Miten toimia marttyyrin kanssa?!
Onko kenelläkään kokemuksia henkilöistä, joiden kanssa on pakko olla tekemisissä, ja jotka valittavat vaivoistaan ja pitävät kaikkia ongelmiaan muiden syynä? Ja jotka loukkaavat muita, mutta saavat aina jotenkin käännettyä asian niin, että heitä on loukattu...
Kommentit (16)
Exä oli tuota sorttia. Hän on kyllä persoonallisuudeltaan epävakaa (oikeasti diagnosoitu). Otin eron, ei siinä muu auttanut. Enpä osaa muuta neuvoa kuin että pidä etäisyys mahdollisimman pitkänä.
Me ainakin nauretaan mieheni kanssa lähes joka ilta naapurin "marttyyri-mummolle", jolla on milloin selkä, milloin vatsa kipeä ja sitä ja tätä pitäisi tehdä ja kukaan ei välitä jne, jne. Haukkuu kaikki ihmiset, itse on niin väärinymmärretty.
Ole kuin et huomaisi tai ymmärtäisi vihjailuja ja marttyyrikommentteja ja jatka omaa juttuasi. Muista sanoa ainakin kerran joka keskustelun aikana lause "kyllä meillä täällä Suomessa on asiat hyvin".
Ja kaikista tärkeintä- älä koskaan ajaudu analysoimaan asioita marttyyrin kanssa. Sivuuta vaikeat asiat keveästi ja vältä liian läheistä suhdetta. Marttyyrin kanssa siitä ei tule mitään.
Ja vedä överiksi: kun marttyyri seuraavan kerran ruikuttaa jostain, pistä kaksi kertaa paremmaksi...
Ja mikä pahinta, pahimpina päivinään yrittää osoittaa virheitä minussa ja tekemisissäni.
ap
välillä ei auttanut kuin nauraa päin naamaa, synnytyskin tuntui olleen hänelle, isälle, kovempi paikka kuin äidille.
mä olen yleensä "kuunnellut" aika kiltisti, ts. puolet menee ohi korvien... Jos on tutumpi ruikuttaja olen välillä myös todennut jotain että jos ei apu kelpaa (marttyyrit aina ruikuttaa jos tarjoaa apua että ei ne kuitenkaan osaa) ja mikään ei auta niin eipä siinä auta kuin kestää, sellaista se on. Joskus olen hymyn kanssa todennut että onneksi sinä et valita turhasta vaan kannat taakkasi kunnialla urheasti.
Loukkaajille (siis niille pirun totuudentorville) sanon vastaavia asioita takaisin, yleensä ovat parin kerran jälkeen ymmärtäneet vähän miettiä sanomisiaan.
On kaunainen ja ajatusmaailma on sellainen, että ei sitä kukaan ymmärrä. Pahinta on se, että purkaa omia ongelmiaan asiakkaisiin, jotka olisivat avun tarpeessa.
ap
exälläni oli siis epävakaa persoonallisuus -niminen persoonallisuushäiriö. Mm. Wikipediassa on aivan käypä kuvaus.
Toki nuo kuvaamasi piirteet ovat jonkin verran narsistisikin.
Etsinkin eilen tietoa tuosta epävakaan persoonallisuuden oireyhtymästä, ja se sopisi ainakin käytökseen, ihmistä kovin pitkältä ajalta tuntematta. Eikä sitä voikaan mitään diagnooseja pallotella, kun ei ammattilainen ole.
On vaan jotenkin niin uskomatonta, että joku voi toisaalta pitää itseään niin täydellisenä, että aina kaikki vika on muissa ja että toisaalta itsetunto on huono ja mielialat ailahtelevat. Eikä koskaan ymmärrä toimivansa väärin esim. asiakkaita kohtaan. Päinvastoin, asiakkaissa on aina jotain "vikaa".
ap
Kaikki eivät ole samanlaisia, se tässä häiriössä on ikävää koska aina yleistetään että kaikki meistä näkevät jutut mustavalkoisina (eli selkeästi hyvä vs. paha), olemme narsisteja (minulla itsetunto ja -rakkaus miinuksella pahasti) ja näemme vain muissa vikaa. :/
Vaikea sairaus tämä on, lääkkeitä ei ole keksitty. Itsemurhan riski keikkuu kymmenen prosentin kieppeillä ja sairaudesta parantuminen alkaa usein vasta keski-iässä...
T. parikymppinen epävakaa
On vaan jotenkin niin uskomatonta, että joku voi toisaalta pitää itseään niin täydellisenä, että aina kaikki vika on muissa ja että toisaalta itsetunto on huono ja mielialat ailahtelevat. Eikä koskaan ymmärrä toimivansa väärin esim. perhettä kohtaan. Päinvastoin, perheessä on aina jotain vikaa.
paljon isommasta ongelmasta kuin "vaivojen valittamisesta" Nämä viimeiset viestit (kiitos teille!) avasivat silmäni ja sydämeni, ja saivat minut ymmärtämään tätä henkilöä. Sulle parikymppinen epävakaa: toivon, että saat apua ja voit sen verran hyvin, että pärjäät ja olet tyytyväinen elämääsi. Sitä samaa toivon työkaverilleni, mutta hän ei halua mitään psykologin tms. apua. Olen siitä joskus puhunutkin varovasti.
Raskasta, kun näkee, että toinen ei voi hyvin, mutta toisaalta alan itsekin olla aika uupunut tilanteesta ja mietin työpaikanvaihtoa.
ap
15:lle:
Epävakaita on tosiaan monenlaisia, ja useimpien kanssa on varmasti ihan ok olla kun vain tietää mistä on kyse. Minun exäni luonteessa ne narsistiset piirteet korostuivat sen takia että hän kärsii lisäksi myös alkoholismista. Siinä on kyllä aikamoinen cocktail. Mutta siis hänelläkin itsetunto on huono ja pyrkii paikkaamaan sitä toisten lyttäämisellä. Se on varsin ikävää. Uskon etteivät kaikki epävakaat näin teekään.
2
Koska tuo on asia, jonka kanssa olen paininut jo pitkään: yritän itse käyttäytyä eri tavalla, että toinen voisi paremmin ja silti koko ajan jotain on vialla. Kaikki on vialla!
ap
tarkoittaa? Olen alkanut ajatella, että tällä kyseisellä henkilöllä on jotain mielenterveydellisä ongelmia, vaikka puhuu aina niistä kaikista fyysisistä vaivoistaan.
ap