-10min välein) ei vielä tapahdu mitään". Oli muuten kätilön ilme näkemisen arvoinen, kun nauravan ja harvaan supistelevan äidin kohdunsuu olikin auennut 4cm;)



Minullakin on olo viime päivinä ollut hieman parempi eli ei niin vaivainen, ja tänään jopa omituisen energinen. Ihan kivaa, jos saa loppuviikot olla vähän paremmissa voimissa ja pirteämpänä. Siitäkin huolimatta, että mun mielestä tämä raskaus on nyt nähty enkä pitäisi pahana vaikka vauva kohtapuoliin jo vaikka syntyisi:P Tai no muutaman viikon saisi kyllä vielä kasvatella itseään tuolla vatsassa (että ehditään käydä siellä Tukholmassa;) mutta sitten saisi jo tulla...Mä muuten suhtaudun noihin synnytyksenkäynnistyskikkoihin vähintäänkin skeptisesti. Jotenkin uskon, että luonto hoitaa senkin, että vauva syntyy sitten kun on siihen valmis. Ainakin omalla kohdallani voin kävellä, siivota, pestä ikkunoita, shoppailla, harrastaa seksiä ja ihan mitä vaan ja supistukset on taattuja, mutta ihan vaan treenimielessä:D Elo ja olo jatkuvan supistelun kourissa on mulle niin tuttua viimeisten kuukausien ajalta, että en jaksa enää uskoa niiden tekevän mitään, luotan niiden oikeiden synnytyssupistusten tehoon ja voimaan, jahka niiden aika on käsillä. Hankalinta on tällä hetkellä alapäähän kohdistuvat veitsenterävät vihlaisut, jotka yllättävät ihan milloin vain, ennakoimatta, ja ovat todella kipeitä. Supistukset ja vauvan liikkeiden aiheuttamat kivut siedän paljon paremmin ja ne eivät kauheasti haittaa menoa, (muuten en voisi tehdä muuta kun maata tässä sohvalla...) mutta se vihlonta...Kakkosesta muistan saman tunteen loppuaikoina ja vaikka silloin olin niin varma, että vauvan pää roikkuu vähintäänkin mun polvissa, niin kovinpa olin väärässä: vauva laskeutui vasta synnytyssalissa ja siksipä ponnistusvaihe olikin niin pitkä (1h20min) ja tuskallinen. Mutta jospa tällä kertaa edellisestä urakasta olisi edes sen verran hyötyä, että paikat olisivat edes jossain määrin venyneemmät ja pehmeämmät ja antaisivat edes VÄHÄN paremmin periksi. Esikoinenhan syntyi suunnitellusti sektiolla, joten edessä oleva koitos on mulla toinen alatiesynnytys.



Jotta kaikki yön aikana kertynyt energia ei menisi ihan harakoille, niin punnerran itseni pystyasentoon -se onkin ajoittain varsinainen näky- ja yritän ainakin tehdä jotain hyödyllistä tällekin päivälle.



rvaT 34+1

Nyt meinaa sit kurkku tulla kipeäks...Muutenkin pitkästyttää jne, niin inhottava, jos tässä vielä sairaaksi olen tulossa.



Huomista polikäyntiä odotan kyllä enemmän kuin aikaisempia...ja hitsit mä vaan sanon, jos mitään ei ole tapahtunut kohdunsuulla...sit menee kyllä jo usko, että tämä syntyis ennen la:a...ja sit alkaiskin jo mietityttään, että jos kasvaa isoksi jne... Noh...senpä näkee huomenna...



TOissa iltana kun olin jo sängyssä ollut ainakin tunnin, mutta en nukkunut niin hyörin ja pyörin siinä ja tuli sit supistus, joka tällä kertaa jonkin verran sattui...Koko mahaan...vähän tuli sellainen tukala olo ja ehkä hieman hikeä meinas tulla myös pintaan...tai olo oli vähän sellainen...Kesti ehkä minuutin pari....seuraavan kerran tuli 10-11 minsan päästä, mutta tällä kertaa oli kivuton ja samoin seuraava 10-11 minuutin päästä...Eli ne meni sillä ohi... Eilen illalla sit ihan vaan kivuttomia suppareita...ei ole mun lenkit tehonneet, että ehkä siellä vielä ei ole paikat kypsänä vauvan tuloon...



Mites muuten..kun käyn kävelyllä, niin maha on kovana melkein koko ajan ja tuntuu, että paine tulee tuonne peräaukon puolelle...Onko muilla havaittavissa tällaista, vai vetääkö vaan mahan kovaks, jos rasittaa liikaa?

Eilen, kun tuli nuita kivuttomia suppareita, niin yhdessä vaiheessa tuntui, että jotain olis tullut housuunkin...ikään kuin "työntynyt"...vähän valkovuotoa se oli, mutta jotenkin jännästi tuli sen supparin jälkeen tai siinä aikana...



PItäis alkaa vissiin vähän järkkäillä tätä huushollia, kun päässyt taas vähän paikat repsahtaan....Mut ehkä ensin syömään... Palailen huomenna polikäynnin jälkeen...iltapäivään menee ennen kuin olen kotona.



AngaT ja Taistelija 37+5

Minäkin täällä roikun, vaikka ulkona on ihana ilma! Viime viikolla oli ihanan vilkasta, mutta nyt onkin sitten selvästi hiljaisempaa. Tervetuloa minunkin puolestani uudet viime metreillä mukaan!



Hauska lukea rvaT:n kirjoistusta synnytyksen vauhdittamisesta, kun olen itse miettinyt ihan samaa. Siivous, sauna ja seksihän on ne mitä kehotetaan tekemään, jos haluaa päästä synnyttämään, mutta itse uskon kyllä kanssa, että vauva tulee sitten kun on tullakseen. Pitkiltä voi tuntua viikot ja päivät, mutta en lähtisi millään nopeuttamaan synnytystä. Vyöhyketerapiasta on kuulemma ihan oikeasti apua, jos on asiansa osaava terapeutti, mutta kyllä se vauva sieltä tulee muutenkin - ehkä lasketun ajan jälkeen voisin kiinnostua, mutta en ennen.



Jännää aikaa tämä on ja tulee tarkkailtua koko ajan merkkejä, joko nyt... Vaikka meidän edellisetkin ovat syntyneet vasta pari päivää lasketun ajan jälkeen. Miksiköhän sitä pitää olla niin hätäinen? :) Kyllä sitä vauvaa ehtii sitten hoitaa ja heräillä öisin ihan riittämiin - joten nautitaan vielä kun voidaan! :) Useampikin kritisoi jo tätä kehoitusta! Mutta jos ei ole vaivoja, niin kyllähän se pitää paikkansa.



Huomenna olisi neuvola, viikkoja silloin jo yli 37!



Aurinkoa ja supistuksia kaikille!



Kiskis 37+0

Ollaanko sitä vielä linjoilla? Ihan huolestuin kun tulin kurkkaamaan ja luin eilisen viestisi. Toivottavasti supistukset laantuivat, eikä lähtö vielä tullut. Saisi kyllä vielä muutaman viikon se teidän pikkuinen kasvaa. Tulehan ilmoittelemaan miten siellä voidaan.



Täällä alkaa flunssa helpottaa. Vielä on vähän tukkoinen olo ja kurkkukipu ei ota hellittääkseen. Olisin taas valmis ottamaan supistuksia vastaan niin saisi pikkuhiljaa jo nyyttiä kainaloon. :) Milläs tätä synnytystä nyt sitten edistäisi?? Neljästi olen päivässä kävellyt koiran kanssa, mutta supistukset eivät ole siitä lisääntyneet. Kai se on niin tuttua hommaa kropalle, ettei mitään vaikutakkaan. Risiiniöljyäkään en tähän hätään saa ;)....siivoamaan voisi kyllä ruveta, varsinkin kun silmäilee hetken asuntoa, mutta olo on vielä niin voimattoman räkäinen, että tuurillani saisin vaan kuumeen taas nousemaan. Ei se synnytys varmaan ainakaan tällä useiden päivien makaamisella käyntiin lähde. Jotain voisi siis keksiä. Onko poppakonsteja jaettavana?



Tulipa taas höpistyä, vaikka piti vain KORASAA tulla huhuilemaan. Nyt menen ainakin ripustamaan pyykkejä narulle, josko sieltä muutama supistuskin liikenisi. :)



Terv.Rice + pikkune rv 37+3

Heh...juuri täällä huhuilin niitä kikkakolmosia, mutta uskotaan vanhojen tekijöiden mietteitä...syntyy siis spontaanisti ilman risiiniöljyjä. :) Luotetaan siihen!

Eipä neuvolassa viisastunu yhtään, hemppa oli rautatablettien ansioista noussut reippaasti, niitäkään ei tarvi ottaa enää kun satunnaisesti. kaikki muuten ok, painoa tullu 350g/vko.

Oon koko viikon touhunnu; siivoillu enimmäkseen taloa ja vaatekaappejä, vaihtanut järjestystä huoneeseen ym. Ajattelinkin,että nyt vissiin jotain on voinut tapahtua alapäässä..joopajoo, ei sitten niin mitään! No, eipä tässä kiire oo, ku vielä kuukausi laskettuun, mut aina pieni toivon kipinä on takaraivossa ;o). Vapun jälkeen sit voi alkaa ihan tosissaan kokeilemaan kaikenlaisia poppakonsteja, lapset kun on ollu kiitettävän isoja. Tämä raskaus menee samoilla kaavoilla ku ed. raskaus ( syntyi 40+5), jossa poika painoi 4200 g syntyessään..mielellään en halua ainakaan kovin montaa päivää yliaikaseks tätä, tämäkin kun poika 99%:sti on.



Nauti lomasta..juuh, sitähän kaikki tosiaan toitottaa. Enpä tiedä, kyllä sitä toisaalta nauttii, kun saa huoletta tehdä ( mikäli pystyy) siivoushommia ym. eikä oo kiire mihinkään, mut toisaalta sit..Kyllä tämä maha alkaa olla jo sitä kokoluokkaa,että ei siitä tekemisestäkään nyt ihan niin paljon nauti. Mulla on ollut tällä viikolla tosiaan jonkun toisen tavoin tosi energinen viikko, saa nähdä mitä sitä ens viikolla tekee, ku kaikki "pakolliset" hommat on varmaan huomisen mennessä tehty. Ikkunanpesun siirrän suosista ensi viikolle.

Päiväuniakaan en oikeastaan oo ottanut, kun yritän pitää saman rytmin muun porukan kanssa, aamulla 7 ylös ja illalla sit kyllä 10 aikaan nukkumaan..sit niitä mukavia vessareissuja pitkin yötä!



Mistähän täällä nyt oli puhetta..monella supistelee ja kolottaa..mulla ei kyllä supista vaikka mitä teen. Joku tosi pieni supistus saattaa tulla, mut menee kyllä äkkiä ohi. Sairaalavaatteista on puheltu, mä kyllä tyydyn kans sairaalan vaatteisiin, on se vaan niin paljon helpompaa. Vauva saa kans olla sairaalan hepenissä. Toiveena on päästä mahdollisimman pian pois. Tuolla huhtikuisten pinoa kun on käynyt seuraamassa, niin tosi nopeasti on kotiutuneet synnytyksen jälkeen.



Imetysliiveistä! Ootteko jo hankkineet? Mä oon tilannut parit halvat yhtä kokoa suuremmat ku normaalisti, mutta kuinka yllättävää, ne on nyt jo sopivat! Tosin ne voi sit ensimmäiset viikkojen jälkeen olla ihan ok, mut joutuu vissiin käydä ostamassa yhdet vielä isommat (niin hirmuiselta ku se tuntuukin) , mut mulla on ainakin maito noussut sit kohisten ja tissit on kyllä jotain Dolly Parton-tyyliä, kun ne normaalisti on tosi pienet =/..



No, nyt voisin alkaa lajittelemaan noita ihan pienimpiä vaatteita lipaston laatikkoon, jättää ne 60 senttiset vielä toiseen kaappiin odottelemaan vuoroaan.



Nautinnollista loppuodotusta =)))

Uuniz 35+6

RICE- ollaan ollaan ihna koossa, ei vaan aamusta jaksanu tulla koneelle kun on aika heikko olo.

viime yö oli kyl uneton ja kävelin pitkin taloa, siis viime aikoinahan olen nukkunu, ni sit viime yö supisteli napakasti mut piiiiitkillä väleillä. ei tasasta tahtia, et toivoin vaan et loppuu et saa nukuttua ja lähtöä ei tulisi. aamu viideltä sit sippinä nukuin olkkarin sohvalla. aika rankka yö oli.

aamu menny maaten ja oleskellessa. liikkuminen tekee heti kipeää ja äsken otin itteeni niskasta kiinni ja painuin pihalle lasten kans, kun ei tarvii ku tuohon takapihalle mennä ja ite istuu auringon paisteessa terassilla.

liikkuminen on nipistelyä, ehkä viime yön jäljiltä sen verrran herkkä tuo kohtu et sillä sattuu.



mut kasassa ollaan ja aion olla vielä toukokuun lopussa =)



mut tosiaan viime yönä mietin et hei mitä mä pakkaan jos tää kiihtyy tää olotila eikä lopu. et pieni "hätä"oli. tuntuu vaan niin jännältä et moni ois jo valmis luopuu mahastaan, mut mä en. ois ne vauvan vaatteetkin pesemättä, ja ikkunat pesemättä, vaipat ostamatta, ja kaikki kesken...



ehkä myös tuo stressi aiheuttaa päänsärkyä, nuo raha asiat on niin kesken et huh huh..



mut mä nyt lueskelen teidän juttuja ku ei oikein suju tää kirjottaminen makuullaan.



huhtikuisten synnytystarinoita on muuten mukava lukea, ja kohta meistäkin jokou pääsee niitä rustaamaan =)



korasa 34+5

Käynti johtui siis mun raskausdiabeteksesta. Kammotuksekseni huomasin, että lääkärinä oli sama nainen, kuin ekassa neuvolalääkärissäni. Se oli siis ihan hirveen nuiva silloin, itkien lähdin pois... Onneksi oli nytkin mies mukana, mä olisin varmaan muuten lähteny kotiin sieltä. Tuntui sujuvan tohtorilta paremmin tällä kertaa, onneksi.



Vauvan sydänkäyrää ottivat, ok oli. Pissanäytteenkin tyrkytin väkisin, en mä huvikseni pidätelly miltei tuntia. No negatiivista oli sillä saralla. Lääkäri tarkasti kohdunsuun tilanteen, neuvolakorttiin merkkasi kohdunsuu kiinni, ja rasti on kiinteä-kohdassa, vaikkakin oikeassa laidassa. Pituutta laittoi 4cm... Voiko tuo nyt sit pidentyä tässä raskauden aikana, kun aiemmin ollu 3cm. Ulkosuu kuitenkin sormelle auki.

Ultra kertoi meille, että kaikki hyvin (ei se lääkäri ainakaan muuta sanonu..). Painoarvioksi sain 2750g (rv 34+1), mikä oli mun mielestä aika paljon, mutta ei paljon keskikäyrästä koholla kuitenkaan. Näin ollen synnytyspainoksi arvioitiin 4kg sinne rv 40. Lääkäri sani, että on pulleamahainen vauva tulossa, kun vatsan mitat oli käyrässä korkeella. Ja kyllähän tuokin nyt lupaili, jotta tytöntylleröinen olis tulossa (kuten isosisko onkin jo tuntunut tietävän alusta asti).

Vauva oli, kuten on jo todettukin, pää ensimmäisenä tulossa ulos. Kai myös pysyy näin... Lapsivettä oli riittävästi.



Siinä kai ne tärkeimmät, vaikkakin taas mun tyylillä hiukan sekaisesti kerrottuna. Vielä halusi lääkäri kontrollikäynnin tuolla 38 viikon tienoilla, näkee sitten onko vauva ottanut kasvupyrähdystä tms. Sokeriarvoista sanoi että ok on ja pitää ottaa yhteyttä, jos kohoavat tms.



Minä kyllä nautin olostani täysin. Katsotaan nyt kuinka kauan. Mitään suurempaa vaivaa ei ole sittenkään tullut, vaikka välillä luulin niidenkin jo alkavan. Mitä nyt välillä vähän kolottaa tai muuta.



Nyt täytyy mennä raahaamaan talvirenkaat takakontista kellariin, niin voi lähteä ajelulle johonkin (saa tytön nukkumaan pikku unet samalla kun käy vähän pidemmällä kauppareissulla..). Toivottavasti se ei käy kunnon päälle niin, että alkaa nyt sitten krempat, kun juuri pääsin sanomasta ettei sellaisia ole...



Mölliinamasu rv 34+1

Tänään oli taas neuvola. Kaikki näytti olevan hyvin, verenpaine 115/73, ei oo muuten oo ikinä töissäoloaikana ollut noin matala eli kyllä tää mammalomailu näemmä rentouttaa:) Hemppa oli noussu 111:sta 116:een, jee:) Ja vaavi oli nyt sit kiinnittyny lantioon. Terkkari arvioi vaavin painox 2900, mutta saatiin vielä ylimääränen lähete ultraan, jossa tehdään sitten kunnon kokoarvio. Se vimppa lääkäri kun ei sitä osannut tehdä ja terkkari oli sitä mieltä, että kannattaa mennä, jos se yhtään helpottaa oloa. En ollut mitenkään huolestunut, ihan käyrillähän tässä mennään, mutta aattelin että mikäs siinä, kiva käydä vielä kerran ultrassakin ennen pikkusen syntymää.



Imetysliiveistä: En oo ite vielä käyny ostamassa, mutta kaipa ois hyvä olla ainaskin yhet valmiina! Aattelin käydä changessa koittamassa, siellä kun oli ainaskin vielä viime viikolla 50prossan alennus kaikista liiveistä. Toivottavasti on vieläkin!



Eipäs tänne oikeestaan muuta, päivät kuluu siivotessa, ulkoillessa, levätessä ja lukiessa. Vähän tuntuu tylsältä, kun vime viikolla oli paljon ohjelmaa ja ihmisiä ympärillä. No, viikonloppu eessä, täytyy keksi jotain kivaa:)



Nyt imuroimaan ja "lenkille!"



T: Myrsky 37+2

Kaikki ovat vielä yhdessä koossa ja jännitys sen kun vaan kasvaa.



Muutaman kysymyksen ajattelin teille esittää:



Ensiksikin:

Synnytys käy aina välillä mielessä, mutta kovin paljon huomaan pohtivani erityisesti synnytyksen jälkeistä aikaa. Olen huolissani synnytyksen jälkeisestä masennuksesta. Olen nimittäin helposti depressiivisyyteen taipuvainen ja suvussa on masennusta diagnosoitu. Mm. äitini on kroonisesti masentunut ja kuluneen vuoden aikana käynyt läpi rankkoja hoitojaksoja. Siksipä ajattelin kysyä, onko kenelläkään teistä kokemusta synnytyksen jälkeisestä masennuksesta, sen tunnistamisesta ja siitä selviämisestä?



Ja toiseksi:

Kaikenlaisia kolotuksia on itse kullakin, mutta kukaan ei muistaakseni ole maininnut häntäluusta. Itselläni on viime viikkojen aikana tullut häntäluu aivan armottoman kipeäksi. Todennäköisesti se johtuu istuma-asennostani, kun yritän saada mahan pidettyä mahdollisimman "pitkänä", muuten alkaa supistella. Olenpa vain pohtinut, että mahdanko olla ainoa kipeästä häntäluusta kärsivä?



Tällaisia pohtien



Leppis

Hb noussut ihan kivasti rautakuurin myötä, paineet ok, pissa puhdas jne. Oma painokin vihdoin ja viimein vähän noussut, kovin on niukasti tähän saakka. Jospa siitä osa menisi ihan vauvallekin:) Pyynnöstäni th arvioi suuntaa-antavasti vauvan painoa ja veikkasi että yli kolmekiloinen tulisi, muttei erityisen iso kuitenkaan. Ihan kiva, sellaista itsekin uumoilen ja toivon.



Mulla ei ole tässä raskaudessa ollut HÄNTÄLUU kipeänä, mutta edellisessä kyllä oli ja tosi kipeä olikin. Mistä lienee johtunut -ja mistä lienee johtuu että nyt ei ole kipuja siellä. Sen sijaan joku (sori, nyt ei muistu mieleen kuka) valitteli kävely->supistelu->paine peräpäässä-yhtälöä ja sitä mullakin on ollut! Välillä paine tuntuu nimenomaan peräaukon kohdalla, välillä vähän muuallakin alapäässä. Ei kauhean kiva tunne:( On jo alkanut pelottaa, että vaikka raskausajan säästyisi peräpukamilta, niin tätä menoa ne pukkaa päälle synnytyksessä...Tai että repeämät ovat taas kauheat ja pitkään kipeät:/



IMETYSLIIVEJÄ mulla on ennestään tallella kolmet tai neljät ja niillä ajattelin pärjätä ainakin alkuun. Aikoinaan ostin asiantuntevan myyjän avustuksella kalliit liivit, jotka sopivat ehkä ekan viikon eli pahimman maidon nousun ajan ja sitten auttamattomasti liian suuret. Onneksi olen säästellyt noita, niin ei tartte heti sännätä kauppaan niitä ostamaan, vaan voi odotella minkälaiset hinkit tällä kertaa muodustuu;)



VAUVAN VAATTEITA meillä on aina ollut ihan pieniäkin aika paljon, kun on ollut pieniä vauvojakin:) Esikoiselle piti synnytyksen jälkeen sännätä (eli delegoida ystäväni ja äitini) ostamaan jopa 44-senttisiä vaatteita kun 50-senttisetkin olivat ihan_liian isoja! Kakkonen sentään sopi alkuun 50cm:iin. Mä haluun, että pienelläkin vauvalla on sopivat vaatteet enkä tykkää kääriä hihoja ja lahkeita edes alussa. Lastenvaatteet ovat kyllä heikko kohtani, meillä niitä on aina ollut PALJON:)



rvaT

Olen täällä käynyt aktiivisesti lukemassa muiden viestejä, mutta en ole saanut aikaiseksi kirjoittaa omia kuulumisia. Minulla alkaa olla jo 37 vkoa täynnä eli tämä pitkä odotus alkaa jo pikku hiljaa kulminoitua siihen h-hetkeen. Minulle arvioitiin vauvan olevan nyt alle kolmekiloinen eli jos menee loppuun asti, niin vauva olisi alle 4-kiloinen eli ei mikään sintti. Oma kunto vaihtelee päivittäin. Välillä olo on energinen ja välillä taas kaikki kotihommat tuntuvat ylivoimaisilta. Hemoglobiini oli tosi korkea, ainoa iso vaiva on alkupahoinvoinnin takaisintulo. Eli oksentelen taas. En päivittäin, mutta aina silloin tällöin.

Huomenna menen vielä kampaajalle. Katsotaan miten sitä jaksaa istua tuolissa, kun yleensä vessassa joutuu ravaamaan aika usein. Vauvalle kaikki alkaa olla valmiina, jotain pientä aion vielä ostella. Tänään löysin nätin valkoisen samettisen lämpöpuvun ensi ulkoiluhetkiä varten. On tämä kyllä taas niin jännittävää aikaa!

Mahtaakohan tämä mun oksentelu nyt sittenkin olla tota samaista loppuraskauden pahoinvointia, josta kukkatarhakin kertoo kärsivänsä. Tosissaan sunnuntain oksentelin läpeensä, maanatai lähinnä etomista, ti iltana taas muutamat aimolaatat ja eilen oli jo aivan mahtavan hyvä olo, mutta taas viimeyönä kieriskelin ällötyksen kourissa joka jatkui yhden tuutin täydeltä oksentamisen jälkeen vähän lievempänä. Tää kaikki on kyllä vienyt ihan vuoteenomaksi ja epätoivo alkaa hiipiä mieleen, että tätäkö vielä mahdollisesti jopa 7 viikkoa. Pieni toivonkipinä vielä kytee tavallisesta vatsataudista, sillä miehellä ollut tänään pakkisekaisin myös... Saas nähdä. Johan mä kerkesinkin paukuttaa henkseleitä, retostellessani kertakaikkisen helpolla raskaudella, ja kuinka energiaa on vaikka siirtää vuoria :O)! Jos homma jatkuu näin, niin liityn joukkoon sankkaan, jotka odottaa synnytystä kädet ristissä, tanssien poppatansseja :O)))!!

Tai sitten soitan huomenna aikaa vyöhyketerapiaan, lähinnä pahoinvointia helpottaakseen, ei varmaan kukaan vastuuntuntoinen terapeutti sentään käynnistelykonsteja vielä näillä viikoilla käytä, eikä tämä mammakaan sentään oikeasti halua vielä?!

T. Hyttynen ja Hunni 34+6

No niin, aamupäivällä olin siellä vyöhyketerapiassa. Hoitaja vaikutti oikein ammattitaitoselta ja kertoili paljon kyseisestä hoidosta. Kävi läpi korvan alueelta kohdun heijasteet ja jotain hormooni-pisteitä ja vastaavat alueet jaloista. Kyllä oli jännä huomata, että ne kohdun alueen pisteet oli ihan per...een kipeitä! Ja, että mussa on niin kipeitä paikkoja, joista en edes tiedä. Se kipu niitä pisteitä painaessa oli sellasta ku oltas jotain hermoa ärsytetty. Antoi sitten mulle kotiläksyn(tai miehelle paremminkin) että vähintään kolmesti päivässä pitää painella yhtä kohtaa jalassa. Ja pisti mulle sellaset pienet magneetit korviin, jotka ärsyttää niitä kohtu-pisteitä ja niitä sitten 2-3 päivää pitää pitää. Ovat onneks aika huomaamattomat, kun ei jaksas kaikille selittää, että mitkä ne on. Kaikkia varmaan kiinnostaa ihan hirveästi täysin vieraan ihmisen eritteet, mutta sen hoidon jälkeen on tosi paljon lisääntynyt tuo vetinen valkovuoto.

Hoitajalta kyselin pitäskö käsittely uusia vaikka ensi viikon alussa ja hän oli sitä mieltä, ettei välttämättä ehdi. Uskoi ilmeisesti aika voimakkaasti hoitonsa tehoon. Mä itse olen kyllä aika skeptinen tän suhteen. Siis uskon kyllä vyöhyketerapiaan, mutten siihen että vauvan vois saada syntymään tiettyjä kohtia painamalla, jos ei jo ole hyvin pitkälti valmis syntymään. Eli mun kohdalla kun pari edellistä ovat reilusti yliaikaisia, niin voisin aatella, että tän hoidon ansiosta tää vauva ei menis ku pari päivää yli. Saas nährä miten käy! Kun ei odota liikoja, ei pety=) Ja eipä ole kellään vauva mahaan vielä jäännyt...

Nyt mentävä nukkumaan. Ihan katki. Hyvät yöt kaikille! Saas nähdä, kuka meistä ekana pääsee tosi-toimiin!

jospa sitä vielä kerkeäis ilmottautua tänne teidän joukkoon ennenkun jo nyytti kainalossa.Mukava on ollut lukea teidän juttuja täällä,ei vaan itse ole päässyt kirjoittamaan asti.



Tämmönen rivi ois meillä:

5.5.2009------aida--------20/22-----1-----K-PKS

taidankin olla nuorimmaisia odottajia..



Keskiviikkona synnytystapa-arvioissa (37+1)painoarvioiksi sanoivat n.3kg.kaikki muuten hyvin mutta lapsiveden määrä oli vähentynyt ja laittoivatkin uutta kontrolliaikaa 10pv päähän.Kohdunsuun tilanne oli 1cm auki,1,5cm pituutta ja paikat pehmeät.Onko muilla kokemuksia lapsiveden vähyydestä?voi ilmeisesti kertoa istukan toimimattomuudesta?!eipä ne hirveästi siitä selittäneet,ja ei heti osannut kaikkea kysellä.



Täällä muuten voitu hyvin koko ajan,pientä supistelua touhuillessa esiintyy.Kohtalotovereita löytyi täältäkin raskausdiabeteksen suhteen.Onneksi itsellä dieetti pitänyt hyvin sokerit kurissa..painoa ei kylläkään:)



Mahtavaakyllä kun toukokuu lähestyy kovaa kyytiä ja kesääkin se yritttää tehdä.Sairaalaan olen itselleni varannut omat sisätossut ja oloasuhousun.Vauvalle aion kyllä käyttää sairaalan vaatteita juuri pyykkihuollonkin takia.Toki sitä itsekin saattaa olla maidossa yltäpäältä:P.Hoitotyössä kun itse olen niin jotenkin tuntuu mukavammalle kun ei tarvitse niitä sairaalan vaatteita pelkästään pitää,jos vaikka joutuu useammankin päivän olemaan.



Mutta sellaista täällä,voimia kaikille loppumetreille!:)



aida+tyttönen 37+2

niin tuohon riville tulee kai tuo Janev....