Ristiriitaiset tunteet pienten lastenvaatteiden ja -tarvikkeiden antamisessa

jos kerran olet jo kysynyt mitä haluavat sinun säästävän?



Itse annan yleensä vaatteet pois, ilman palautusoikeutta, jo ihan siitä syystä, että en halua ylimääräistä tavaraa nurkkiini. Olen myös saanut paljon lapsilleni vaatteita, ja minusta on kiva lahjoittaa jollekin muulle vaatteita. Joitakin haalareita olen pikkuhintaan myynyt eteenpäin, mutta sukulaisille annan ilmaiseksi.



Ja itse kun en juuri koskaan osta täysihintaisia vaatteita, niin en kyllä kehtaa niistä rahaakaan pyytää.

Jos pon tarkoitus vielä joskus lapsia hankkia niin säästä ihmeessä itsellesi.



Kalliimpia ja suurempia tarvikkeita ainakin voisi mielestäni myydä tai lainata. Itse olen kaksi kertaa lainannut vauvan vaunut ja turvakaukalon veljeni perheelle. Ovat nytkin lainassa ja toivottavasti he ehtivät ne palauttaakin ja vieläpä hyvä kuntoisinakin ennenkuin meille tulee seuraava vauva:) Vaunut ja kaukalo kävi reissun meillä varastossa ja lähti taas samaan perheeseen lainaan, kun tuli toinen vauva heille heti perään ja kysyivät taas, että saisivatko ostaa tai lainata taas ne samat kamat;) Meillä tosiaan vaan on nyt vauvan yritys menossa ja toivoisin kamani omalle vauvalleni hyvässä kunnossa vielä takaisin..



Vaatteita olen joitakin antanut pois, mutta kun lapsia on vielä tulossa toivon mukaan niin säästän suurimman osan omilleni.



Yksi veljeni vaimo vaan ärsyttää, kun meillä on kolme poikaa ja heidän poikansa on vuoden nuorempi, kuin meidän vanhin poika ja silti he aina kyselevät sen vanhimman pojan vanhoja vaatteita, etenkin ulkoilupukuja heille... Miksi antaisin, kun itselläni on kaksi nuorempaa poikaa vielä niitä vanhimman poikani vaatteita käyttämässä?? En ymmärrä, että miten edes kehtaa niitä kysellä.. Ja olen joitakin kyllä sitten annellutkin, kun en ole viitsinyt aina selitellä päivänselvää asiaa, että haluaisin pienemmille pojilleni niitä vaatteita säästää.. jne.

Nyt mulla on kummiskin vähän ristiriitaiset tunteet, koska siis, tavallaan olen aina ajatellut että ostan vaatteet, myyn ne pois, ja saamilla rahoilla ostan taas seuraavat vaatteet. Nyt jos annan kaiken todellakin pois, niin jää sekin raha saamatta.

ja antaisin sen, sitten kun lapsi olisi syntynyt. Laittaisin siihen joitakin 50-92-senttisiä vaatteita + antaisin sitten ehkä jotain sellaista tavaraa mukaan, mitä ei kuitenkaan saa myydyksi. Siis jotain pehmohelistimiä tms.

En missään nimessä antaisi "kaikkea" vain siksi, että olisin joskus ammoin saanut vastauksen, että "säästäkää vaan kaikki". Tuskin he vain teidän suoman avun varassa on, varmaan sillä veljen vaimolla on omia ystäviä ja sukulaisia, jotka jotain voivat lahjoittaa (ja siis haluavatkin).

Jos kirppiksellä saisin vaatteesta euron ja veljeni joutuisi ostamaan kaupasta lapselleen uuden vaikka kymmenellä eurolla, niin hyöty on moninkertainen, vaikkei se itselleni tulekaan.



Tosin en useinkaan osta merkkivaatteita, vaan muuten ihan hyvännäköistä käyttövaatetta. Varsinkin juhlavaatteet annan mielelläni, kun tiedän miten turhauttavaa on ostaa kalliit, hienot vaatteet muutamaa käyttökertaa varten.



Kirppiksellä on tosi ärsyttävää myydä vaatteita, kun siellä ei mikään saisi maksaa mitään. Päältä plokataan parhaat ja lähes ilmaiset ja muut tavarat jää kotiin takaisin vietäviksi!

että saa meiltä kaikki vauvan tarvikkeet vaunuja myöten, ja hän ei ymmärrä vaikka kuinka suoraan sanoisi, että just esim vaunuista tahdon rahaa, sen verran kalliit olivat. Onneks ei hälle vielä ole vauvaa tulossa, ja toivon että jos tulee niin tulee niin että meillä vielä akuutisti vaunuja tarvitaan (ja istuimia yms) ja jos ei niin että ehdin kalliimmat myymään pois. A) en rupea säästämään nurkissani tavaraa, jota en tarvii B) en todellakaan anna kalliita vaunuja yms lahjoituksena

Kirppiksellä on tosi ärsyttävää myydä vaatteita, kun siellä ei mikään saisi maksaa mitään. Päältä plokataan parhaat ja lähes ilmaiset ja muut tavarat jää kotiin takaisin vietäviksi!

siksi en nykyään enää käy kirpputorilla.

Jaottelen vaatteet itselle säästettäviin, kavereille annettaviin, lahjoitettaviin (esim. lastenkodit, vammaisten hoitolaitokset) fidaan/uffiin meneviin sekä sitten roskistavaraan. Sillä periaatteella, että hyvä markettivaate tai hieman kulunut merkkivaate menee lahjoitukseen, huonompi fidan laatikkoon ja kelvoton roskikseen. Tunnearvoa sisältävät säästyy itselle, kaverille räätälöidään pieni paketti kaunista merkkivaatetta.

En tiedä olenko sitten ahne mutta meillä on tosi paljon hyväkuntoista merkkivaatetta enkä kyllä raaskisi niitä ilmaiseksi antaa kenellekään. Maksua vastaan voisin harkita myyväni mutta silloinkin odottaisin kyllä saavani ihan kunnon hinnan, toki kaverialennuksella myisin mutten mitenkään pilkkahintaan. En halua lainailla koska ne kuluvat kauheasti, poikkeuksena esim. joku juhlavaate satunnaiseen käyttöön, vastasyntyneen toppapuku tms. näitä olen lainaillut. Ne mitkä ei mene huutiksessa kaupaksi, lähinnä joku satunnainen markettivaate tms. olen tarjonnut kavereille ilmaiseksi tyyliin ota mitä haluat, loput menee Fidalle.

Ostan heille paljon vaatteita koko ajan, enkä ihan mitään halpiksia. Ei tulisi mieleenkään antaa ilmaiseksi niitä pois!

vaatteita palauttaa tarpeeksi nopeaan tahtiin.



Omalle veljelleni maksoin vaunuista yms kalliimmista tarvikkeista aikanani.

mieheni veljen lapselle meidän tytölle jääneitä vaatteita ilmaiseksi. Itselleni tärkeimmät vauvanvaatteet olen säilyttänyt itselläni, jos joskus tulisi lapsia lisää :)



Vaunuja ja rattaita ei olla annettu ilmaiseksi ja kerroimme heille, että ne saa ostaa pienellä hinnalla tai laitan ne huuto.nettiin myyntiin. Hyvin kelpasi heille ja ei ole epäselvyyksiä, että pitääkö jotain palauttaa vai ei.

Minä annan vain sellaiset mitä olen itse ostanut käytettynä tai jotka on jo kolmella lapsella olleet käytössä. Mitään suht uutta ja hyväkuntoista en ilmaiseksi anna. Mun veli on muutenkin kiittämätön ja odottaa kaiken tulevan ilmaiseksi että ärsyttää...

Me olemme saaneet todella paljon vauvakampetta, vaatteita, suksia, polkupyörän yms. siskojeni perheiltä. Heillä sattuu olemaan juuri sen verran isommat lapset, että meille tulee todella hyväkuntoista tavaraa, eivätkä he halua niistä maksua. Olen sitten ostellut heidän lapsilleen "ylimääräisiä" lahjoja yms. kiitokseksi kaikesta.

No, ajattelin sitten tietenkin, että annan hyvän kiertää, ja annoin omille ystävilleni paljon ilmaiseksi lastenvaatteita yms. kun heille tuli sopivalla ikäerolla lapsia. Enää ne meidän saamamme eivät heille lähteneet, vaan ne laitoin ensikotiin, pelastusarmeijalle yms. Eli ysätäväni saivat uutena ostettuja vaatteita, leluja jne. melkoiset määrät.

Käytännössä ehdimme antaa pois kaikki vauva-ajan tavarat. Nyt sitten päädyimme vielä yhteen lapseen ja jotenkin naiivina ajattelin, että saamme varmasti ainakin osan antamistamme tavaroista taas käyttöön. Myös äitiysvaatteet kuuluivat tähän hommaan. Mutta kuinka ollakaan, edes yhtään kysymystä ei ole esitetty, että tarvittaisiinko jotain takaisin. Tiedän, että näitä tavaroita säilötään joskus sitten tuleville sisaruksille. No, onneksi miedän talous ei tähän kaadu, vaan uusi vauva saa sitten uudet kamppeet. Jotenkin vaan m ni maku tästä lahoittamisesta, kun en tullut yhtään ajatelleeksi, että ei se mitenkään vastavuoroista ole. Itseasiassa nyt muutamat tuttavani ovat jo vähän kierrellen kyselleet, että mitäs meidän pieneksi jääneille vaatteille on tapahtunut... Kirpparillehan niitä on mennyt, kun en enää viitsi tehdä yksipuolista hyväntekeväisyyttä.

toisaalta, sekä mä että mies ollaan perheistä/suvuista, joissa kaikki kiertää ympäri ja ympäri siihen asti, että joku yksinkertaisesti heittää ne pois vanhuuttaan/rikkinäisyyttään.



mutta siis, ensinnäkin tuo kommentti "säästä vaan kaikki" voi olla hyvinkin laajasti ymmärrettävissä. multakin kyseltiin esikoista odottaessa, että mitä kaikkea tarvittais, että osaisivat katsella jo valmiiksi varastoistaan juuri niitä - mä umpipöllönä, tuoreena ja nuorena äitinä vaan tokaisin että "kaikki vaan tänne" ja tavaraa olikin sitten vaikka kolmosille asti jakaa. eli kun en tiennyt edes oikeastaan, mitä vauvan kanssa voisi tarvita tai mistä voisi olla hyötyä, ajattelin että kaiken vaan mitä irti lähtee saa kyllä tuoda. näin voisi tietysti olla tässäkin tapauksessa.



toiseksi, itsehän sä ilmeisesti olet nuo vaatteet ja tarpeet ostanut - jos oikein ymmärsin? siispä sähän sen päätät, mitä niistä olet valmis lahjoittamaan, mitä annat lainaan, mistä pyydät maksua ja mitkä pistät suoraan johonkin muualle myyntiin. ei se voi olla niin vaikeaa puhua tämmöisestäkään toisten kanssa... mulla ainakin on ollut se periaate noiden omien lasten vaatteiden ja tarvikkeiden kanssa, että ne mitä on lahjoituksena tullutkin, menee samaa reittiä, elleivät ole oikeasti käyttökelvottomia, ne mitkä on itse ostettu tai olen itse ommellut lapsilleni, jäävät meille muistoksi tai joissakin tapauksissa myydään sopivalla hinnalla. meille on lisäksi tullut myös lahjoina paljon vaatteita, joiden kohtaloa en oikeastaan ole vielä päättänyt - niinpä ne edelleen odottavat tuolla varastossa että mamma keksii mitä niille tehdään. ne ovat kuitenkin monet oikeasti aika arvokkaitakin, mutta toisaalta hävettäisi pyytää niistä maksua kun ei itsekään niistä ole maksanut, puhumattakaan siitä että myisi lahjaksi saatuja tarvikkeita...

Itse olen toteuttanut filosofiaa anna hyvän kiertää ja materia ei tuo onnea. Toisin sanoen olen antanut pois lähes kaikki pienet vaatteet (ihan muutamia säästänyt muistoksi) lasten serkuille ja ystävien lapsille.

Palautan saamani vaatteet, jos lainaaja ei erityisesti kehota laittamaan vaatteita eteenpäin.

En halua varastoida vaatteita ja muotikin muuttuu, joitain klassikkoja (esim. maripaidat, nyt niin suositut retrokuosit) lukuunottamatta.

hai haloo, olisit voinut kysyä, haluaako ostaa sinulta vaatteita. Ei niin, että mitä säästän.

Oma mokasi.

olet jo kysynyt että mitä heille säästät, sinun olisi jo silloin pitänyt sanoa, että ostaisivatko he jotain sinulta hyvään hintaan. Totta kai he olettavat saavansa kaikki, kun kerran olet sellaisen kysymyksen heille esittänyt.

ja antaisin sen, sitten kun lapsi olisi syntynyt. Laittaisin siihen joitakin 50-92-senttisiä vaatteita + antaisin sitten ehkä jotain sellaista tavaraa mukaan, mitä ei kuitenkaan saa myydyksi. Siis jotain pehmohelistimiä tms.

En missään nimessä antaisi "kaikkea" vain siksi, että olisin joskus ammoin saanut vastauksen, että "säästäkää vaan kaikki". Tuskin he vain teidän suoman avun varassa on, varmaan sillä veljen vaimolla on omia ystäviä ja sukulaisia, jotka jotain voivat lahjoittaa (ja siis haluavatkin).

Tuo oli kyllä paras neuvo!

Tilanne on se, että koska en tiennyt aikooko veljeni ja hänen vaimonsa edes yrittää lasta, ja jos nyt vai vasta 5 vuoden päästä, ja tuleeko heillä tärppäämään nyt vai vasta 5 vuoden päästä, niin ajattelin että en turhaan ala säästää mitään meidän vauvan vaatteita tai tarvikkeita. Vaan olen pistänyt myyntiin ihan reilusti, koska meillä on rajalliset säilytystilat kummiskin.

Nyt on viimeksi lähtenyt kaikki 74 vaatteet, eli kaikki sen pienemmät on jo myyty pois, ja jäljellä on enää sellaisia joita säästetään muistoiksi.

Lisää lapsia meille ei ole tulossa, meillä on lapsiluku täynnä. Eli meille en säästä mitään.

Lisä "ongelma" tässä on vielä että veljeni ei asu perheineen täällä Suomessa vaan ulkomailla, eli mun pitäis aina lähettää ne tavarat sinne, tai tavarat vaihtaisivat omistajaa aina jollain vierailulla.

Kysymykseni että mitä heille säästän oli ehkä hieman tyhmä, mutta ajattelin vaikka kysellä että mitä he tarvitsevat.

Mutta totta on sekin että veljen vaimon ystävättärillä on kans paljon suunilleen samanikäisiä lapsia, niin sieltäkin varmaan tulee kans tavaroita, eli he eivät tarvitse minulta ihan kaiken. Ja veljeni varmaan kokemattomuuttaan vastasi että "kaikki" koska eivät oikeen vielä hahmota mitä kaikkea he tarvitsevat ja mitä ei.

Mutta toi että teen pienen paketin tavaroista mitä täällä vielä on, niin se on varmaan tosi hyvä idea! Ja loput tuttuun tapaan huutikseen myyntiin.

Ja loput myyn tuttuun tapaan.

ja siksi on tehtävä niinkuin hyvältä itsestä tuntuu. Mulla on kavereita, joilla on omia tyttöjäni pienempiä tyttöjä. Olen menetellyt monella tapaa. Kestovaipat olen myynyt kaverilleni (huomattavasti edullisemmin kuin jossain huutiksessa tms.). Kalliimmat merkkivaatteet (siistit) olen myynyt huutiksessa. Ilmaiseksi olen antanut semmoiset, mistä ei huutiksessakaan olisi saanut hyviä rahoja. Kavereillani on muitakin, joilta saavat vaatetta, joten heillä on vähän sellainen kuva, että vaatetta nyt satelee vähän sieltä sun täältä. Siksipä ei edes kannata "uhrautua" , koska vaatteetta nuo lapset eivät jää. Minä olen myös säästäväinen ihminen ja huutistuloille on käyttöä uusia vaatteita hankkiessa. Pätkätyöläisen arkea elän.

Onneksi meidän lapset on kulkeneet henkkamaukassa ja lindexin vaatteissa jne, niin olen voinut ne ihan hyvällä omalla tunnolla eteenpäin. :D Ei vaite, mutta mun on vaan niin vaikeaa asettua ap:n kenkiin tässä asiassa. Meilläkin on sellainen periaate suvussa, että se, jolla on pieneksi jääneitä vaatteita antaa sille, jolla on pieni lapsi. Vaatteet sitten palautetaan aikanaan, tai annetaan seuraavalle suvun pienelle, riippuen siitä, mitä on sovittu. Reikäisiksi kuluneet vaatekappaleet heitetään pois.



Kun kaikki noudattaa tätä kaavaa, ei kukaan jää tappiolle. tai no ehkä sittenkin se, joka ekana on saanut vauvan. Mutta eipä heitäkään meidän tapauksessa näytä haitanneen asia hirveästi, koska ovat saaneet suurimman osan esikoiselle ostamistaan vaatteista takaisin kuopukselleen ja vähän päällekin. :)

sinun vanhoja ryysyjäsi?

Hän voi olla ihan eri mieltä kuin veljesi.

Yksi veljeni vaimo vaan ärsyttää, kun meillä on kolme poikaa ja heidän poikansa on vuoden nuorempi, kuin meidän vanhin poika ja silti he aina kyselevät sen vanhimman pojan vanhoja vaatteita, etenkin ulkoilupukuja heille... Miksi antaisin, kun itselläni on kaksi nuorempaa poikaa vielä niitä vanhimman poikani vaatteita käyttämässä?? En ymmärrä, että miten edes kehtaa niitä kysellä.. Ja olen joitakin kyllä sitten annellutkin, kun en ole viitsinyt aina selitellä päivänselvää asiaa, että haluaisin pienemmille pojilleni niitä vaatteita säästää.. jne.

Tietysti veljen vaimo kyselee, kun kerran annat! Mitä "päivänselvää" siinä on, jos sinulta niitä liikenee kysyttäessä..