Lue keskustelun säännöt.
Kokemuksia harhoista?
03.04.2009 |
Itselläni on takana synnytyksenjälkeinen masennus, josta toipuminen kesti pari vuotta. Siihen liittyi harhoja.
Nyt en ole muutamaan vuoteen kokenut itseäni masentuneeksi, mutta harhoja on ollut silti muutamaan kertaan vuodessa.
Nyt on töissä ollut aikamoista stressiä, työntekijöistä pulaa ja työt kasaantuvat vähille tekijöille. Viimeisten kahden viikon aikana harhoja (lähinnä kuulo- mutta myös tuntoharhoja) on alkanut olla päivittäin, aluksi iltaisin ja öisin, mutta nyt myös jo päiväaikaan... Pelkään, että ajaudun psykoosiin, aikaisemmin en ole psykoosissa eikä harhat ole olleet näin yleisiä, tiheään esiintyviä. Olen ajatellut sairasloman ottamista, liitän nämä suoraan työstressiin, mutta toisaalta töissä on se tilanne, että kenenkään ei olisi varaa jäädä sairaslomalle.
Kommentit (15)
Ihmisen todellisuudentajussa on vikaa kun ilmenee harhoja. Sinulla on kuitenkin poikkeuksellisen paljon sairaudentuntoa, kun tunnistat äänet harhoiksi. Yleensä sairastunut nimittäin ei tunnista ääniä harhoiksi, ne ovat jotenkin niin todellisia.
Kerro esimerkkejä harhoistasi, ok?
Suosittelen kyllä käymään lääkärissä. Onko sulla avohoitoa esim. mielenterveystoimistossa? Psykiatrinen päivystys on avoinna aina, voit mennä myös sinne. Työkuntoinen et ole!
t. alalla työskentelevä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuvauksesi sopisi yhteen työntekijään... Oli miten oli, mene pikaisesti lääkäriin. Saat sairaslomaa ja hyvän lääkityksen ja toipuminen alkaa. Lääkitys auttaa nopeasti. Voimia sulle!
Sitten avopuolen psyk pkl kontaktit v. 2007 loppuun , jonka jälkeen olen pärjännyt ilman niitä. TÄmä nykyinen tilanne on siis tosi tuore, parin viikon ajalta.
TUnnistan suurimman osan harhoista harhoiksi. Ne kuuloharhat ovat yleensä miehen äänellä puhuvia, mutta yleensä sellaisia tosi neutraaleja, jotka eivät edes jää mieleen. Lyhyitä lauseita, sanoja, jotka kuuluvat esim toisessa korvassa. On siinä tullut sellaisiakin, että "Mee hirteen"; mutta minulle ei ole minkäänlaisia itsetuhoisia ajatuksia, ja olen ohittanut nämäkin olankohautuksella.
Osa harhoista on erehdyttäviä, koska niissä puhuu poikani äänellä, enkä voi katsomatta olla selvillä, onko nyt kyseessä poikani vai harha.
Pelottavia nämä harhat eivät ole, pelottaa vain se mihin tämä johtaa. Häiriseviä kyllä, haittaavat nukkumista.
ap
Kannattaa tosiaan kyllä mennä jo huomenna lääkäriin. Mene kaupunkisi psyk.päivystykseen, heillä on varmaankin potilastietosi edellisen hoidon osaltakin ja saat hyvän avun. Ei kannata odotella, koska tilanne voi pahentua.
Millä alalla työskentelet? Olisiko mahdollista kouluttautua uudelleen tai valita jokin vähemmän stressaava työ?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kyllä sun pitää nyt pikaisesti ottaa yhteys lääkäriin. Itselläni pitkää masennusta, mutta harhoja en ole onneksi kokenut. Tosi ikävää että tilanteesi on heikentynyt työstressin vuoksi. Mikään työ ei kuitenkaan ole sen arvoinen, että vuoksi kannattaisi menettää terveytensä. Hakeudu välittömästi lääkäriin, ei ole sinun ongelmasi miten työtehtäväsi järjestellään sairaslomasi ajan. Töissä sinun ei varmastikaan nyt pitäisi olla.
Tsemppiä!
Telkussa tuli kerran miehestä joka ajoi sellaista asiaa että harhojen ja äänienkin kuuleminen voi olla "normaalia". Siis siihen tyyliin että jotkut nyt vaan kuulee harhoja. Haastattelija kysyi häneltä että kuletko tässä puhuessamme harhoja ja mies sanoi että koko ajan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
koska niitä ei tule arjen kiireisessä elämänrytmissä, vaan vasta sitten kun ehdin kotona rauhoittumaan työstä, pääasiassa illalla ja öisin. En nyt missään tapauksessa ole viikonloppua vasten tästä lääkäriin lähdössä, mutta ehkä ensi viikolla työterveyslääkärille, joka tietää taustani.
En halua kertoa, millä alalla työskentelen, mutta teen ihmissuhdetyötä.
Mieheni on sitä mieltä, että minun tulisi kehittää stressinhallintakeinoja, liikuntaa yms. , eikä suinkaan jäädä sairaslomalle makaamaan kotiin.
ap
voiko tällainen harhojen lisääntyminen ennustaa psykoosialttiutta?
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Liikunta, rutiinit, stressihallinta auttavat. Mutta saatat tarvita lisäksi myös lääkityksen. Pitkä sairausloma ja omissa oloissaan liikaa oleminen pahentaa harhaisuutta omalla kohdallani. Ihmiskontaktit ja todellinen elämä helpottavat oloani, antavat perspektiiviä. Harhoja tulee silti joskus, mutta yhä vaimeampina. Olen oppinut sivuuttamaan ne ja keskittymään "todellisuuteen".
En ole kokenut psykoosia, mutta olen lääkäri.
Tilanteessasi olisi ehdottomasti saatava hoitokontakti taas käyntiin. Miehesi ei ole nyt oikeilla jäljillä.
Maanantaina olisi parasta tavata se tuttu lääkäri, joka tietää taustasi. Tärkeintä sinulle on nyt hoitaa terveyttäsi, työpaikkasi tilanne ei ole oleellinen asia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä ehdottomasti, harhojen lisääntyminen nostaa psykoosialttiutta. On oikeastaan prepsykoosi.
Kyllä ehdottomasti, harhojen lisääntyminen nostaa psykoosialttiutta. On oikeastaan prepsykoosi.
Minulla on tuttava, joka on ollut psykoosissa, Oli koettanut lentää psykoosissa toisesta kerroksesta kuin lintu, ja oli sitten hypännytkin. Molempiin nilkkoihin jouduttiin tekemään jäykistysleikkaus. Ja sanoo jälkikäteen, ettei mitenkään ymmärtänyt, että kyse olisi ollut jostain, joka ei olisi ollut todellisuutta.
Kyllä minä varmaan nyt tuon prepsykoosi-kommentin kuultuani varaan kuitenkin ajan työterveyslääkärille ensi viikolla. Kuullaanpa sitten hänenkin mielipiteensä. Hän, yleislääketieteen erikoislääkäri oli kuitenkin ensimmäinen lääkäri, joka koskaan sanoi minulle " MInä ymmärrän sinua". Psykiatreilta ei vastaavaa kommenttia koskaan kuullut. Eikä nähty.
Uudelleen kouluttatumista en jaksa ajatella, mutta alalla, jossa toimin ,on kuitenkin monia eri mahdollisuuksia työnkuvalle, vaikka sitten jättäisin tämän nykyisen, muutoin niin erinomaisen työyhteisön, ja vaihtaisin työpaikkaa ja toimenkuvaa.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ehkä et kuulekaan harhoja, vaan joku puhuu sinulle tuonpuoleisesta..
Sun on puhuttava harhoistasi lääkärille! Tuo ON vakava oire. Tiedät jo kerran toipuneena, että toipumisajat ovat pitkät. Mitä pidemmällle annat asian mennä sitä pidempi tulee luultavasti toipuminen olemaan. Ja siitäkään ei ole takuita, voit menettää loppu elämäksi työkykysi. Mikä olikaan tärkeintä? Sulla ilmeisesti on lapsiakin olemassa...?