mä olen ihan poikki : (

miehet ovat naisia heikompia????

samis tunne joskus kieltämättä, ja tuntuu ettei mikään riitä ja ettei arvosteta.



Mutta joissain tilanteissa täytyy irtautua ja nauttia hetken yksinäisyydestä, vaikka seinän takaa ääni kuuluisikin.

Tsemppiä vaan. Yritä ottaa itsellesi ihan ikioma harrastus. Tai tapaa jotain naiskavereitasi saunassa ja haukkukaa ukkonne yhdessä. Se puhdistaa mielen ja huomaat, että muutkin on ihan samassa veneessä ongelminensa. Jaksaa sitten kuunnella taas kotona toisten nurinaa kun saa perspektiiviä.

välillä musta tuntuu, ettei mulla ole mitään arvoa. Aina vaan valitetaan. Ruoka on pahaa, yäk. Ei saa tarpeeksi seksiä. On niin sotkuista. Pitäisi tehdä sitä ja tätä. Miks mä en saa pelata pleikkaa. Plää plää plää.



Enkä edes viitsi listata tähän niitä töissä kuultuja. Työ tosiaan on semmoinen, että vie aikaa normaalia enemmän eikä sekään tahdo riittää.



Meillä ei ole koskaan mahdollisuutta miehen kanssa mihinkään irtiottoihin, isovanhempia ei voi vaivata enää turhalla, koska joudumme pakosti työmatkojen takia välillä pyytämään apua.



Tiedän, ettei kenelläkään ole mitään ratkaisua tähän. Kiitos kuitenkin, kun kuuntelette.



Ai juu, ei minulla ole aikaa mihinkään harrastuksiin ja enkä totta puhuen enää jaksa illalla kuuden jälkeen lähteä mihinkään raahautumaan. Minulla on anemia ja päätäni särkee joka päivä.



Repikää siitä : )

Samoja fiiliksiä väliin myös täällä. Kaikki tahtoo jotain, kukaan ei kysy, mitä minä tahtoisin...

te, joille tämä on tuttua. Mistä ammennatte voimaa?



kyselee ap

ap kaipaisi vielä vertaistukea

olen siis niin toivoton tapaus, että edes aihe vapaalla ei mua kukaan halua jeesata - kiitti vaan : )



ap

Käy yksin tai kaverin kanssa ihan rauhassa uimassa, tai napatanssissa tai kuntosalilla yms.

Pura kiukun ja raivon tunteet urheiluun.

Käy välillä miehesi kanssa ulkona.

Palkkaa siivooja. Palkkaa tuttu, sukulaislapsi, täti, setä tai mummu auttamaan lapsen hoidossa.

Käy perheterapiassa jos haluat jakaa uupumisen tunteitasi miehellesi.

jos en jaksa pedata sänkyä, en petaa. Jos en jaksa laittaa ruokaa, en laita vaan ostan valmiina. Jos en jaksa tavata ystäviä, olen yksin. Jos huvittaa ryypätä tai rehkiä kuntosalilla 2,5 tuntia, niin teen niin. Eli lataan vaan akkuja, ihan kaikin mahdollisin tavoin.



Mulle tätä vapaata siunaantuu kerran kuukaudessa, kun lapset ovat isänsä luona. Loppu kuukauden olenkin sitten 24/7 hälytysvalmiudessa, kun pyllyä pitää pyyhkiä tai erotuomarointia tarvitaan...

En tiedä mitään hyvää ratkaisua, mutta olen päättänyt, että vaikken jaksaisi mitään, käyn silti joskus harrastamassa, vaikka kirjastossa yksinäni tai kaupassa, mieluiten liikkumassa. Ja jos en jaksa, olen päättänyt yrittää kovasti olla tuntematta siitä sitten huonoa omatuntoa.



Ja sitten puren hammasta yhteen ja kestän valitusta kiukkua urputusta riittämättömyydentunnetta, ja yritän olla muuttumatta itse sellaiseksi samanlaiseksi valittajaksi...

semmosta se elämä on

Jos on, niin hyödynnä sitä käymällä yksin jossain (aamukahvilla, juoksulenkillä, uimassa...) joko aamulla ennen töihin menoa, tai töiden jälkeen. Kerran viikossa on jo hyväksi omalle mielenterveydelle, kaksi kertaa on vielä parempi. Ja tämän tunnin tekee helposti sisään pidentämällä muina päivinä työaikaa 15 minuutilla. Kannattaa todella!

onhan minulla liukuva työaika, mutta myös sen verran pitkä työmatka, ettei mitään mahiksia liu'uttaa yhtään. Aina on kiire, mennen tullen, lasta viemään tai hakemaan. Mies käy vielä kauempana töissä.



Sille, joka kehoitti aikuistumaan, sanoisin että tämän aikuisemmaksi ei voi enää tulla :(. Olen todella hukannut sen lapsen itsestäni, mikä olen joskus ollut.



Nyt tiedän, mitä se oravanpyörä tarkoittaa.



ap

Käy jokapäivä pieni kävelylenkki ihan yksin tai autolla jos et tahdo kävellä, itse käyn joka päivä ennen iltapalaa tai päivällistä 30-45min lenkin, välillä vaan kävelen musiikkia kuunnellen,välillä poikkean kiskalle ja syön salaa suklaapatukan,käyn kahvilla tai kirjastossa lukusalissa,kesällä pyöräilen. Harvoin jää mun reissu väliin ja muksutkin jo tietää et "äiti karkaa",mies katsoo niitä onneksi sen hetken:)