Mitä mieltä sijaissynnytyksestä?
Olisiko sallittava? Miten rahallinen korvaus? Lueskelen yhtä blogia aiheesta ja minua ahdistaa, että toisen ruumiin voi ostaa. Ymmärrän kyllä lapsettomuuden tuskan, mutta onko oikein rahalla ostaa toisen ruumis omaan käyttöön ja altistaa se raskaudelle ja synnytykselle? Tässä vielä perhe haluaa kaksosraskauden, joka jo sinänsä riski.
Kommentit (72)
Riippuu tilanteesta ja ehdoista.
Voisin harkita alkamista siskoni sijaissynnyttäjäksi, jos se olisi laillista,
hänellä olisi sopiva mies ja oma mieheni suostuisi asiaan. Tarvitsisin
kuitenkin järkevät rahalliset korvaukset kaikesta samaan tapaan kuin
jos saisin oman vauvan. Haluaisin esim. imettää vauvaa puoli vuotta
ja olla muutenkin hänen lähellään, joten tarvitsisin ansiosidonnaista
äitiysrahaa vastaavan summan ainakin puolen vuoden ajan. Eli en
itse haluaisi joutua taloudellisesti miinukselle tuosta, mutta ei minun
mitään erityistä "voittoakaan" tarvitsisi saada.
Meillä on jo kaksi biologista lasta, enkä enempää halua. Raskaana olo
ei ole minusta ollut mitenkään rankkaa kuitenkaan, joten voisin
hyvin olla kolmannen kerran raskaana, jos lapsen hoito menisi
sitten muille. Siinä mielessä taitaisin sopia sijaissynnyttäjäksi.
En alkaisi kuitenkaan edes rahasta kenellekään tuntemattomalle.
Vain siskoni kohdalla voisin harkita alkamista.
Näin aiheeseen sen enempää perehtymyttä, tietääkö kukaan vaikuttaako sopimukseen esim. lapsen vammaisuus? Tuli se sitten tietoon raskauden aikaan tai vaikka synnytyksessä, voiko ostaja (=pariskunta) vain perua kaupat ja jättää tuotteen myyjälle (=synnyttäjä)?
Onneksi ei ole mahdollista Suomessa!
Tässä ainkaan ei vaikuta. Eli näiden pitää ottaa myös vammaiset lapset vastaan. Näin olen ymmärtänyt. Eli "uuni/vuokrakohtu" ei kanna riskiä, että jäisi lasten kanssa missään tilanteessa. Toisaalta ei mitään oikeuksia lapsiin, koska toiset ovat niistä jo maksaneet.
Mun mielestä pitäisi sallia, mutta ymmärrän kyllä aiheeseen liittyvät ongelmat, riskit ja lainsäädännön hankaluudet. Jotenkin pitäisi pystyä varmistamaan, että sijaissynnyttäjäksi ei ajauduta vain rahan takia, eli korvaukset pidettävä minimissä ja tarkka psykologinen seulonta mukaan. Saahan sukusolujen (ainakin munasolujen, kai sama käytäntö koskee myös spermaa?) luovutuksestakin korvauksen, mutta se on lähinnä nimellinen.
Samoin on otettava huomioon sijaissynnyttäjän riskit sekä lapsen oikeudet. Eli miten toimitaan, jos sijaissynnyttäjä sairastuu tai vammautuu, kenties jopa kuolee, entä jos sikiö vammautuu tai kuolee, entä jos sikiö/lapsi ei vastaakaan vanhempien toiveita jne.
Onhan tuollainen iso prosessi kaikille osapuolille. Siinä vaaditaan hyvää mielenterveyttä, luottamusta ja realistisia toiveita ja asennetta.
Ap tässä. Minäkin voisin kannattaa sitä ehkä, jos korvaus olisi ns nimellinen. Mutta esim jenkeissä, jossa tämän perheen synnytys hoidetaan, syynä on raha. Kai tämä kilpistyy kysymykseen mitä on mahdollista sopia ja mitä voidaan ostaa silloin kun kyseessä on oma ruumis. Jännä juttu, koska luulin ajatelleeni, että sijaissynnytys on ok, mutta luettuani tuota tulin toisiin ajatuksiin. Muna/siittiösolut rinnastaisin enemmän verenluovutukseen ja se minusta ok. Mutta tämä ei minusta ole oikein.
Voin olla vähän vanhanaikainen mutta mun mielestä sijaissynnytystä ei pitäisi sallia. Pelkkä ajatuskin siitä että toisen kehon voisi ostaa (vrt. prostituutio) aiheuttaa kylmiä väreitä. Jos sijaissynnytys sallittaisiin niin vaarana olisi se että sitä tekisivät vain kaikkein köyhimmät ja huono-osaisimmat naiset ja lisäksi siitä siitä saattaisi tulla ihmiskauppiaille iso bisnes.
Ymmärrän sen sellaisessa tapauksessa jos esimerkiksi tyttäreni syystä tai toisesta ei voisi kantaa omaa lasta niin voisin toimia hänelle sijaissynnyttäjänä. En ymmärrä että joku tuntematon nainen olisi synnyttäjänä. Raskausaikana tulee väistämättä tunneside vauvaan riippumatta siitä onko se tehty kahden vieraan ihmisen sukusoluista. Tilanne on varmasti hankalaa synnytyksen jälkeen.
Hmm.tämä pari pohti myös Ukrainaa, jossa tehtiin mm.hoito, jossa 65-vuotias odottaa nyt Berliinissä nelosia. Se, että Suomessa on kielletty perustuu siihen, että lainsäädäntöä ei ole mahdollista tehdä. Suomessahan synnyttäjä on aina äiti ja lapsi pitää antaa adoptioon, jos sen aikoo luovuttaa. Jenkeissä voit tehdä millaisen sopimuksen vain. Eli synnyttäjällä ei oikeuksia lapseen, koska näin on sopinut ja rahat saanut kuten blogistin case.
Nelonen jatkaa. Suhtaudun negatiivisesti tuollaiseen ihmiskauppaan, jota sijaissynnytyksillä käydään esim. Jenkeissä ja vaikka joissain kehitysmaissa. Jenkeissähän myös verenluovutuksesta maksetaan, mikä ei sovi Suomeen.
Jos Suomessa sallittaisiin sijaissynnytys, sen pitäisi tosiaan perustua siihen, ettei raha aja ihmistä sijaissynnyttäjäksi. Eli palkkio tai korvaus pidetään sen verran pienenä, ettei hommaan kannata lähteä vain sen takia. Luulen, että Suomessa sijaissynnyttäjinä toimisivat lähinnä henkilöt, jotka haluavat auttaa omia sisaruksiaan, ystäviään tai sukulaisiaan.
Ja toisaalta korvausten pitäminen pieninä pitää huolen myös siitä, ettei sijaissynnyttäjän hankkimisesta tule vain rikkaiden huvia. Kontrollin pitäisi tosiaan olla tiukka, eli psykologit ym. mukaan arvioimaan osallistujien henkiset resurssit.
Ja lainsäädäntöä pitäisi tietenkin muuttaa niin, ettei synnyttäjällä ole oikeutta lapseen.
Näilläkin on kyllä tehty psykologiset screenit, mut ei kai se aina auta. Tässä blogissa kyllä kaikki seuraajat tuntuu suhtautuvan asiaan tosi positiivisesti
Sijaissynnytys=materiaalin hankkimista.
Mä en kannata sijaissynnytyksiä. Kantani ei ole sinänsä kuitenkaan kovin vahva, koska en lähtisi ketään arvostelemaan siitä valinnasta, enkä varmaan erityisemmin pillastuisi siitä että se hyväksyttäisiin Suomessa. Mutta jos multa kysytään mielipidettä siihen, niin vastaukseni on ei. Maailma on tosiaan pullollaan hoitamattomia lapsia, ja mä haluaisin pitää adoption ykkösvaihtoehtona lapsettomuuden hoidossa. Ja tiedän kyllä, ettei sekään ole ihan ongelmaton tapa. Hyväksyn kyllä lapsettomuushoidot sinänsä, mutta jotenkin näissä vuokrakohduissa mennään jo vähän turhan pitkälle.
Just toi asetelma mua vähän vaivaa, että rikas länkkäripari voi mennä jonnekin kehitysmaahan ja ostaa itselleen naisen synnyttämään heidän lapsensa. Toki se paikallinen nainen voi rikastua siinä ihan tuntuvasti, mutta mua vaan vaivaa silti. Jotenkin noi synnyttäjät ovat tuossa vähän alisteisessa asemassa, kun eivät ensinnäkään välttämättä ihan täysin ymmärrä mihin ovat ryhtymässä, ja tosiaan jos tulee jotain ongelmia niin heillä ei ole varaa mihinkään tappeluihin jenkki-lawyereiden kanssa.
Kysy tuolta bloggaajalta mitä ovat sopineet ko Good wife-tilanteessa. Varmasti sopimuksessa tähänkin pykälä eli esim., että voivat vaatia keskeytystä