Kukaan opiskellut koko tutkintoa ulkomailla?

Kaverini opiskeli kauppatieteiden tutkinnon Saksassa ja hänellä oli aluksi vaikeuksia työllistyä Suomessa. Tekosyynä käytettiin mm. ruotsin osaamattomuutta, vaikka eihän sen pitäisi olla oikea este muuta kuin valtionviroissa. Sujuvaa ja erinomaista sakaa puhuvia Suomessa on aika vähän.



Itselläni on suomalainen tutkinto, mutta pian sen jälkeen lähdin ulkomaille töihin.



Minulla on vaikutelma että kansainvälistyminen on suomessa yksisuuntainen tie ja se vie vain ulospäin. Paluuta ei ole :-o

Kolme tutkintoa ulkomailta, vaikkariin asti. Suomessa en tosissani edes yrittanyt tyollistya, niin pienet tyomarkkinat ja vahan koulutustani vastaavaa tyota. Olin kylla eraassa kansalaisjarjestossa Suomessa vuoden, kylla siellakin jotkut ihmettelivat etta "aiotko kaannattaa tutkintosi suomalaiseksi" (vastaus: EN, koska se on englantilaisesta huippuyliopistosta ja suomalainen paperi ei sita parantaisi; EU:ssakin on nykyaan hyvaksyttava muiden EU maiden tutkinnot sinallaan). Halusin ja sain kansainvalisen tyopaikan joka vastaa koulutustani ja on monin tavoin unelma-ammattini.

Itse tein tutkintoni Englannissa (valimistuin BA vuonna 2000 ja MSc vuonna 2002). Olen ollut aina siita lahtien ulkomailla, myos toissa, siis. En ole koskaan hakenut toita Suomesta, niin etten tieda miten ulkomaaliaseen tutkintooni siella suhtauduttaisiin. Muualla (siis ei Englannissa) on kylla suhtaudutta tahan mennessa vain positiivisesti.

vaikea työllistyä, jos tutkinto ulkomailta. Siis suomalaisen, joka tehnyt vaan yliopistotutkionnon ulkomailla eli on siis ihan täysin äidinkieleltään suomalainen jne.



Kaipa se joillain aloilla onnistuu, mutta nihkeetä on. Toisaalta esim. brittitutkinto avaakin sitten ovet kaikkien muiden maiden työmarkkinoille.

tosin Suomessahan voi jollain aloilla jatkaa maisteriksi jos suorittaa kandin (eli kai sen BA:n?) muualla. Onko kellään tietoa miten Australialaista tutkintoa arvostetaan maailmalla? Vaihtoehtoina on nyt biomedicine, law& business tai pelkkä law, mikä vähän hirvittää, koska sillä ei ainakaan takaisin Suomeen tulla!

etta sinne tullaan opiskelemaan yleensa siina toivossa etta saataisiin myos pysyva oleskelulupa ja tyopaikka maasta - tasta oli vahan aikaa sitten (ehka n. kuukausi? kirjastosta voisit loytaa) juttua The Economistissa. Ainakaan viela aussitutkinnot eivat ole samalla tavalla kilpailukykyisia kuin britti- ja USAlaiset (siis hyvista yliopistoista olevat) kansainvalisesti. Vastaavat ehka vaikkapa kanadalaisia tai NZ tutkintoja; itsella eka tutkinto (BA) toisesta naista, ja tietoisesti hain toisen ja kolmannen EU maasta (briteista siis) hyvin tunnetusta ja hyvamaineisesta yliopistosta etta varmistaisin EU:ssakin tyollistymiseni. Lain lukeminen on tosiaan kinkkista koska sitoudut tietyn maan lakijarjestelmaan, toki aussien systeemissa on varmaan yhtenaisyyksia koko ent. britti-imperiumiin mutta ei se silti ole sama asia kuin esim. brittilainen lakitutkinto. Ja ainakaan Suomessa et tosiaan common law tutkinnolla tee juuri mitaan, kun ollaan civil law systeemissa, niin kuin puolessa Eurooppaa.

lääkäriopinnotkin kiinnostavat, en vain tiedä onko minulla mitään mahiksia päästä sitä opiskelemaan :(



Toi kuulosti hienolta, että suorittaisi sit ylemmät opinnot EU:ssa!

että minkä ikäisenä olette opiskelemaan lähteneet (itse olen 21) ja miltä se on tuntunut? Tai siis, onko ollut koti-ikävää jne. Oletteko lähteneet opiskelemaan yksin? Minun olisi tarkoitus lähteä Australiaan avomieheni (kesällä 20v) kanssa ja se varmasti helpottaa koti-ikävää :)



-ap

Mina pidin kaksikin 'valivuotta' yo-tutkinnon jalkeen, eli oli 21 kun lahdin ulkomaille opiskelemaan. Oli kylla jo ollut ulkomailla niina valivuosinakin, mutta ei mikaan kova koti-ikava tullut koskaan! Onhan Australia toki kauempana (ja siksi hankalampi ja kalliimpi matkustaa) kuin UK... Ihan yksin lahdin, viela pikkukylasta, moni-miljoonakaupunkiin... selvisin ihan hyvin!Ja kivaakin oli! ;-)

uskallatteko kertoa mitä olette opiskelleet?



-ap

jos löytyisi lisää kokemuksia :)



-ap