Mitä mieltä sijaissynnytyksestä?

Hyvä juttu jos sijaissynnytys sallittaisiin sopimustyyliin kuten jenkeissä. Tosin synnyttäjällä pitäisi mielestäni olla ainakin yksi oma lapsi,että tietää mihin ryhtyy. Psykologin vastaanotto voisi olla myös hyvä tässä prosessissa molemmille osapuolille. Ei pelkkä synnytys kenestäkään äitiä tee. Lapsettomuus voi olla todella raastavaa.

Vertautuu siihen, että rikas ostaa köyhältä munuaisen tms.

Johan tehdään koeputkilapsia yms,jotka ei ole luonnollisia menetelmiä ja voidaan verrata elinkauppaan. Siihen on vain totuttu jo vuosien mittaan. Esim prostituutio ei ole verrattavissa kohdunvuokraukseen. Siinä harvemmin käydään psykologiset sessiot läpi mikä olisi hyvin tärkeää. Ihmiset pelkää kaikkea uutta.

Aihe on kovin vaikea, varsinkin jos siihen sekoittuu raha. Onneksi Suomen laki ei salli esim. elinkauppaa, joten tuskin sijaissynnytyksilläkään voisi täällä kukaan tehdä rahaa.

Sitten taas toisaalta, jos tilanne on se, että joku pariskunta ei voi saada lasta omin päin edes hedelmöityshoidooilla, miksei sitä voi vain hyväksyä? Vanhemmuus ei ole mikään subjektiivinen oikeus. 

Onko eri asia jos nainen on syntynyt ilman kohtua kuin se, että naiselta on esim. syövän takia poistettu aikuisena kohtu? 

Sijaissynnyttäjän käyttöön pitäisi joka tapauksessa määritellä yläikäraja. Jos hedelmällisyysiän ohittanyt pariskunta haluaa ehdottoimasti vauvan, on syytä kysyä mitä varten. Lapset tehdään aina lasten edun tähden, ei vanhempien. Vauvakuume ei ole syy tehdä lapsia. 

Viime aikojen mieltäkääntävin pikku-uutinen koski 65-vuotiasta saksalaisnaistr, joka odottaa nelosia. Hänellä on ennestään 13 lasta ja hän sanoi yhdeksi syyksi sen, että hänen 9-vuotias kuopuksensa niin kovasti toivoi pikkusiskoa tai -veljeä. Olisiko tuo tilanne vähemmän vastenmielinen, jos joku hyvässä synnytysiässä oleva nainen odottaisi 65-vuotiaalle nelosia? 

Nuorempana olisin ehkä voinut olla siskolleni sijaissynyttäjänä? Helpointa on tietysti se, että sijaissynnyttää ventovieraille lapsen, jota ei edes näe. Sen jälkeen olisi kova lääkitys joka nopeuttaa palautumista, estää maidonnousun jne. 

Anteeksi pitkä, harhaileva viesti. Niinkuin kaikki todella oleelliset kysymykset elämässä, tämäkin on kovin monipolvinen :)

Koeputkihedelmöityksessä ei ole kuolemanvaaraa(vrt.synnytys) eikä samanlaisia eettisiä ongelmia. Sijaissynnytyksessä sopimus pitäisi tehdä kaiken varalle. Esim. vanhemmat kuolee, synnyttäjä kuolee jne. Usassa tietty näihinkin olemassa vakuutus, mutta lähdettäisiinkö Suomessa vakuuttamaan näitä. Jossain kai se raja menee ja nyt se on tässä. Lapsettomuudenkin kanssa voi elää. Ei se oikeuta ostamaan toisen kehoa. Ok, solut voi ostaa.

Blogisti syntyi ilman kohtua. Tota en ees miettinyt et sekin pitäis määritellä, että pitääkö olla este biologiseen lisääntymiseen vai riittääkö esim että ei vain halua tai on liian vanha. Esim. Sarah Jessica Parker. Ap

[quote author="Vierailija" time="22.04.2015 klo 06:05"]

Ap tässä. Minäkin voisin kannattaa sitä ehkä, jos korvaus olisi ns nimellinen. Mutta esim jenkeissä, jossa tämän perheen synnytys hoidetaan, syynä on raha. Kai tämä kilpistyy kysymykseen mitä on mahdollista sopia ja mitä voidaan ostaa silloin kun kyseessä on oma ruumis. Jännä juttu, koska luulin ajatelleeni, että sijaissynnytys on ok, mutta luettuani tuota tulin toisiin ajatuksiin. Muna/siittiösolut rinnastaisin enemmän verenluovutukseen ja se minusta ok. Mutta tämä ei minusta ole oikein.

[/quote]Miksi?

Antakaa blogi osoite

Kirjoita googleen matkalla perheeksi.

Miksi tämä toisen ruumiin ostaminen on oikein? Perusteluja miksi ei, on iso liuta noissa viesteissä

Sallittava. Sijaisäidiksi ryhtyminen on tietysti vapaaehtoista ja korvaus olisi myös lainsäädännöllisesti standardoitu - kuten sijaisäidin potentiaali sijaissynnyttäjäksi ja koko prosessi. 

Up

Vaikea kyssäri. Näillä ei ole rahasta puutetta ja kun on varaa matkustaa niin rahalla saa ja hevosella pääsee. Eli toisen ihmisen ostaminen on mahdollista, jos ei Suomessa niin muualla.

Apua! Mun käy sääliksi tuota synnyttäjää: I believe, i could, sanoi kun nää kysyi kaksosraskaudesta. Varmaan rahanhimo silmissä suostuu mihin vaan ja kaksosissa on aina isommat riskit!

Toinen kiintoisa eettinen kysymys tuossa blogissa on, että miksi haluavat myös poika-alkion, vaikka riskinä on, että tästä kasvaa nainen kuten blogistista.

Up

Olen samoilla linjoilla 56:n kanssa. En luovuttaisi omaa munasolua, mutta voisin olla sijaiskohtu toiselle heidän sukusoluilla alkuun saatetulle alkiolle. Mutta toki haluaisin korvauksen. Esim 20000€ olisi hyvä summa.

Minusta sijaissynnytys on enemmän ok kuin sukusolujen luovutus. Voisin hyvin kantaa jollekulle lapsen omien jälkeen koska raskauteni ovat olleet ongelmattomia. Jos sillä vaikka maksaisi vuoden vuokrat niin kokisin olevani sopimuksen voittaja. Kulut ainakin pitäisi toki korvata, myös töistä poissaolo raskauden lopulla ja jälkeen. Minulle on eri asia kantaa itselle tulevaa lasta, kuin lasta joka sitten luovutetaan jollekulle. Suhde sikiöön on erilainen kun tietää alusta saakka että lapsi ei ole oma eikä jää itselle.
Sukusolujani sen sijaan en haluaisi luovuttaa koska niissä on osa minua. En, vaikka adoptio ym. ovat minusta ihan ok eikä sillä biologialla ole lapsen kanssa niin paljon merkitystä vaan kasvatus luo ihmisen.

Laissa tulisi tarkkaan määritellä tilanteet joissa sijaissynnytystä saa käyttää. Eli muut hoidot tulisi olla kokeiltu tai toivottomia. Ehkä olisi järkevää rajata mahdollisuus yhteen lapseen. Näin niitä harvoja synnyttäjiä olisi ehkä enemmän.

"haluaa kaksosraskauden"? Kaipa sitä aina haluta saa, mutta ihan kaikkea ei rahalla nyt vaan saa.

Ei mua tuo ajatus ahdista. Jos sijaissynnyttäjä tekee sen vapaasta tahdostaan, niin siitä vaan. 

Mun mielestä tossa on aika epämiellyttävää ajatus siitä, että ne lapset on oikeesti sen siskon ja miehen. Eikö se häiritse. Jos sisko ja mies halusivat lapsia, olisi kai olemassa myös perinteisiä keinojakin. Tietysti niitä ei kai voi käyttää.