Pakko purkautua täällä kun muuallakaa en voi

Ymmärrän oikein hyvin sen, enkä oikeastaan ymmärrä naiden kertomiesi jälkeen, miksi et vois luottaa.

Jos miehella on ollut hurja vaiden päällä pitkän suhteen jälkeen, ei _välttämättä: tarkoita, että sinunkin kanssa ollessaan pettää tai ede kaipaa muita naisia.



Minusta teidän kannattaa vielä keskustella asioista avoimesti. Oletko kertonut, että nuo jutut on sellaisia, joita et halua kuulla?

Oletteko keskusteleet siitä, mitä haluatte suhteeltanne? Onko teilla samanlaiset toiveet?



Edetkää hitaasti. Kun teillä molemmilla on oma historianne, ei suhteen muodotaminen enää ole yhtä helppoa kuin ensimmäisella kerralla. Kerro sis miltä sinusta tuntuu ja mitä haluat ja kuuntele, mitä mies haluaa ja milta hänestä tuntuu.

Joskus vaan pitää luottaa toiseen, mutta samalla pitää pitää oma järki mukana.

tosin meillä vähän lievempi versio. Minä olen ollut ennen pettäjä, mutta löydettyäni oikeanlaisen kumppanin (ja kasvettuani aikuisemmaksi...) ei ole tullut mieleenkään pettää, ei edes vaikeina aikoina. Myös minä kerroin noita juttuja niistä panoista nykyisen suhteeni alkuaikoina, kai se oli jonkinlainen "purkaus" ja syntien tunnustus, kun pystyi siitä jollekin puhumaan.



Ainoa asia, mikä mua voisi tuossa kaivella on se, että mies on jatkanut tuota pettämistouhua vuosia/vuosikymmeniä. Miksi niin kauan? Onko ollut mukana jotain taloudellisia hyötyjä vai miksi ihmeessä on ollut tuossa suhteessaan noin kauan?

tietysti hän heti huomasi et nyt tuli loukattua ja oli erittäin pahoillaan ja pyyteli anteeksi kun käyttäyty niin tahdottomasti ja selitti että ei osannut ajatella että loukaa mua niin paljon ku ollaan voitu puhua kaikesta ja kun aina haluan että ollaan rehellisiä. Olemme keskustelleet, mutta ei ole aivan yksinkertaista hänen asemansa takia ja oman perheeni takia.... ap

Onhan niitä ihan varmasti onnellisiakin loppuja noilla kuvioilla, mutta mieti nyt tarkkaan mitä todella haluat.

Pystytkö unohtamaan nuo kaikki entiset naiset? Tarkoitan, että kun mies niistä kertonut, niin luuletko ettei asia vaivaa sinua jatkossa? Entä eteenpäin, voitko luottaa häneen? Kysyit vastauksia täältä, mutta oikeasti vain itse voit niihin vastata.



Teillä on ikäeroa, nyt ok, mutta oletteko jutelleet miten etenette? Haluaisitteko yhteisiä lapsia? Kymmenen vuoden kuluttua hänellä eläke siintää, sinä olisit vielä kiinni työelämässä, olisiko se ongelma? Mitä odotatte?



Mieti näitä asioita. Toivottavasti asiat selviävät parhain päin :) Onnea teille.

En usko että pystyn....enkä sitäkään et voinko luottaa, mutta siitä olen varma että on ollut minulle uskollinen. Sellaista iloa en ole hänen kasvoillaan nähnyt kun kertoi että on niin onnellinen kun on voinut jättää taakseen entisen ja elää nyt sellaista elämää kuin haluaa ja mitä arvostaa. Sanoi myös että häneltä san pyytettöntä rakkautta ja uskollisuutta osakseni mutta vaatii sitä että myös minä olen uskollinen mihin hän uskookin. ap

Voi joo näytellä syyllisyydentuskissaan ressukkaa, mutta en usko että seepra on päässyt raidoistaan.



Älä hyvä nainen hukkaa aikaasi.

kerran pettää, aina pettää...

Minusta on ok jos kertoo suhteen aluksi "syntinsä", jotta varmistaa että puolisko tietää luurangot.

Mutta että vielä vuoden jälkeen pitää kertoa valloituksistaan, viittaa selkeään Auervaaraan.. sori, oikeasti!

Ei ole enää ihan poikaiässä.



Koska mies on sinulle noin sopiva ja olette niin rakastuneita, sanoisin että anna mennä motolla:



On parempi olla rakastunut ja menettää rakkaus, kuin se ettei koskaan ole rakastanut.



Jos kaikesta voitte puhua, voit varmaan tästäkin asiasta hieman avautua miehelle, mutta ei kannata jäädä jankuttamaan.

se on yksi asia mikä minua haittaa kun maksaisi kaikki ulkomaanmatkani, ravintolaillat jne. mutta haluan maksaa oman osani ja vähitellen alkaa jo tottua tapaani vaikka aina siitä naljaileekin. ap

Mut eikö toi oo hyvä, että mies kertoo? Mitä jos tilanne ois se, että saisit tietää jostain muualta miehen pettäneen ex:ää?

Mies ainakin on rehellinen. Mielestäni suhteellanne voi hyvinkin olla tulevaisuus.

Ja mietippä, että jos et nyt heittäydy suhteeseen, kadutko esim.kymmenen vuoden päästä?



Itse mietin aina isojen päätösten edessä, että miltä mahtaa elämäni näyttää kymmenen vuoden/viiden vuoden päästä.



Minulla on ystävänä 10 v vanhempi mies, ihana mies. Ja kumpikin halusi jotain enemmänkin. Olen kuitenkin naimisissa, ja kaksi pientä lasta... Päätin jäädä tähän elämään ja nyt olen kyllä ihan tyytyväinen.Ja tämän toisen miehen kanssa edelleen ystäviä.

tuttua ja mulla hyvin laaja tuttavapiiri että jos joskus saisin jotain kuulla niin hän tuntisi pettäneensä minut. Siinä yksi syy miksi kertoo ja toisaalta hyvä niin, mutta toisaalta satuttaa. No niin, tuossa jo aiemmin vinkkasin niin perhehän minullakin, tosin lapset jo koulussa eikä seksiä moneen vuoteen (miehen mielestä johtuu työstressistä....tiedä sitten).



Tuota oon miettiny et mitä kadun, sitä että rikon ulkoisesti hyvältä näyttävän avioliiton vai että olen onnellinen, saan rakastaa ja olla rakastettu....





ap

Menet nyt mitä pikimmiten sen ihanan pappas kainaloon ja hankkiudu äkkiä sen kanssa naimisiin jos kerran on niin varakas kuin väität. Parempi se on sitten kun se romantiikka laimenee, olla naimisissa sen varakkaan miehen kanssa ja asua ihanassa talossa ja ajella hienolla autolla!

veikkasin 45v, mutta olikin 5v vanhempi mikä meitä molempia hieman harmittaa....siis toi ikäero ja tuntuu olevan hänelle ehkä vielä vaikeampi pala. Juu, on hän varakas, mutta on minulla nytkin sellainen talo ja auto kun haluan eli ei se siitäkään ole kiinni, ap

No siinä tapauksessa anna mennä, mitäs noista miesystäväsi jutuista sitten mariset.

Tämä muuttikin aika paljon.

että en voisi olla ihmisen kanssa joka puhuu "panemisesta". Yök! Ällöttävä termi ja kuuluu ehdottomasti white trash -ilmaisuihin.



Mielestäni AP on "onnensa" ansainnut miehen kanssa. Taidatte sopia hyvin yhteen.



Itse en ottaisi rahojen kanssa tai ilman. Kuulostaa epäilyttävältä ja muistuttaa kovasti naapurin setää, joka yritti vokotella nuorta ylioppilastyttöä. Oli muuten pankinjohtaja, kaunis vaimo, menestyvät aikuiset lapset. Kyllähän se itsetuntoa hiveli, mutta sitten otin järjen käteen ja mietin, että mahtaa konttorilla sutina käydä. En ollut varmasti ainoa hänen yritelmistään.



Joten nauttikaa toisistanne. Tunnutte olevan kuin luodut toisillenne. Etten sanoisi samaa tasoa.

Oon tavannu ihanan miehen, mutta sen menneisyys on aika "karmee", eli naisia on ollut kymmeniä, ei kait sentään ihan sataa (mies on 50v ja minä 35).Pahinta tässä kait et ne on ollu silloisen avioliiton aikana. Syyksi sanoo että kun vaimo petti niin hän ensimmäisen kerran meni ja pani kostoksi ja sen jälkeen siitä jäi ikäänkuin tapa lievittää pahaa oloa et pääs panee jotain. Muutamia pidempiä suhteita on ollut mutta väittää että ei heitä rakastanut vaan seksin vuoksi pitivät yhteyttä. Nyt vakuttaa että rakastaa minua yli kaiken ja on ollut minulle yli vuoden uskollinne mitä ei ole kellekkään mulle 20v ollut (emme siis asu yhdessä mutta olemme seurustelleet reilun vuoden).



Eli en tiedä voiko hän muuttaa tapansa ja oikeast rakastaa minua. Sanoo kyllä että on äärettömän onnellinen ja tyytyväinen itseensä kun mennyt elämäntapa on jäänyt ja siitä on kyllä sieluun jäänyt syvät haavat mutta on nyt aidosti onnellinen kun sellainen elämä on ohi. Usein kertoo näistä naisistaa jotain esim. et oli joku Nordean johtaja, tapailivat naisen perheen kesämökillä, tai jonkun työkaverin kanssa panivat hoteliissa työmatkoilla jne. Mietin usein että miksi näitä kertoo minulle ja olen monet kerrat pahoittanut mieleni ja heti kun hän sen on huomannut on ollut äärimmäisen pahoillaan ja pyydellyt anteeksi miten tahditon on ollut.



Onko suhtautumiseni siis jotenkin outoa kun pahoitan noista mieleni vaikka nuo on tapahtuneet paljon ennen minua ja toinen että uskallanko luotaa siihen että hän oikeasti voisi minua rakastaa ja lopullisesti unohtaa entisen elämäntapansa eikä enää toimisi niin??



Olen kyllä niin puhki tämän asian kanssa kun olen sitä vatvonut jo monta kk enkä vieläkään tiedä mitä tehdä. Auttakaa mua kiltit avlaiset.

On erittäin tahditonta ja huonoa käytöstä kertoa entisistä suhteista uudellle seurustelukumppanille. Jos mies oikeasti olisi muuttunut, hän ei hiiskuisi menneistä suhteistaan laisinkaan. Miksi ihmeessä ap luulet, että juuri sinä olisit jotenkin erilainen ja erikoinen, kun kyse ei ole mistään muusta kuin siitä että mies on tietynlainen luonteeltaan. Ei kukaan muu voi miehessä saada aikaan muutosta kuin hän itse.

niin uskoisin kyllä häntä. Ei pidä heti tuomita ihmisiä aiempien tekojen pohjalta.

Ihan totta häntäheikki on ja pysyy sellaisena.