Mies huutaa lapselle, jääkö siitä traumoja?

Voi ap, 3 vuotta maailmassa ollut ihmisentaimi on vielä niin pieni, niin viaton, ja vaikka käytämme sellaisia sanoja kuin "uhma", lapsen kohdalla se sana ei tarkoita samaa tarkoitushakuista ilkeyttä kuin aikuisen kohdalla. Lapsesi ei tahallaan ärsytä isäänsä. Isä sen sijaan tahallaan vahingoittaa lastaan.

Tiedät jo sydämessäsi, mitä tehdä. Luen viesteistäsi rakkautta enää vain lastasi kohtaan, ja koska se onneksi on vielä jäljellä, lähtekää nyt. Älä suojele miestä, suojele lasta.

Itselläni ihan sama. Tuntuu ettei sitä enää voi katsella tuota tilannetta. Pinna palaa samantien jos lapset eivät heti tottele. Nyt on mennyt jo niin pahaksi että on alkanut noitumaan, perkeleen pentu, saatavan vammanen, puhuu miten sattuu lasten kuulen. Jos lapsi kiukuttelee niin mies ei kestä sitä yhtään. Aina reagoi huutamalla tai karjumalla. Sit lapset alkaa itkemään ihan hirveesti ja sanoo et tyhmä isä josta mies karjuu entistä enemmän. Silloin kun lapset eivät kiukuttele ja leikkiivät nätisti niin silloin on kaikki hyvin. Jos lapsi näyttää omiavihan tai kiukun tunteita niin heti alkaa huuto. En ihan oikeasti enää tiedä mitä tehdä. Olen ihan maassa ja viimesilläni raskaana. Kaikki lapset ovat toivottuja mutta en olisi uskonut että tässä vielä näin käy. Että mies ei pysty hillitsemään ollenkaan omia hermoja. En suostu siihen että lapset tulisi kasvamaan sellaisessa ympäristössä jossa niille jatkuvasti huudetaan.

Ei pelkästä huutamisesta välttämättä traumoja jää. En usko että täällä on ketään joka ei olisi koskaan edes korottanut ääntään lapselle hermostuessaan. Eri asia on miten tilanteen jälkeen toimii. Lapselta täytyy pyytää anteeksi, että äiti/isä huusi ja selittää miksi niin tapahtui, esim. isä on väsynyt/nälkäinen mutta että lapsesta välitetään silti. Samoin jos lapsi kuulee vanhempien riitelevän, olisi hyvä myös sopia asiat lapsen kuullen. Ä

Huutaminen on henkistä väkivaltaa. Ja se on yhtä väärin kuin fyysinen väkivalta.

Trauma voi tulla siitä, jos joku olisi voinut keskeyttää pahanteon, mutta ei kuitenkaan puuttunut asiaan.

Mitä kuuluu kirjoittaneille? Täällä samojen ongelmien parissa rämmitty nyt jo vuosia:(

Kyllä jää traumoja. Oma isäni on myös aivan raivohullu. Raivostuu silmittömästi pienimmistäkin asioista, kuten että matonreuna on rutussa. Kun itkin siksi että pelkäsin häntä niin alkoi pilkkaamaan ja matkimaan minua. Jatkuvaa vähättelyä ja haukkumista. Näin myös lapsena kun kävi käsiksi äitiin ja on uhannut tappaa hänet. Olen ollut vuosia masentunut, ahdistunut ja minulla on huono itsetunto. Pelkään miehiä, en jotenkin osaa kuvitella että heillä olisi tunteet. Olen myös jonkin verran katkera äidilleni että antoi kaiken tapahtua.

Jää.

Todellakin.

Vanha ketju mutta minulla samanlainen mies. Lapset 3v ja 6v.

Mikä koomisinta, rakastuin mieheen koska hän oli kiltti ja huumorintajuinen. Se puoli on täysin kuollut hänestä lasten myötä. Hän on äkäinen, huumorintajuton, huutaa lapsille pikkuasioistakin. Odottaa ja olettaa jotain ehdotonta tottelevaisuutta mikä ei ole realistista.

Minun on pakko puuttua tilanteisiin lasten edessä. Esim. tänään miehen piti laittaa lapset nukkumaan, mutta se on pelkkää rähjäämistä, uhkailua ja kiukuttelua joten sanoin miehelle että antaa minun hoitaa. Hän lähti kotoa ovet paukkuen...

Vanha ketju mut silti kirjoitan.

Meillä mies kans huutaa ja puhuu todella rumasti, kiihtyy nollasta sataan, kun 2v ei suostu tulemaan puettavaksi.puhuu tosi rumasti, itkettää lapsia, ja sitkun itku alkaa niin toteaa että lopeta toi vinkuminen.oon ollut lasuun yhteydessä, mies rupes huutamaan sen jälkeen kun pikkuiset synty.

Aina oon sanomassa että lopeta toi huuto,mut ei mee jakeluun. Perheneuvolaan pitäisi soittaa, mutta ehkäpä kiikutan eropaperit postiin ja rupeen salaa ettimään asuntoa.uskon että ollaan paljon onnellisempia kun äkäpussi jää kelkasta.

Älkää ihmiset hyväksykö henkistä väkivaltaa, se tappaa hitaasti ja antaa varmat traumat, kotoota pitäisi saada ihan muut eväät. Itellä ei oo verkostoa juuri ollenkaan, mutta ihan mikä vaan on parempi kun tää.

Nostan. Täällä huutava ja raivoava mies myös. 7v tyttö on nyt alkanut saamaan ilmeisesti noissa tilanteissa paniikkikohtauksia. Itkee ja sanoo ettei saa henkeä. Tänään taas kävi näin, kun mies huusi ensin kun tyttö söi hitaasti ja sitten vieressä heti pojalle joka puki hitaasti. Olen ihan epätoivoinen kun mies ei näe silti toiminnassaan mitään väärää. Puhuisinko ensin vaikka koulukuraattorille tästä? Lastensuojelu pelottaa, koska tässä kunnassa vievät herkästi lapset pois kotoa jos kotielämässä on häikkää. En itse halua heistä luopua tietenkään. Mies pitäisi mielestäni saada johonkin terapiaan koska käyttää meihin kaikkiin henkistä väkivaltaa koko ajan ja joskus fyysistäkin.

Lasten isä on tuollainen. Ei sentään hulluna raivoa, mutta ihan joka asiasta valittaa lapsille. Eroon päädyttiin, mutta eipä se lapsia tuolta pelastanut. Ovat siellä joka toisen viikon, joten silloin joutuvat tuota kestämään ja ikävä kyllä en enää voi heitä siltä puolustaa. Ja tuo kun ei ole riittävä peruste siihen, että olisivat siellä vähemmän. Isä kuitenkin ne perustarpeet huolehtii ihan ok. Lasukin on asiasta tietoinen, mutta ei mitään tee, kun se ei ole fyysistä.

Alan olemaan kyllästynyt meidän tilanteeseen. Meilläkin mies huutaa lapsille. Olen koittanut sanoa hänelle, että se ei auta mitään. Sitten hän alkaa nillittää minulle ja alkaa sanomaan, että hoida sinä sitten tilanne ja kerro kuinka pitää tehdä. Mies on liian paljon kiinni töissä, väsynyt ja äreä siksi. Minua on alkanut myös hävettää oman miehen käytös. Hän huutaa lapsille myös välillä vieraiden läsnäollessa. En ymmärrä, miksi on pakko huutaa. Se ei oikeasti auta yhtään mitään.

Mullakin on kokemuksia oon 10v tammikuussa jo 11v ja mun isä huutaa melkein koko ajan siis oikeesti nyt äskenkin kun tulin kotiin kaverilta niin sanoin isälle että voisitko ostaa kun menet kauppaan ostaa mulle mandariinin/omenaa ja pillimehuja huomiseksi kouluun kun on pitkä päivä ja on aika rankkaa kun äiti on aika sairas eikä pysty tekemään koti hommia niin kaikki hommat menee mulle isille ja isoveljelle  oon nuorin lapsi niin mua myös syytetään kaikesta ei oikeest oo kovin kivaa

Vierailija kirjoitti:

Mullakin on kokemuksia oon 10v tammikuussa jo 11v ja mun isä huutaa melkein koko ajan siis oikeesti nyt äskenkin kun tulin kotiin kaverilta niin sanoin isälle että voisitko ostaa kun menet kauppaan ostaa mulle mandariinin/omenaa ja pillimehuja huomiseksi kouluun kun on pitkä päivä ja on aika rankkaa kun äiti on aika sairas eikä pysty tekemään koti hommia niin kaikki hommat menee mulle isille ja isoveljelle  oon nuorin lapsi niin mua myös syytetään kaikesta ei oikeest oo kovin kivaa

 

Käy koulussa puhumassa terkkarille tai kuraattorille tai jollekin aikuiselle, esim. opettajalle. Kerro rohkeasti, millaista sinulla on kotona ja miltä se sinusta tuntuu.

T. Opettaja

Nyt tuolle tehtävä stoppi! Hävetä saisi aikuinen mies joka taantuu lapsen tasolle huutamaan. Ei sillä lapsella ole kuulossa eikä älyssä vikaa, asia menee paremmin perille rauhallisesti käyttäytymällä. Meillä olisi kyllä viimeinen kerta kun huutaa kenellekään tässä talossa. Kerran sanoi lapsia apinoiksi ja älykääpiöiksi niin suutuin niin että varmasti ei sano toista kertaa. Kyllä se on toisen vanhemman tehtävä pitää lasten puolia jos ei aikuinen ihminen parempaan pysty. Ihan voi sanoa rauhallisesti että meillä ei huudeta enää, ei kukaan. Toisia kohtaan käyttäydytään asiallisesti, jos jo 3 vuotiaalle pitää huutaa niin miten meinaa pärjätä teini-ikäiselle? Aikuisena vihaavat isäänsä. Siksikö on lapsia tehnyt että saa niille huutaa? Huutakoot itsensä kokoisille. Kunnioitusta ei ansaita tuolla käytöksellä se ansaitaan näyttämällä esimerkkiä, ei taantumalla 3-vuotiaaksi. 

Vihaksi pistää ja pitäisin mielelläni pienen puhuttelun tuollaiselle "miehelle".