Viihdyttekö mökillä appivanhempien ja miehen sisarusten kanssa?
Kertokaa, millaista on mökillä miehen sukulaisten kanssa!
Kommentit (29)
Laitetaan yhdessä hyvää ruokaa ja harrastetaan ja ollaan vaan. Mulla on mukavat appivanhemmat, joten niidenkin kanssa viihdyn. Nyt heidän sairasteluiden vuoksi lomailut on vähentyneet, mutta miehen siskon perheen kanssa suunnitellaan just yhteistä lomaa.
kasvattaa meidän lapsiamme samalla natsityylillään kuin omiaankin. Anopilla on mökillä villeroybochit (!) ja kaikki ruoka tarjoilukulhoissa niinkuin pappilan sunnuntaipäivällisellä. Appiukko tekee milloin mitäkin piha- ja rakennushommaa aamukuudesta iltayhdeksään ja muiluttaa mieheni mukaan, joten juoksen yksin kolmen lapsemme perässä ja korjaan astioita pöydästä ja pöytään takaisin parin tunnin välein anopin kanssa. Sekunnin rauhaa siellä ei ole ja jostain syystä anopille on erityisen tärkeää, että MOLEMMAT hänen lapsistaan perheineen ovat aina YHTÄ AIKAA mökillä, vaikka tilaa ei ole eikä hän itse ehdi kokkauksiltaan edes jutella kenenkään kanssa.
Yritän vältellä aina kun voin, mutta kai sinne taas kesällä täytyy pariksi päiväksi koittaa mennä.
Ikinä en ole edes testannu, mutta en jaksa semmosta ihme lässytystä ja kevyttä jutustelua!!! Ei kiitos ei. Joka kesä meitä pyydetään mutta ei vielä olla "keretty" mukaan.
tosin kaikilla perheillä omat mökit samalla tontilla.
Mutta toiminut hienosti jo yli 10 v. ja lapsilla todella mukavaa. Syödään joka päivä yhdessä, kalastellaan , saunotaan ja ravustetaan.
Mutta me ollaankin supersosiaalisia eikä juuri hätkähdellä yökyläilijöitä tai yllätysvieraita muutenkaan ;)
omistaa kesämökin yhdessä veljensä kanssa. Tämän poikamies veljen lisäksi ko mökillä viettää aikaansa kesäisin hyvin paljon myös mieheni toinen veli.
Me viihdymme mökillä todella hyvin juuri näin. Meillä on riittävästi omaa rauhaa (miehen veljet esim nukkuvat aitassa omasta halustaan), mutta toisaalta heistä on seuraa ja apua arjen askareissa. Ja iltaa on mukava istua ja rupatella isommassa porukassa.
Ja varsinkin lapsista on hauskaa, kun saavat "hyppyyttää" setiä. Ja meillä vanhemmilla on helppoa kun sedät touhuavat lasten kanssa päivät pitkät.
Jos joskus olemme mökillä ihan vaan oman perheen kesken, niin lapset ovat pettyneitä.
Miehen vanhemmat käyvät mökillä vain kyläilemässä luonamme.
Ne on kuulkaa miehellenne tärkeitä sukulaisia. Yksikin sanoi pari päivää jaksavansa olla mökillä. En käsitä.
Ite olin vuosikaudet puolitoista kuukautta niiden mökillä, vaikka omallakin suvullani on mökki. Se oli kyllä jo liikaa ja nykyään en enää läheskään niin kauan ole. Syy ei ole niinkään viihtymisessä, vaan siinä ,että kesä ja loma ovat rajallisia ja haluan tehdä muutakin.
Nyt appivanhemmat eivät kunnioita meidän sääntöjämme. Jos sanon lapsille että hatut päähän, niin appiukko siihen että ei tarvitse. Lisäksi mieheni isä puhuu anopilleni tosi ikävästi, mitätöi hänenkin sanomisiaan. En kestä sitä, ja koitan välttää mökillä oloa. Tilanne on kyllä hankala, koska lapset viihtyisivät siellä. Puhumisesta ei ole ollut apua, se on kuin heittäisi vettä ankan selkään.
Ei vain ole mun juttu nuo kimppalomat.
käydä, sillä mieheni ei voi sietää sitä menoa, eikä mökkielämää ylipäänsä. Eipä ole enää juurikaan tekemisissä perheensä kanssa. Silti vielä muutama vuosi sitten karhusivat useamman tonnin perämoottorilaskua mieheltäni, koska "yhteiseen käyttöön" tuli. Siis vaikka toinen ei ole koko paattia nähnytkään..
Sais olla aika pitkä loma että uhraisin edes pari päivää anoppilamökillä. Tosin sellaista ei ole joten ei pelkoa...
Vai meinaatko, että miniän velvollisuus on uhrata viikkokausia lomastaan appivanhempien nurkissa pyörimiseen?
Jos se on miehelle tärkeää, hän voinee itse venyttää lomaa mökillä ja vaimo lähtee kaupunkiin tai omien sukulaistensa luo (niin, niitä sukulaisia ja mökkejä kun on muillakin kuin sillä miehellä) jatkamaan omaa lomanviettoaan.
Ne on kuulkaa miehellenne tärkeitä sukulaisia. Yksikin sanoi pari päivää jaksavansa olla mökillä. En käsitä.
Ite olin vuosikaudet puolitoista kuukautta niiden mökillä, vaikka omallakin suvullani on mökki. Se oli kyllä jo liikaa ja nykyään en enää läheskään niin kauan ole. Syy ei ole niinkään viihtymisessä, vaan siinä ,että kesä ja loma ovat rajallisia ja haluan tehdä muutakin.
Joskus aiemmin käytiin mutta viime vuosina olen kyllä jättänyt suosiolla väliin. Mies käy lasten kanssa ja hyvä niin, minä nautin mielelläni rauhasta kotona sillä välin. Anoppi tietää kaiken meidän elämästä paremmin, hoitaa lapsemme paremmin, pukee heidät paremmin, syöttää paremmin jne. Et kai sä tota syötä mitä sä tommosia vaatteita ostat miksi te tollailla niitä kasvatatte jne. Kiitos ei. Inhoan kyllä mökkejä muutenkin, olen vähän hienohelma sellaisiin korpioloihin.
Saa ottaa rennosti, kun mummi laittaa ruuan ja höösää vauvan kanssa. Minä saa painua koiran kanssa pitkille metsälenkeille, siihen luksukseen ei ole aikaa kotona. Mutta viikko on ehdoton maksimi, sitten kaipaakin jo oman kodin rauhaa ;)
EN? Mikään ei kelpaa, aamulla pitää nousta viideltä ja päivät on täynnä piikkejä. "meidän Pirjo ei ikinä edes lue tenttiin ja silti on Kauppakorkeassa".... Ruokapöydässä pitää ylistää tunti anopin onnettomia keitoksia, jotka on vuodesta toiseen samat ja niin edelleen.
Hyvin. Paremmin kuin omien sukulaisten kanssa. Syödään, pelataan, otetaan aurinkoa, kerrotan juttuja, saunotaan. :)
Eniten mua inhottaa se epäsiisteys ja suoranainen likaisuus. Saunassakaan ei tiedä, koska siellä on viimeksi siivottu. Matotkin aina likaiset.
Ei juuri olla heidän kanssaan mökillä, enimmäkseen ollaan heillä. Viihdytään erittäin hyvin. Anoppilassa on aina rento tunnelma. Sinne on kiva mennä ilman lapsia ja miestäkin.
Appivanhemmat ok! Miehen veli perheineen...argh! Vetää perseet ja olettavat, että vahditaan heidän lapsia. Viimeinen niitti oli kun pyydettiin katsomaan lapsia, että he voivat käydä panemassa! Kävivät joo ja ihanaa kuulemma oli. Vaimo kertoi vielä yksityiskohtia panosta?!?
Kiitos ei enää!
Ovat jo niin tuttuja, että voi olla rennosti.