Miten monille nuorilla opiskelevilla vanhemmilla on varaa ostaa lapsilleen Ticketin tai Reimatecin

Minä ostan paljon vaatteita (osa ns. merkkivaatteita, ei siis mitään Burberryä ja Dioria vaan jotain keskihintaisia tai vähän sitä kalliimpia merkkejä) ja asusteita huutonetistä, josta olen saanut ihan uusia/uudenveroisia samaan hintaan kuin mitä olisin maksanut jos olisin ostanut vastaavan tuotteen halvemmalta merkiltä. Vastaavia löytöjä teen myös alennusmyynneistä. Omasta vaatekaapistani noin puolet on second hand kamaa, lapsella varmaan 70 %. Mutta koska ostan vain tosi hyväkuntoista tavaraa ei se näy, monet varmaan luulevat minun ostaneen täyteen hintaan uutena.



Merkki sinänsä ei minulle merkitse (en esim. koskaan osta vaatteita joisssa merkki on näkyvästi esillä), vaan se että vaate on tarkoituksenmukainen ja vastaa sille asettamiani laatu- ja ulkonäkövaatimuksia. Lähinnä kyse on siitä, että äitini on käsityöopettaja, ja olen oppinut vaatimaan vaatteilta hyvää laatua ja viimeisteltyä ulkonäköä ja aika usein (ei aina) halpamerkit eivät vastaa vaatimuksiani. Halpojenkin merkkien vaatteita kyllä löytyy, sillä olen kyllä valmis kokeilemaan niitäkin jos kuulen että joku on yhtä hyvä kuin kalliimpi. En myöskään ostele mitenkään hurjia määriä vaatteita ja käytän ne kyllä ihan loppuun, kymmenen vuotta vanhoja (ja edelleen erittäin hyväkuntoisia) vaatteita löytyy paljon :)



En myöskään kuluta samalla tavalla kaikessa mahdollisessa. En esim. tilaa lehtiä, käy juurikaan ravintoloissa ja kosmetiikkaan menee melko vähän rahaa. En polta, kuljet etupäässä julkisilla, pyörällä ja jalan, kotimme on sisustettu etupäässä käytetyillä huonekaluilla jne.

eli panostetaan siihen, mikä koetaan itseä miellyttäväksi.

että sain lapsen varalle rahaa. Sillä rahalla tuli hommattua kaikki. Ja nyt sitten on hyvät puvutkin tenavalle. Ja itse kuljen samoissa vaatteissa :D Mutta eipä tuo minua häiritse. En minä tästä enää ainakaan pituutta kasva, ellen sitten levene ja pitää hommata siksi uusia :)

voi ostaa alennuksesta, osa-maksulla, käytettyinä-mutta uuden veroisina, mummut ostaa, on säästetty lapsen lahjarahoja jne.. Mahdollisuuksia on useita.



Itse ostan monesti Alennusmyynneistä. Viimeksi löysin reilu 100 euron haalarin 25 eurolla. Kun jaksaa pitää silmät auki tekee loistavia löytöjä. Eli minä itse ostan alennusmyynneistä vaikka sillä hetkellä ei olisi tarvetta vaan ostan säästöön, joskus ostan osa-maksulla ja joskus käytettyinä ja ovat aivan uuden veroisia.

Panostamme merkittävän osan tuloista lasten (2) vaatteisiin ja säästämme sitäkin enemmän itsestämme. Lasten vaatteiden laatu on meille hyvin tärkeää koska emme halua omiien valintojemme kostautuvan lapsillemme. Emme nyt kuitenkaan Reimateciä osta, mutta esim sisävaatteet ovat pääasiallisesti Tuttaa.



Omat vaatteet on kaikki kirpputorilta, esimerkiksi en ole vuosiin maksanut housuista yli 7€:a. Lasten vaatteita saa myös paljon käytettyinä jolloin ovat hyvin halpoja. Ja nimenomaan niitä kalliita merkkejä, jotka todennäköisemmin kestävät eteenpäin myymiseen asti. Mistä tiedät että opiskelijoiden lapsilla olevat vaatteet ovat uutena ostettuja? Tai edes omia, kaikki lasteni villavaatteet ovat lainassa äidiltäni (olleet joskus minulla ja sisaruksillani) ja muita vaatteita on paljon miehen siskolta jolla on hiukan vanhempia lapsia.



Vanhempamme antavat lahjoiksi joko lastenvaatteita ja vaippoja tai sitten rahaa jotta hankimme niitä itse. Esimerkiksi esikoiseni sai viime syntymäpäivälahjaksi Mummilta talvihaalarin (50€) ja Mammalta talvikengät (60€). Nimipäivälahjaksi sai eripuolilta yhteensä 80€, josta ostimme kevätasun (45€), kurahousut (15€) ja kaksi pakettia Pampersin vaippoja (reilu 20€). Aika kalliita tavaroita opiskelijabudjetille, mutta olivat mahdollisia kun isovanhemmat eivät tuoneet leluja vaan sovittuja vaatteita tai rahaa. (Leluja emme halua muutenkaan sillä asumme 50m2 kaksiossa, minä, mies ja kaksi lasta, ei siinä lelukasoja paljoa joukkoon mahdu).



Muista asioista rahaa on helppo säästää kun suvussa on paljon vanhaa tavaraa vinteillä. Esim niin pinnasänky kuin lastensänky ovat olleet minun tai mieheni vanhoja ja siis ilmaisia. Ja ostamme kaikki huonekalut kätettyinä, esim oma sänkymme maksoi 25€ ja vuodesohva 21€. Keittiönpöytä on isoäitini vintiltä ja syöttötuoli muulta sukulaiselta lainassa, hoitopöydästä maksoimme 30€, mutta se onkin erittäin tilava ja toimiva joten oli mielstäni hintansa väärti.



Lienee niin, että mihenne kanssa käytätte muihin asioihin paljon rahaa jos olet ihmeissäsi opiskelijoiden hankinnoista. Onko teillä auto tai kolmio, matkailetteko, syöttekö joskus ulkona? Meillä ei mitään noista, vain hyvin puetut ja syötetyt lapset :)

taitaa lasten mummit ostella niitä merkkihaalareita.

ostavat osan vaatteista osamaksulla?

auttaa rahallisesti isovanhemmat ja muut läheiset vanhemmat ja varakkaammat ihmiset. Etenkin lasten hankinnoissa.

kaiken alesta niin että saan KAIKESTA aina takaisin vähintään sen mitä olen itse maksanut. Meidän lapsilla AINA kalliit merkkivaatteet, niin sisä kuin ulkovaatteetkin koska olemme köyhiä. Halvoilla vaatteilla ei ole MITÄÄN jälleenmyyntiarvoa kun taas reimateceistä ja merkkivaatteista saa aina omat pois. Ostin monet reimatec talvihaalari muutamalla kympillä uutena täksi talveksi. Talven aikana ostin kevätvaatteiksi lennen uuden haalarin 10e, täysin vedenpitävä active haalari, reimatecin muutamalla kympillä jne jne. ensi talveksi on kaikki reimatecit jo ostettu ihan halvalla, haalarit, pipot ja hanskat. kengät ostan uudenveroisena kirpparilta sitten lähempänä kun osaan arvioida koon. juuri ostin superfit goretexit uudet 8 eurolla ovh jotain 70 -80 e.

kierrellä kirppiksellä ja kaupoissa tarjousten perässä eri tavalla kuin normaalilla työssäkäyvällä.

Esim. meillä on otettu sellainen asenne että paljon ulkona touhuavan lapsen vaatteisiin panostetaan, itse pärjäämme huonoillakin vaatteilla muutaman vuoden. Silloin lapsen pakolliset vaatteet eivät tunnu ns. rahanmenolta juuri ollenkaan emmekä edes oleta saavamme rahoja takaisin kuten osa äideistä jotka itkevät kun Huutiksessa ei mene kaupaksi kuin pilkkahintaan hyväkuntoiset merkkivaatteet. Yksi syy on siinäkin että nykyään ihan perusmarketeista saa todella hyvännäköisiä mutta suorastaan halpoja vaatteita, samoin se että lastenvaateliikkeiden alessa on suht nuorta tavaraa -70%.

Sitä paitsi kirpputorilta saa oikein hyviä vaatteita jos jaksaa etsiä ja metsästää. Olen löytänyt paljon uudenveroista tavaraa, jotka sitten oman käytön jälkeen myymme pois ja hyvällä tuurilla jäämme vielä plussalle tai sitten käytön hinnaksi tulee hyvin vähäinen rahamäärä (kuten vaikka 10e haalarit/5 e gore-tex-kengät).

Aina ei näin hyvin käy, mutta jos nyt edes välillä niin se kompensoi hyvin kalliimpien vaatteiden ostelua. Muutamalla sadalla eurolla per vuosi vaatetamme lapsemme oikein mukaviin vaatteisiin.

ollut varaa ostella kalleimpia vaunuja ja kalleimpia vaatteita. Ongelmana nimittäin oli se, että äitini oli pienipalkkainen eläkeläinen ja miehen vanhemmat kuolleet (perintöjä ei ollut jäänyt).



Eräälle opiselijapariskunnalle maksoi sossu kun mies hommasi itsensä siviilipalveluun juuri vauvan syntymän alla. Sieltä maksettiin kaikki "vimpan päälle"



Lisäksi isovanhemmat ne tavarat ja vaunut maksoivat, koska "haluamme lapsellemme parasta, koska hän on niin ainutlaatuinen"



Sieltä se totuus löytyy. Ei ne opiskelijat maksa niitä itse vaan kyllä ne rahat löytyvät muiden pussista.

Asutaan vuokralla, yleensä melko pienessä asunnossa. Ei ole autoa, kesämökeistä yms puhumattakaan! Sisustus on usein kierrossa ilmaiseksi saatua.



Joten sitten tavallaan kaikki raha vuokran jälkeen jää ruokaan ja vaatteisiin. Lisäksi nuoret on usein melko ulkonäkökeskeisiä, joten näkevät vaivaa saadakseen itselleen ja lapsilleen kivoja vaatteita, jaksavat kierrellä tuntikausia viikossa kaupoilla alerekeillä jne.



Me 3-4-kymppiset lyhentelemme usein sekä asunto- että autolainaa, lisäksi reissaamme ihan kotimaassakin enemmän kuin nuoret. Nuorten vapaa-ajanvietto on usein kaverikeskeistä eikä maksa juuri mitään. Keski-ikäiset taasen menee välillä viettämään vähintään sitä kylpyläviikonloppua ja kesälle kierretään puuhamaat yms.



Lisäksi irtaimiston/pikkusälän ostelu on varmaan melko erilaista keski-ikäisisten vanhempien perheissä. Monet 3-4 -kymppiset esim. kerää astiastoja ja aterimet on merkkiaterimia. Nuorissa perheissä nämä on kierrossa ilmaiseksi saatuja tai Ikeasta ostettuja. Nuorilla vuokralla kerrostalossa asuvilla ei myöskään ole tarvetta ostaa puutarhakalustoa, puutarhakeinua, ruohonleikkuria, kukkasipuleita, autoon uutta mäntää (kun ei autoa ole) tai uutta allaskaappia vessaan. Lastenhuoneen kalusteetkin usein nuoret saa jostain tai ostaa käytettynä tai halpoina, kun taas keski-ikäisemmät panostaa laatuun.



Näin ollen nuorille jää niihin vaatteisiin, joka on siis liki ainoa kohde mihin panostetaan, suhteessa reilusti enemmän rahaa kuin keski-ikäiselle :)

mutta laitan vaan sivuhuomautuksena sen, että miten te muut saatte sopivat vaatteet seuraavaksi talveksi. Minä ostin viime keväänä tätä päättynyttä talvea varten vauvalle ja silloin 4v tytölle haalarit. Molemmat kasvoivat kesän ja syksyn aikana niin, että haalarit oli lyhyet. Ja kyseessä oli minun kaksi viimeistä lastani, että ihan ummikkona en ollut ostoksilla. Lapseni vaan kasvavat niin kovin eri tahtia..

Meillä myös lapsilla (3) hyvät ulkoiluvaatteet, vaikka itse opiskelenkin (oli myös kotona ollessa, vaikka kotihoidontuella). Sisävaatteetovat kyllä ihan normaaleja, mutta siistejä, ei mitään huippumerkkejä, kun en niistä niin perusta. Meillä on kolme tyttöä, joten vaatteet kiertää aika hyvin :) Ulkoiluvaatteet ovat enemmän kovilla, joten niihin panostetaan enemmän. On ihan valinnoista kiinni, mihin ne rahansa laittaa. Meillä ei miehen kanssa ole paljon rahaa vieviä harrastuksia, asutaan vuokralla 4h+k jne.. Miehellä ei ole mitkään huipputulot, mutta ihan ok pärjätään.. Mitään muita tukia ei saada kuin tuo oma opintotukeni, joka pääasiassa menee koulumatkoihin ja ruokaan..

Kukaan ei usko että meidän perheen vaatteet on kirpparilta! Mä en todellakaan osta mit paskaa vaan uuden näköisiä merkkivaatteita:)

Olemme mieheni kanssa 30 kymppisiä ja yliopistolla vielä opiskellaan. Meillä on 2 lasta; 4 ja 2 vuotiaat. Teimme lapset tarkoituksella kesken opintojen koska opinnot ainakin meidän alalla ja yliopistossa joustaa hyvin, koska luentopakkoa ei ole, toki oma mielenkiinto kyllä on suuri joten luennoille haluaa mennä.



Mutta, siis, meillä ei ole isovanhempia jotka antaisi rahaa tai edes haluaisi hoitaa lapsia. Ollaan duunariperheistä joten perintöjä ei olla saatu, mutta kotoa on opittu pienestä pitäen että työnteolla pitää elantonsa ansaita. Itse aloitin työurani mainoksia jakamalla 14v niin kuin varmaankin moni nuori.



Opintojen ohessa on oltu aina kesätöissä ja lasten saannin jälkeen mun opinnot venähti äitiyslomien vuoksi. Kotihoidontukikausilla olen tehnyt iltatöitä tehtaassa ja suorittanut satunaisesti kursseja. Tällä haavaa tilanne on se että mies tekee diplomityötä ja itse olen vielä päivät kotona syksyyn saakka jolloin nuorinkin täyttää 3v ja lapset aloittavat yhdessä päivähoidon samassa ryhmässä samassa päiväkodissa. Tuolloin alan tekemään omaa graduani. Sanottakoon myös että ikinä emme ole oleet sossun asiakkaita.



Kerrottakoon myös että asutaan halvalla ison kaupungin keskustassa opiskelija-asunnossa, 3h + k 75m2. Vuokraan sisältyy myös sähkö, vesi ja netti.



Alusta asti olemme omakustanteisesti ostaneet kaiken; Vaunut Teutoniat uutena 600e (kaupanpäälle sade- ja hyttyssuojat, hoitolaukku, renkaan suojat ja verkkokassi), kertakäyttövaippoja ja itse tekemiäni kestoja ollaat käytetty sekä että, kakkosen syntyessä ostettiin uutena kaksosten rattaat Carena jossa alaslaskettavat selkänojat 300e (itse piti ostaa suojat yms), lisäksi huutonetistä olemme ostaneet käytettynä emmaljunga softyt 10e, emmaljungan tuplasoftyt 25e. Sisävaatteita ostan sekä uutena että käytettynä. Meillä päin kirppareilla on kova pyynti kaikesta ja vaatteet useasti velä kaupan päälle rikkinäisiä ja pinttyneitä että nukkaisia. Ostan sisävaatteet aina alesta etukäteen. Hyvin harvoin ollaan ostettu normaalihintaista ja sekin on ollut raskaana kun on kerrottu ultrassa sukupuoli niin silloin innostuksissaan ostettu normaalihinnalla joku farkkuhaalari tai body jostain henkalta. Muutenkin lasten sisävaatteet on henkkaa, lindexiä, kapphallia, sekä englannista tilaan pipsa possu vaatteita tytölle. Ulkovaatteet on aika remua tai reimatecciä. Siitä syystä että ne kestää kovaakin kulutusta ja vaikka niissä on käytön jälkiä niistä saa silti huutonetissä ihmeen hyvin takaisin rahaa. Ja meillä vaatteet siis on aina käyttövaatteita, ei koskaan hienosteluun. Kaikila vaatteilla saa rymytä ja mennä. Tietty jäjenkäyttö sallittua eli ei tavallisilla kengillä vesilätäkköön koska ei lapsellakaan mukavaa märissä kengissä ja sukissa.



Kaikki on aina rahoitettu omasta pussista omilla rahoilla. Ei koskaan luotolla (ei edes ole luottokorttia. Meillä on aina pidetty kirjanpitoa. Meillä on myös rahaa säästössä määräaikaisilla tileillä että tavallisella säästötilillä että meillä on myös osakkeita. Kaikki on ostettu omilla rahoilla jotka on ansaittu töiden teolla. Katsokaas, suurin osa opiskelijoista käy myös töissä. Harva pystyy kustantamaan itse elämisensä jos elää yhteiskunnan tuilla, opintotukea saa korkeakoulussa vain rajatun ajan. Asumistuki ja hoitolisä on sidottu tuloihin. Meidän kaupungissa ei edes pääse nauttimaan kuntalisästä.



Eli, eroja moniin muihin on se, että asumme halvalla opiskelija-asunnossa jossa sähkö, vesi ja netti sisältyy asumisen hintaan. Ei asuntolainaa. Ruokaan menee kuussa 250e kun teemme terveellistä kotiruokaa; paljon kasviksia ja hedelmiä, itse leivon kaiken herkun.

ja ulkovaatteisiin ollaan aina laitettu enemmän rahaa, että saa kunnon haalarit, eikä merkki ole se pääasia, ostetaan mitäkin merkkiä milloinkin. Koska lapset ovat paljon ulkona, niin tarvitsevat kunnon vaatteet. Sisävaatteissa meillä ei taida olla kovinkaan paljoa mitään kallista merkkivaatetta. Ja rahaa ei saada muilta, vaan säästetään joka kk jokunen euro, että on vara ostaa kunnon kamppeet sittenkun niitä tarvitaan :)

Haudassa jo..parikymppisiä olemme. Opintorahat eivät ole suuria; tuki on 200€ ja laina saman verran (ottakaa huomioon että se on LAINAA joten sitä ei tee ees mieli tuhlailla).