Kerro joku asia joka on jäänyt vaivaamaan esim. yliluonnollinen
asia, omituinen sattuma, tai ihan mitä vaan outoa jota sinulle on sattunut?
Kommentit (13)
Olin vieraassa kaupungissa ystäväni kanssa. Istuimme kahvilassa ja vieras norimies tuli istumaan viereeni, katsoi minua silmiin ja sanoi "sulla on silmissä elämän liekki, älä anna sen kuolla". Olin tuolloin masentunut.
Kahvilan jälkeen menimme ystäväni kaveria moikkaamaan, joka oli töissä eräässä ravintolassa. Jäin odottamaan yhden pöydän viereen kun kaverini meni juttelemaan ystävälleen. Näin noin kymmenen metrin päässä itsestäni viisikymppisen miehen, joka puhui Laura Voutilaiselle. Tämä mies oli paikan omistaja. Mies katsoi minuun, kuin ohimennen ja jäi tuijottamaan minua. Sitten hän lähti kävelemään minua kohti.
Mies sanoi "sinulla on silmissä elämän liekki, älä anna sen sammua". Eli melkein samalla tavalla kuin juuri hetki sitten poika oli minulle sanonut kahvilassa. Sitten mies jatkoi "älä kiinnitä huomiota minuun, olen vain viestin tuoja" ja jatkoi "sinulle tulee tapahtumaan ihania asioita elämässäsi ja parannut sairaudestasi". Sitten hän laittoi kätensä olkapäälleni ja aloin tuntea voimakasta sähköä vartaossani. Pyörryin ja mies otti minut kiinni.
Hän laittoi minut istumaan ja asetti kätensä taas olkapäälleni. Sama sähkö alkoi virrata vartalooni. Tunsin kuinka takaraivossani "aukesi" jokin ja yhteys avaruuteen (?) syntyi. Kyse ei ollut mistää avaruus avaruudesta, vaan kosmisesta hyvästä, Jumalasta. Näin olen asian tulkinnut. Minut täytti tunne, että "Jumala on hyvä". Mies sanoi minulle "sinulla on energia loppu, siksi annan sinulle sitä lisää".
Lopulta mies toivotti minulle hyvää jatkoa ja häipyi. Ystäväni saapui paikalle ja ihmetteli pöllämystynyttä olemustani. En puhunut hänelle kokemuksestani. Seuraavana päivänä voin jo paremmin. Lopetin masennuslääkkeiden syömisen ja paranin seitsemän vuotta kestäneestä helvetistä.
Olen jo pienenä ollut herkkä vaistoamaan "muita". Kerran olen irtautunut ruumiistani joksikin aikaa. En pelkää kuolemaa, enkä enää elämää.
En sanonut sanaakaan kenellekään ikinä, edes se mies ei tiennyt, eikä kukaan ystäväni. Mietin jo kerronko sille miehelle. Lapsi kääntyi yhtäkkiä IKEAn pihassa minuun päin kun olimme kahdestaan ja sanoi "Älä äiti muuta pois isin ja minun luota". Sen jälkeen unohdin koko toisen miehen ja keskityin omaan perheeseeni.
poika sanoi kesällä yhtäkkiä leikkinsä lomasta, että "äiti, kuoleeko isi sitten talvella"
Voitte arvata , että nousi niskakarvat pystyyn, kun moisesta aiheesta ei ole koskaan meillä puhuttu. Toki lapset keksivät omiaan, mutta tuo tuli jotenkin niin yllättäen arkisen tilanteen keskeltä
Olin vieraassa kaupungissa ystäväni kanssa. Istuimme kahvilassa ja vieras norimies tuli istumaan viereeni, katsoi minua silmiin ja sanoi "sulla on silmissä elämän liekki, älä anna sen kuolla". Olin tuolloin masentunut.
Kahvilan jälkeen menimme ystäväni kaveria moikkaamaan, joka oli töissä eräässä ravintolassa. Jäin odottamaan yhden pöydän viereen kun kaverini meni juttelemaan ystävälleen. Näin noin kymmenen metrin päässä itsestäni viisikymppisen miehen, joka puhui Laura Voutilaiselle. Tämä mies oli paikan omistaja. Mies katsoi minuun, kuin ohimennen ja jäi tuijottamaan minua. Sitten hän lähti kävelemään minua kohti.
Mies sanoi "sinulla on silmissä elämän liekki, älä anna sen sammua". Eli melkein samalla tavalla kuin juuri hetki sitten poika oli minulle sanonut kahvilassa. Sitten mies jatkoi "älä kiinnitä huomiota minuun, olen vain viestin tuoja" ja jatkoi "sinulle tulee tapahtumaan ihania asioita elämässäsi ja parannut sairaudestasi". Sitten hän laittoi kätensä olkapäälleni ja aloin tuntea voimakasta sähköä vartaossani. Pyörryin ja mies otti minut kiinni.
Hän laittoi minut istumaan ja asetti kätensä taas olkapäälleni. Sama sähkö alkoi virrata vartalooni. Tunsin kuinka takaraivossani "aukesi" jokin ja yhteys avaruuteen (?) syntyi. Kyse ei ollut mistää avaruus avaruudesta, vaan kosmisesta hyvästä, Jumalasta. Näin olen asian tulkinnut. Minut täytti tunne, että "Jumala on hyvä". Mies sanoi minulle "sinulla on energia loppu, siksi annan sinulle sitä lisää".
Lopulta mies toivotti minulle hyvää jatkoa ja häipyi. Ystäväni saapui paikalle ja ihmetteli pöllämystynyttä olemustani. En puhunut hänelle kokemuksestani. Seuraavana päivänä voin jo paremmin. Lopetin masennuslääkkeiden syömisen ja paranin seitsemän vuotta kestäneestä helvetistä.
Olen jo pienenä ollut herkkä vaistoamaan "muita". Kerran olen irtautunut ruumiistani joksikin aikaa. En pelkää kuolemaa, enkä enää elämää.
Tiedän, että nämä asiat saavat monet uskomaan kertojan mielenvikaisuuteen. Tiedostan sen kyllä. Monia nämä asiat pelottaa ja osa ei halua uskoa henkiseen maailmaan ollenkaan. Se on ihan fine mulle, itse vain tiedän omassa elämässäni toisin.
T: Se crazy baby, olisinko ollut kolmonen
Sukulaiseni oli haudattu edellisenä päivänä. Yhtäkkiä aamulla tunsin voimakkaan tönäisyn olkapäässäni ja luulin kätilön tulleen sanomaan jotain mutta huoneessa ei ollut ketään.
Oliko se siellä oikeasti vai yliluonnollisesti?
Oliko se siellä oikeasti vai yliluonnollisesti?
Ja muistan uneni selkeästi, kontrolloin niitä myös. Tämä on vaikea asia monille; "en mä usko tollaseen". Paskaako kukaan kysyy että uskotko vai et- jos unesi vaan toteutuvat??
Saan myös ns. välähdyksiä ja tämä on pelastanut perheeni. Muistatteko kun Myyrmannissa räjähti? Me olimme juuri matkalla sinne, kun "välähti" ja sanoin äkkiä miehelle että nyt ei käydä "Mannissa" kaupassa vaan mennään muualle. Mies tietenkin nauroi mutta kummasti ei enää huvittanut seuraavana päivänä...
Isäni ja mummoni ovat olleet lahjakkaampia näissä asioissa, minun intuiitioni ei ole yhtä voimakas kai :). Aika hyvin se toimii peleissä; osaan valita korttipelissä oikeat kortit sillä ne "polttavat" ja noppaa käytettävissä peleissä saan "tietoa" muiden etenemisestä. Esimerkki vähän ajan takaa: kaverini on juuri heittämässä kahta noppaa, minulle tulee sellainen jännä olo ja sanon että heitäpä ne kutoset. Kaveri heittää ne, nauramme. Uusi yritys, sama toistuu; "kuutoset". Hymyä riittää vieläkin, onpas tuuri. Ennenkuin kaveri ottaa nopat käteensä, sanon että hän heittää vielä kuutoset ja mutta sen jälkeen ykkösen ja kolmosen. Näin tapahtuu eikä kaveri enää halua pelata kanssani, sanoo että pelkää.
Yritän kai tässä sanoa että ÄLKÄÄ PELÄTKÖ jos joku osaa jotain, mitä te ette!! :) Me emme ole pahoja demoneja jostain kadotuksesta vaan TAVALLISIA IHMISIÄ. Minullakin on ihan perinteinen ydinperhe, normaali menneisyys ja ystäviä sekä työpaikka.
menimme pienehköön saareen veneellä serkkuni kanssa. Kierreltiin aikamme ja heitettiin vissiin vähän virveliäkin. Sitten serkku huomasi jotain outoa ja näytti mullekin: n. reiden paksuinen koivu, josta näkyi vaan latvaosa, heilui puolelta toiselle. Siis TODELLA heilui. Meille tuli järkky kiire veneeseen ja pois. Vieläkin joskus mietin että mikä se oli...... Karhu on ainoa mikä mieleen tulee......