Kylläpä oli naurettavan näköistä, kun kaverille valmistui kallis okt, mutta päiväpeittona

meidän talosta tsulla ei ole edes vaaa uneksia (ja se on velaton) MUTTA MEILLÄ EI OLE PÄIVAPEITTOJA OLLENKAAN!

niin myyvät sen 2 vuoden päästä, silloin voitosta ei tarvi maksaa veroa.



Usein näkee etuovi.com että juuri kaksi vuotta vanha talo on myynnissä ja sisustus on jotain ihan muuta kuin talonarvo antaisi ymmärtää eli tekevät vain businesta.

Olet NIIIIN kateellinen. On sullakin ongelmat!

jonka todellakin haluisin kaverikseni. voitko pliis laittaa vaikka meiliosoitteen, niin voit tulla meille katsomaan meidän anttilasta ostettua päiväpeittoa

Kuulut varmaan noihin tarjoilijoihin ja lähihoitajiin jotka hankkivat jonkun 600e vuittonin velaksi kun se tekee sinusta niin hienon. Jos on oikeasti rahaa, ei tarvitse tuoda sitä koko ajan esille. se piiri jolla on, tunnistavat kyllä toisensa, ja voivat hyvin käyttää jotain taviskamaa.

tai sitten olet todella yksinkertainen.

kun uuteen taloon ei voitukaan ostaa jokaista huonekalua uutena. MUDDAGUDMÄÄHALUAN!!!!!! Ja miehensä taputtaa olkapäähän vieressä, että kulta, tämä talo maksoi jo 350 000,- ja meillä ei ole varaa enempään. MUDDA! Räkä vaan valui pitkin leukaa.



Onneksi ap ei varmaankaan ole heidän tuttujaan, olisi rouva siellä hermostunut vielä enemmän.

Oletkohan kateellinen?



Me ollaan asuttu uudessa talossa jo useita vuosia ja vasta viime syksynä saatiin aikaiseksi ostaa uusi päiväpeitto omaan sänkyymme. Kahdelta lapselta sellaiset puuttuu vieläkin, kun ei ole löydetty sopivia. Samaten meiltä puuttuu edelleen osa verhoista, matoista ja huonekaluista. Joko ei ole ollut aikaa hankkia tai suurimpaan osaan on syynä se, ettei ole löydetty juuri sopivia - emme halua ostaa vain jotain sinnepäin. Itse asiassa viime syksynä saatiin viimein ostettua olohuoneen kaapistoja, yksi nojatuoli ja kirjaston tuolit. Ensimmäiset verhot asennettiin vuosi sitten. Yksi oleskelutila ja toinen työhuone ovat edelleen kalustamatta (tai niissä on vanhoja kalusteita, jotka eivät niihin sovi), eikä meidän makuuhuoneessamme ole vielä kuin sänky...



Mutta ei tämä meitä häiritse kuin ajoittain. Jos se häiritsee sinua, niin ihan vapaasti saat häiriintyä. Emme halua ostaa vähemmän hyvää tai sopivaa eikä meillä ole vielä ollut aikaa perehtyä asioihin tämän paremmin. Kyse ei todellakaan ole siitä, ettei rahaa olisi, asuntolainaakaan ei itse asiassa ole enää jäljellä kuin todella vähän.

Minulla ei ainakaan ole käsitystä, millaisia päiväpeittoja halpamarketeissa myydään. Myydäänkö siellä edes päiväpeittoja? Ilmeisesti ap on itse halpamarkettin vakioasiakas, kun tunnistaa jopa päiväpeitotkin.

Minun vanhemmillani vasta sitä massia riittää ja on kalliit kartanot. Sisustus on sitten sellaista halpamarkettirääsy, perintöromu ja sitten toisaalta on myös kallis taidekokoelma ja arvokkaita tyylihuonekaluja - lisänä sitten on esim. seinillä on lasten kehystettyjä piirustuksia ja kaikenmaailman sunnuntaimaalareiden tekeleitä. Lattioilla on käsinsolmittuja persialaisia, mutta toisaalta myös räsymattoja, kalliiden huonekalujen lisäksi on ikeaa ja sotkaa + kirpparikamaa ja muutama perittykin sohvanrämä on.



Oikea sisustajan painajainen kyseessä, mutta perheet sisustavat kotinsa itseään varten. Olen viihtynyt mainiosti siellä koko nuoruusikäni vaikka talomme onkin puolillaan rahallisesti arvotonta romua, jolla on kuitenkin jotain tunnearvoa. Ja mitä sitä ostamaan turhaan uutta ja kallista kun vanhemmillakin pärjää.

Itse en vaivaudu arvostelemaan kavereitteni koteja tai tyylitajua eikä mieleeni tulisi tehdä sellaista netissäkään vaikka olenkin korkeakoulutettu ammattisisustaja.



Kuulostaa tyhmän, lapsellisen ja peruskateellisen ihmisen kirjoitukselta.

Talon rakentaminen on raskasta, ehkä yksi elämän suurimmista ponnistuksista. Kunnioitan ihmisia jotka jaksavat sen tehdä ja ammatistani huolimatta tunnustan että minulle on ihan yks paskan hailee mitä kankaita jonkun kotona on.

Siis niiiiiiiiiiiiiiiin junttia ja mautonta. Sen rinnalla kalpenee anopin käkikellotkin. Jösses, millaisia ihmisiä sitä maailmassa onkaan.

Että joku tässä maailmassa osaa arvostaa niinkin yksinkertaista ja lähes ilmaista asiaa kuin lasten piirustukset.

Ja ollaan sentään MAISTEREITA. Vähä hienoo?



Ja pisteenä iin päällä, päiväpeitto on koottu kirppiskankaista. Ei ollut varaa hankkia edes yhtä kokonaista kangasta, vaan peite on jouduttu kyhäämään tilkuista!!! Säälikää meitä!

vaan lähihoitaja-hitsaajapariskunta, mutta silti seinällä on vain aitoja Stenvall-kopioita (niitä ankkoja, jossei joku juntti satu tietämään).

Revi siitä, ja ei tartte tulla käymään, me viihdytään näin ja ystävätkin viihtyvät meillä, siis ystävät.

Kuka niitä ankkoja oikein kehtaa enää seinillä pitää?

meilläkin on seinät täynnä - imeväisikäistenkin edesottamuksia. Ihan vielä olohuoneen tietämissä. Ankkoja ei ole kyllä kuin kylpyammeessa.



16

T: Ankka-fani

3000000+ ja sisutus on nahkasohvaa ja kattohärvelintuuletinta kera laminaattitasot keittiössä. Eikä ne tummanpuhuvat parketit auta yhtään ainakaan positiiviseen suuntaan.



Mutkun pitäs huippuhinta saada niinkuin marketta silloin toissavuonna...