Lue keskustelun säännöt.
Harmittaa, kun ihmiset tuomitsee minut huonoksi äidiksi pelkän ulkonköni vuooksi
21.03.2009 |
Olen ulkonäöltäni kaikkea muuta, kuin "äidillinen". Lävistyksiä, tatuointeja (kumpiakin enemmän kuin muutama), massasta poikkeava vaatetus, huomiota herättävä tukka. Katseita saan ihmisiltä jo pelkästään yksin kaupungilla kulkiessani. Mutta annappas, jos olen lapseni (1v) kanssa. Kaiken ikäisiltä tulee vihaisia ja pitkiä katseita. Eniten vanhemmalta kansalta, mutta myös ihan oman ikäisiltäni. Aivan kuin olisin jotenkin huonompi äiti, kuin muut, vain sen takia, että poikkean hyvin paljon massasta. Toisinaan myös nämä vanhemmat ihmiset on tullut neuvomaan, kuinka pukea lapsi oikein talvipakkasilla tai niin monessa muussakain asiassa. Kyllä minä sen jo tiedän, kiitos vain.
Rakastan lastani yli kaiken ja omistaudun hänelle täysin. Voisin sanoa itseäni paremmaksi äidiksi, kuin omi av:lainen. Olen todella sosiaalinen ja iloinen, puhelias persoona. Availen ovet etenkin vanhuksille ja tervehdin ja myös sitä kiitosta viljelen hyvinkin paljon.
Yritän leikkipuistoissa rakentaa jutunjuurta muiden mammojen kanssa, mutta monesti on juttu jäänyt lyhyeen, kun minua katsotaan kuin halpaa makkaraa.
Se mitä yritän sanoa, on se, että älkää ihmiset rakkaat tuomitko heti ensikättelyssä. Minullekkin on monesti sanottu, että jos vai alkaa juttelemaan, niin huomaakin, että olen niiiiin erilainen ihminen, kuin mitä ulkonäköni antaa ymmärtää. Minulle kelpaa ystäväksi niin "tavis", kuin rokkimammakin. Tai hippi, tai uskis, tai pinkeissä kulkeva blondipää. Kunhan vain juttu kulkee niin ei sillä ulkonäöllä mitenkään väliä.
Annetaan kaikkien kukkien kukkia.
Hyvät lauantai-illan jatkot kaikille :)
Kommentit (37)
tuohan on teinimeinikiä mitä sinä hommailet.
Kasva aikuiseksi.
Olen sitä mieltä että vaikka lapsesi sinuun tuollaisena tottuu tulee ongelmia hänelle vanhempiensa ulkonäöstä päiväkoti-ikäisenä tai viimeistään koulussa.
Toivotaan että ennen sitä kasvat sinä aikuiseksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mietin sitä, että kyllä se jotenkin täytyy itte hyväksyä, että teoilla on seuraukset. Jos laitan itseni näyttämään tosi erikoiselta, jotkut saattaa katsoa pahalla. Harmi homma, mutta kai arvasit sen etukäteen? Ja lapsen suhteen ollaan erityisen suojelevaisia ehkä, kun mietitään sitten katsoessa, että joko kohta muksukin on rei'illä ja niiteillä.
Mulla on itsellä aika erikoisen näköinen teinitausta, lävistyksineen ja vaatteineen ja tukkineen kaikkineen, välillä pinkkiä ja välillä kaljua. Että sinänsä ymmärrän sitä muotia.. Kumminkin mun viehätys "erilaiseen" loppui. Toisilla niin ei käy tietty, ja oma asiahan se on. Taatusti moni tatuointi-tanja on ihan perustanja sisältä. Mutta kyllä syy katseisiin löytyy kumminkin helposti, ja jos se häiritsee kovasti, niin voihan sille tehdä jotain. Jos ei niin kovasti häiritse, että ei tahdo muuttaa, niin sitten pitää vaan ylpeesti olla ittensä varmaan.
ja siihen että ylipäätään haluaa näyttää erilaiselta. Itselläni ei ole lävistyksiä tai tatuiointeja ja olen muutenkin aika tavallisen näköinen, mitä nyt välillä on vähän hassut hiukset tai jotain. En silti katso kieroon tai pidä pahana, jos joku haluaa olla aikuisenakin erikoisen näköinen. Mitä pahaa siinä on?
Miltä äiti "saa" sitten näyttää?!?! Toivottavasti juttusi oli vain provoa, ei kai tuollaisia ole oikeasti olemassa!! Jos on, kasva aikuiseksi!
tuohan on teinimeinikiä mitä sinä hommailet.
Kasva aikuiseksi.
Olen sitä mieltä että vaikka lapsesi sinuun tuollaisena tottuu tulee ongelmia hänelle vanhempiensa ulkonäöstä päiväkoti-ikäisenä tai viimeistään koulussa.
Toivotaan että ennen sitä kasvat sinä aikuiseksi.
Ap ei taida itse olla niin suvaitsevainen kun antaa ymmärtää...
Se mitä yritän sanoa, on se, että älkää ihmiset rakkaat tuomitko heti ensikättelyssä. Minullekkin on monesti sanottu, että jos vai alkaa juttelemaan, niin huomaakin, että olen niiiiin erilainen ihminen, kuin mitä ulkonäköni antaa ymmärtää. Minulle kelpaa ystäväksi niin "tavis", kuin rokkimammakin. Tai hippi, tai uskis, tai pinkeissä kulkeva blondipää. Kunhan vain juttu kulkee niin ei sillä ulkonäöllä mitenkään väliä.Annetaan kaikkien kukkien kukkia.
Hyvät lauantai-illan jatkot kaikille :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sinun näköisiä on aika hitsin paljon, et ole mitenkään erikoisen näköinen.
mut siihenhän ton tyyliset ihmiset tottuu.
asutko jossain pienellä paikkakunnalla? ei stadis juuri niin paljoo tuijata... ja vielä vähemmän kai ulkomaisissa metropoleissa...
onhan sulla itsesi tyylisiä kavereita? tuntuu hyvältä olla omanlaistensa parissa.
ainakin saat olla tyytyväinen siitä ettei lapsestasi tule umpimielistä urpoa!
mun ystäväpiiriin olet tervetullut - ilman tuijottelua!
terv. metallimude(31), vantaa ja 3-vee lapsi
ps. jos kovasti tuijaavat, ni ei muutaku keskari pystyyn, niin saavat lisää ihmettelemistä, hehheh
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tällä yksi tatuoitu rock-henkinen mamma.
Olen kyllä eri mieltä noista vanhuksista. Yleensä yli eläkeikäiset ovat kokemuksieni mukaan huomattavsti suvaitsevaisempia kuin just 30-40v väki (lue naiset).
Onhan se millä tahansa saralla yhteiskunnassa. Kaikkien pitäisi sopia valmiiksi mallattuun laatikkoon ja jos et sovi olet ulkopuolinen.
Mulle tatuoinnit ovat perin henkilökohtainen asia. Kaikilla on jokin "merkitys". Tuskin tulen ottamaan mitään irvistelevää Aku Ankkaa tai söpöä leijonan pentua hipiääni muodin vuoksi.
Olen huomannut että kun pitää itse avoimen mielen ja on helposti lähestyttävä. En siis mustan tukan takana murjottava mörkö niin ihmiset kyllä tulee juttelemaan ja saa uusia kontakteja. Varsinkin juuri vanhukset ovat aivan ihania. Vähän kuin lapset kysymyksineen ja tarinoineen.
Ei mullakaan turhan päiväisiä kavereita ole vaan pari hyvää ystävää. Totta on että sitä omanhenkistä seuraa on tosi vaikea löytää.
no ehkä siksi, että olisi kiva saada enemmän ystäviä, etenkin muita mammoja. Mutta nämä muiden ennakkoluulot hidastaa aika paljon.
Ja näistä senioreista. Toki ymmärrän, että vielä vasta vähän aikaa sitten tatuoitu oli vanha vankilakundi. Ja vaikeahan sitä on niin erilaisen nuoruuden elänyttä ihmistä pakottaa ymmärtämään, että silloin oli silloin, ja nyt on nyt. Mutta eniten ehkä harmittaa nämä n.30 vuotiaat, joiden kuitenki luulis jo tietävän, että tänäpäivänä ei ole mitenkään ihmeelistä olla "erilainen". Silti niitä säälikatseita tulee sieltäkin suunnalta yllättävän paljon.
AP
Löytyy vihreä-violetti irokeesi, paljon korvakoruja ja tatskoja.
Ja ihan normaali työssäkäyvä 3-vuotiaan pojanvesselin äippä.
Suurin ihmetyksen aihe lienee kuitenkin musiikkimakuni... Matti ja Teppo rules!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miltä äiti "saa" sitten näyttää?!?! Toivottavasti juttusi oli vain provoa, ei kai tuollaisia ole oikeasti olemassa!! Jos on, kasva aikuiseksi!
tuohan on teinimeinikiä mitä sinä hommailet.
Kasva aikuiseksi.
Olen sitä mieltä että vaikka lapsesi sinuun tuollaisena tottuu tulee ongelmia hänelle vanhempiensa ulkonäöstä päiväkoti-ikäisenä tai viimeistään koulussa.
Toivotaan että ennen sitä kasvat sinä aikuiseksi.
Mietin sitä, että kyllä se jotenkin täytyy itte hyväksyä, että teoilla on seuraukset. Jos laitan itseni näyttämään tosi erikoiselta, jotkut saattaa katsoa pahalla. Harmi homma, mutta kai arvasit sen etukäteen?
Harvinaisen hyvin sanottu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mietin sitä, että kyllä se jotenkin täytyy itte hyväksyä, että teoilla on seuraukset. Jos laitan itseni näyttämään tosi erikoiselta, jotkut saattaa katsoa pahalla. Harmi homma, mutta kai arvasit sen etukäteen?
Harvinaisen hyvin sanottu.
t.29
Tatuoinnit ja lävistykset ja rastat ja vaikka mitkä ovat tosi tavallisia nykyään äideillä ja isillä.
Ei minua kukaan ole kohdellut oudosti ja väkeksynyt vaikka onkin edellä mainittuja. Aika paljon riippuu varmaankin omasta itsestään nämä asiat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En tiedä, asutko jossain tuppukylässä, enkä sitä, miksi edes ajattelet omaavasi jotenkin "erikoisen" ulkonäön. Mulla oli tatutointeja ja lävistyksiä jo 20v sitten kun odotin esikoistani, eikä niihin ole kukaan kiinnittänyt mitään huomiota. IKINÄ.
Jotenkin hassua että joku tekee numeron omasta ulkonäöstään, ei oikeasti ketään kiinnosta. Jos jotkut äidit ovat leikkipuistossa etäisiä tai puhuvat paskaa selän takana tai mitä vain negatiivista, he TEKEVÄT SITÄ IHAN KAIKILLE, eivät vain sinulle, eivätkä ulkonäkösi vuoksi. Ihan samoin voivat kohdella naapurin Liisaa joka näyttää perusäidiltä, ei ihmisten käytös johdu kenenkään ulkonäöstä vaan ihmisten käytöksestä. Relaa vähän.
Ap:n viestissä oli tosiaan outoa se miksi hän nyt itseään niin erikoisena piti :)
mikä on "syy"?ihan mielenkiinnosta kyselen, :o)
Satun vain pitämään lävistyksitä, tatuoinneista ja muusta tämmöisestä. En tarkoituksellisesti ole erilainen. Mieltymykseni vain poikkeaa "normaalista"
AP
On se mielenkiintoista tarkkailla ihmisiä varsinkin jos on jotain erikoista. Ei vaan voi luonnolleen mitään.
Ja mummot ja papparaiset on elänyt elämäänsä ehkä erilaisessa kulttuurissa ja ympäristössä, jolloin kaikki friikahtavat olivat jotenkin vaarallisia tai pahoja. Eivät hekään sille voi mtään että heillä on lävistyksistä ja tatskoita vankilakundifiilis..
Eli kuten sanoit, kukin tavallaa ja antaa kaikkien kukkien kukkia ! (myös mummojen ja pappojen :)
P.s. Neuvominen voisi kyllä jäädä pois. Onhan se ärsyttävää, mutta toisaalta he tarkoittavat vain hyvää !!
Minullekin tulee mieleen, että kun ulkonäkö on tosi erikoinen, niin sen tulkitsee helposti jonkinlaiseksi haasteeksi ulkomaailmalle, se on jollain lailla negatiivinen viesti vaikka itse koet että se on vain ulkoista. Ehkä se negatiivinen fiilis tulee siitä, että äärimmäisen erikoinen ulkomuoto ikäänkuin viestii muille, että en halua olla yhtään niinkuin te muut, haluan vetää omaa linjaa, ärsyttää, tms.
Kiva että sulle kelpaa kaveriksi uskis : ) siis jopa minunlaiseni : )
äitiyteen liittyen vain yksi ihminen on pistänyt merkille tatuointini ja lävistykseni - esikoisen raskaus- ja vauva-aikana neuvolan terveydenhoitaja. hän neuvoi poistamaan lävistykset, kun en suostunut, niin kätkemään ne, kuten tatuoinninkin. perusteena se, että vauva kuulemma traumatisoituu nähdessään lävistyksiä ja tatuointeja. tämä ei kuitenkaan koskenut miestäni, jolta myös löytyy sekä tatuointeja että lävistyksiä - ilmeisesti vain vähän massasta eroava äiti on siis vahingollinen vauvalle :) tämän terveydenhoitajan mielestä oli vauvalle parempi, että koska mulla on kielilävistys, on parempi etten näytä vauvalle kieltä ja puhun poispäin vauvasta, jottei vauva näe lävistystä ja traumatisoidu, vaikka ainakin mun järkeni mukaan vauvani olisi hyvinkin voinut traumatisoitua jo siitä, ettei äiti edes katso vauvaan päin...
Toivottavasti et ottanut liian pahasti itseesi (tai et ollenkaan) moisesta terveydenhoitajan ennakkoluuloisuudesta. Kuulostaa melkein taikauskolta!
Kyllä mun välillä pistää vihaksi tää suomalainen ahdaskatseisuus ja kaiken omasta elämäntyylistä poikkeavan torjunta ja haukkuminen. Sehän se vasta traumatisoikin! Se on varmaan ainakin yksi osasyy tälle meikäläisten kuningaslajille, kiusaamiselle.