Saako oikeasti paskaa isää solvata välillä lapsen kuullen?
Mä olen kyllä suoraan sanonut 10-vuotiaalle, että sen isä on luuseri, koska ei pidä lapseen yhteyttä, ja että kunnon isät ei käyttäydy niin. Mitä sitä kaunistelemaan? Jos on paska, niin on paska, ja kyllä lapsi sen jossain vaiheessa tajuaa kuitenkin.
Ärsyttää, kun kaikki, esim. isän vanhemmat vaan selittää lapselle, että "juu, isi se on taas ollut niiiin kiireinen.." ym. ym. Mitä tuollaista onnetonta puolustaa ja silittää. Mä en ainakaan rupea keksimään lapselle selityksiä ja silottamaan paskan isän profiilia.
Kommentit (22)
Anna lapsen itsensä muodostaa kuva isästään.
Olen yksinhuoltaja ja monta harmitusta on matkan varrella tullut liittyen lasten isään mutten kuitenkaan ole alentunut tasollesi.
Lasten isä on aina lasten oma isä rakas puutteineen niin kuin minäkin omineni. Lapsille omat vanhemmat ovat tärkeitä viis siitä minkälaisia he ovat.
Lapset ovat joutuneet pettymään katteettomien lupausten vuoksi ja niistä olen isää "ripittänyt" meidän kahden välisissä puhelinkeskusteluissa ja tehnyt selväksi jo lasten pienenä ollessa ettei niin toimita. Et lupaa mitään mitä et voi täyttää.
Toki ylivoimaiset esteet ymmärretään ja ne voi isommille lapsille selittää ja käsittelevät asiat järjellä.
En näe syytä haukkua isää koska ilman häntä noita ihania lapsia ei olisi ollenkaan. Olen jopa kiitellyt isää lasten kuullen.
Kaikista ei vain ole isyyteen arjessa eikä pikkulapsiaikaan. Olen puhunut että on mahdollista että kun kasvatte niin voitte olla enemmin tekemisissä jne, lapset ovat nyt murrosiässä. Murrosikäiselle juuret ovat tärkeitä.
Tunnemyrskyjen kohdatessa on mielekästä ettei lapset pääse huutelemaan siitä että olisin heidän omaa isää panetellut.
siitä että ei ole sinua ehtinyt tapaamaan, mutta jos haukut lapsen isää luuseriksi lapsen kuullen, aiheutat vaan lapsellesi ongelmia, et suinkaan sille luuseripaskaisälle. Eli vähän aikuisempi ote asioihin, ap.