Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Mieheni lähtee yksin etelään? Mitä mieltä olette?

Vierailija
10.03.2009 |

.

Kommentit (65)

Vierailija
41/65 |
10.03.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

seuraa sieltä etelästä löytyy varmasti ;) Tai voisin jo kotimaasta valkata jonkun matkaan. Mies ei meillä lähtisi yksin minnekään, ehkä se joskus saattas päiväksi mennä mökille. Siis minä en kiellä, mutta ei kaipaa ns. omaa aikaa. Ainakin väittää niin.



Mutta kuin tyylillään ja "luultavasti kaikki ei petä"...

Vierailija
42/65 |
10.03.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

olla vapaaehtoisesti perheestä viikkoa erossa, ja tiedän, että miehenikään ei ikimaailmassa sitä tekisi! Miksi haluaisi olla erossa, en kyllä tajua mitään muuta syytä, paitsi tosiaan sen, että haluaa olla siitä perheestä erossa vähän aikaa.

niin asioita tulee katsottua vähän eri kantilta. Viikko sinne tai tänne ei ole mitään *haluaa olla erossa perheestään* -juttua vaan ihan sitä itseään, eli lomailua ;)

me ollaan oltu yhdessä 21v :-). Kertaakaan ei kumpikaan ole ollut yksin lomalla.;)

Ja jos teistä olisi jompi kumpi käynyt yksin niin teidän suhde olisi loppunut siihen?

me ollaan mieheni kanssa parhaat ystävät, miksi en haluaisi *parhaan ystäväni* kanssa lähteä matkalle, vaan mieluummin yksin tai joidenkin kavereiden kanssa?? Mikä olisi se syy, että miksi haluaisin olla hänestä erossa? Kyllähän se nyt kertoo jotain, jos haluaa olla viikon tai kaksi erossa. Jos kaipaan omaa aikaa, saan sitä vaikkapa lenkillä, ei mun sen takia tarvitse viikoksi etelään lähteä. Tottakai suhteita on erilaisia, ja voin puhua vain omasta suhteestani, mutta koska peilaan kaikkea luonnollisesti siihen, niin sen takia en voi ymmärtää, että miksi sitä haluaisi olla perheestään erossa. Sen vielä tajuan, että miehen kanssa kahdestaan haluaa sitä omaa aikaa joskus ilman lapsia, se on tosi tärkeää. Mutta ei me kyllä silloinkaan viikoksi lähdetä pois lasten luota, vaan jollekin risteilylle tai muulle viikonloppumatkalle.

Yksin (tai kaverin kanssa) voi lähteä jos vaikka lomia ei saa sumplittua kumppanin kanssa samaan aikaan. Sen kun ottaa, lähtee ja nauttii jos uskaltaa ;)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
43/65 |
10.03.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

[iYksin (tai kaverin kanssa) voi lähteä jos vaikka lomia ei saa sumplittua kumppanin kanssa samaan aikaan. Sen kun ottaa, lähtee ja nauttii jos uskaltaa ;)

[/quote]




mutta, jokainen tyylillään...

Vierailija
44/65 |
10.03.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minä olen viimeiset vuodet käynyt yksin lomalla kerran vuodessa (tai siis kaverin, siskon tai äidin kans) Lisäksi tietenkin perheen yhteiset matkat. Kertaakaan en ole edes ajatellut pettämistä! minä tarvitsen omaa latausaikaa!

Minä en jättäis lapsiani viikoksi hoitoon alle kouluikäisinä. Parempi että on toinen vanhemmista turvana jos tulee ikävä.

Miehen kanssa aina riidellään tästä, mutta uhallakin lähden! Ja hän on myös käynyt kalastus ja metsästys reissuilla yksin, mutta ne on kuulemma eri asia ,hah hah.

Mutta totuushan on että sukupuolitaudit suomeen tuodaan Tallinnasta, niin kyllähän se vois vähän arvelluttaa...

Vierailija
45/65 |
10.03.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

(No joo, sanoit että miehesi on paras ystäväsi, mutta kai sinulla muitakin ystäviä/läheisiä sukulaisia on...?!)



* Jos vaikkapa sinun parhaan ystäväsi/sisaresi (joka on sinulle läheinen) mies kuolee, ja hän kaipaa SINUN tukeasi kun haluaa lähteä purkamaan suruaan vaikkapa Kreikkaan, etkö lähtisi mukaan? Entä jos hän haluaa sirotella miehensä toiveen mukaisesti tämän tuhkat paikkaan X ja haluaa sinut seuraksi, lähtisitkö?



* Ilmeisesti te harrastatte miehesi kanssa samoja asioita? Minun mieheni harrastaa kalastusta, ja minä en pidä siitä. Miksi lähtisin pilkille tai Lappiin lohia pyydystämään, jos se EVVK (=varmaan tylsistyisin ja saattaisin jopa syyllistyä valittamiseen;) minua? Mutta miksei mieheni saisi kaverinsa kanssa lähteä harrastmaan hänelle rakasta harrastusta?



* Kaikki ihmiset eivät ole kuin takiaiset toisissaan kiinni, minä haluan shoppailla ja kiertää taidenäyttelyitä sekä antiikkikauppoja lomallani, miestä ne eivät kiinnosta. Miksi en lähtisi siis lomalle ystäväni kanssa joka pitää samoista asioista? Samalla se mies voi lähteä vaikka sinne kalareissulleen...



* Miehelläni on kavereita jotka eivät asu Suomessa. Minä tulen heidän kanssaan kyllä juttuun, mutta en välttämättä jaksaisi heidän seurassaan koko viikkoa (koska sen ajan voin tehdä jotakin itselleni mieluisampaa!) Pitäisikö minun nyt kieltää mieheltäni ettei hän saa lähteä tapaamaan kavereitaan ulkomaille? Jos minua ei haittaa se että hän menee Makelle kilometrin päähän saunomaan ja grillailemaan toisinaan, niin miksi minua haittaisi jos hän lentää muutaman tunnin päähän 3-7 päiväksi kaverinsa luokse?



Minua tietyllä tavalla säälittää ne, jotka ovat 24/7/365 yhdessä kiinni. Toki kenenkään ei ole pakko matkusta yksin...! Mutta jos vaikkapa ystäväni kaipaa lomaa perheestään/suhteestaan/omaa aikaa tmv. ja pyytää minua vaikkapa kylpylään hemmotteluhoitoihin viikonlopuksi, miksi kieltäytyisin...???!

Emme me todellakaan reissuillamme munahaukkoina vaani että joko pääsee pettämään...! Enkä todellakaan oleta että mieheni housut nilkoissa viuhtoisi omilla lomillaan...



Jos ihminen haluaa pettää, hän voi sen tehdä vaikka sen "iltalenkkinsä" aikana, mistäs sen tietää onko hiki peräisin pururadalla tapahtuneesta hölkästä vai kiihkeästä vaakamambosta naapurin Pirkon kanssa...

Vierailija
46/65 |
10.03.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

[iYksin (tai kaverin kanssa) voi lähteä jos vaikka lomia ei saa sumplittua kumppanin kanssa samaan aikaan. Sen kun ottaa, lähtee ja nauttii jos uskaltaa ;)

mutta, jokainen tyylillään...

niin ketä ihme haluaa jäädä kotiin odottelemaan miestä töistä?

"Joo, ei kiitos, en mä lähde sun kanssa Lontooseen kun mä olen mielummin kotona odottelemassa Pekkaa töistä kotiin..." :D

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
47/65 |
10.03.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

tuttuni mies teki saman tempun, muka ensin tarjos matkaa myös vaimolle. No pieni lapsi sai vaimon jäämään kotiin ja mies meni tyttöystävänsä kanssa kuten olivat jo kauan sitten päättäneet. Että silleen.

Vierailija
48/65 |
10.03.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

vähintään 50% pettää ja tilaisuus tekee varkaan, se on fakta. Suuri osa uskollisuudesta perustuu siihen, että välttää tilanteita joissa siihen voisi olla mahdollisuus. Ja mikäs sen parempi mahdollisuus kuin lomamatka vieraassa maassa. Kiinnijäämisprosentti zero...ellei tuo tuliaisia.



Koska pettäjät eivät välttämättä jakaudu samoihin parisuhteisiin ja naiset ovat nykyään lähes yhtä kovia pettäjiä kuin miehet, niin veikkaisin että 70 -80 %:ssa parisuhteissa jompi kumpi pettää.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
49/65 |
10.03.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

me lomaillaan sekä yksin että yhdessä. aina ei toisella mahd pitää lomaa tai rahaa. ihan normaalia touhua siis eikä mitään pettämislomia!

Vierailija
50/65 |
10.03.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mieheni on urheiluvalmentaja ja käy valmennettaviensa kanssa joka vuosi talviaikaan ottamassa etelästä vauhtia kesän kisoihin, eli pitävät etelän lämmössä harjoitusleirejä ja lomailevatkin samalla. Miksi pitäs siitä olla mustasukkainen??



Ystäväni mies on kotoisin toiselta puolelta maapalloa ja käy aina välillä sukuloimassa kotimaassaan ihan yksinkin!!



Kyllä täytyy olla suhteessa jotain vikaa, jos ei uskalla puolisoaan päästää välillä yksinkin menemään..

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
51/65 |
10.03.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kyllä; reissussa on helppo pettää. Kyllä; harvoin siitä kiinni jäisi. Kyllä; moni pettää eikä pode tunnontuskia.



Mutta eivät kaikki petä. Jos ilttiksen lööpissä lukee että 50% pettää, ei se ole koko totuus. Mikä on otanta? Kuka on vastannut kysymykseen? Missä yhteydessä kysymys on esitetty ja missä muodossa? (Oletko pettänyt/voisitko kuvitella pettäväsi jne)



Jos viina virtaa ja mennään sellaiseen matkakohteeseen jossa suurin osa on villejä sinkkuja ja tytöt tai gigolot kauppaavat itseään, on helpompi langeta.

Jos taas menee vaikkapa rauhalliselle golf-lomalle (jokainen golffari/"golf-leski" tietää miten kyseiseen harrastukseen voi hurahtaa;) jossa ei voi paria kaljaa enempää ottaa että pääsee pelaamaan, niin pettämisen riski on pienempi.



En minä päästäisi miestäni hänen "häntäheikki" ystäviensä kanssa Pattayalle, ja tuskin mies pitäisi siitä jos minä lähtisin Gampiaan.



Mutta jos mieheni lähtee jonkun fiksun kaverinsa (puhumattakaan veljestäni jonka kaveri myös on!) kanssa vaikkapa formuloita katsomaan paikan päälle, niin miksi kieltäisin matkan?

Tai miksi mieheni kieltäisi minua lähtemästä ystäväni kanssa Saksaan katsomaan yhtä lempiartistiamme?

Vierailija
52/65 |
10.03.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

t. eräs reissukaveri

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
53/65 |
10.03.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

(No joo, sanoit että miehesi on paras ystäväsi, mutta kai sinulla muitakin ystäviä/läheisiä sukulaisia on...?!)

* Jos vaikkapa sinun parhaan ystäväsi/sisaresi (joka on sinulle läheinen) mies kuolee, ja hän kaipaa SINUN tukeasi kun haluaa lähteä purkamaan suruaan vaikkapa Kreikkaan, etkö lähtisi mukaan? Entä jos hän haluaa sirotella miehensä toiveen mukaisesti tämän tuhkat paikkaan X ja haluaa sinut seuraksi, lähtisitkö? *en usko, että jos vaikka siskoni mies kuolisi niin hän haluaisi lähteä lomalle Kreikkaan. Jos haluaisi, niin lähdettäisiin kyllä sitten koko perhe, tai ainakin lähtisin mieheni kanssa. Kaikki ystäväni/siskoni tietää automaattisesti, että en ikimaailmassa lähtisi yksin, automaattisesti kyllä pyytäisivät meitä molempia.*

* Ilmeisesti te harrastatte miehesi kanssa samoja asioita? Minun mieheni harrastaa kalastusta, ja minä en pidä siitä. Miksi lähtisin pilkille tai Lappiin lohia pyydystämään, jos se EVVK (=varmaan tylsistyisin ja saattaisin jopa syyllistyä valittamiseen;) minua? Mutta miksei mieheni saisi kaverinsa kanssa lähteä harrastmaan hänelle rakasta harrastusta? *harrastukset: vähän eri harrastukset meillä on. Itse käyn salilla, ja mies lenkkeilee ja juoksee maratoneja. En minä maratoneista perusta, mutta joka ikisellä maratonilla, jonka hän juoksee, olen mukana kannustamassa. Tottakai! Mielestäni ihan luonnollista. Outoa ajatella, että jos joku asia on rakkaalle tärkeä, niin itse tylsistyisi siitä...?? Tottakai mies saa lähteä kaverinsa kanssa sinne maratonille, jos siis haluaa, mutta sehän tässä on just se pointti, että mieheni mieluummin lähtee minun kanssani. Ja samoin päinvastoin. Koska me olemme ne parhaat ystävät.*

* Kaikki ihmiset eivät ole kuin takiaiset toisissaan kiinni, minä haluan shoppailla ja kiertää taidenäyttelyitä sekä antiikkikauppoja lomallani, miestä ne eivät kiinnosta. Miksi en lähtisi siis lomalle ystäväni kanssa joka pitää samoista asioista? Samalla se mies voi lähteä vaikka sinne kalareissulleen... *tottahan toki sinä voit tehdä niin, mutta me ei tehdä. Ihan jo sen takia, että me ollaan niin samanlaisia. Meitä kiinnostaa tismalleen samat asiat. Tietty jos olisi noin, niin tilanne olisi toinen, mutta en sitten tiedä, olisinko mieheni kanssa edes yhteen koskaan mennyt*

* Miehelläni on kavereita jotka eivät asu Suomessa. Minä tulen heidän kanssaan kyllä juttuun, mutta en välttämättä jaksaisi heidän seurassaan koko viikkoa (koska sen ajan voin tehdä jotakin itselleni mieluisampaa!) Pitäisikö minun nyt kieltää mieheltäni ettei hän saa lähteä tapaamaan kavereitaan ulkomaille? Jos minua ei haittaa se että hän menee Makelle kilometrin päähän saunomaan ja grillailemaan toisinaan, niin miksi minua haittaisi jos hän lentää muutaman tunnin päähän 3-7 päiväksi kaverinsa luokse? *meillä ei ole kavereita ulkomailla, jos olisi, mentäisiin kyllä yhdessä. Meillä itse asiassa kaikki kaverit on yhteisiä, meillä ei ole juurikaan minun kavereita tai hänen kavereitaan. Mun kaverit on myös hänen kavereitaan ja toisinpäin. Meillä on niin pitkä historia, että se on vaan mennyt niin. Ja me ei saada siitä mitään, että lähdetään "makelle" tai "maijalle" grillaamaan tyttö/poikaporukassa, tottakai me mennään yhdessä viettämään hauskaa iltaa. Ei olla silti mitään takiaisia, työssä käyviä ihmisiä, mutta vapaa-aika halutaan viettää yhdessä, koska ei ole toista ihmistä, jonka kanssa mieluummin olisi.*

Minua tietyllä tavalla säälittää ne, jotka ovat 24/7/365 yhdessä kiinni. Toki kenenkään ei ole pakko matkusta yksin...! Mutta jos vaikkapa ystäväni kaipaa lomaa perheestään/suhteestaan/omaa aikaa tmv. ja pyytää minua vaikkapa kylpylään hemmotteluhoitoihin viikonlopuksi, miksi kieltäytyisin...???!

Emme me todellakaan reissuillamme munahaukkoina vaani että joko pääsee pettämään...! Enkä todellakaan oleta että mieheni housut nilkoissa viuhtoisi omilla lomillaan... *Tässä ei ole kyse siitä, että ajattelee, että toinen pettäisi. Vaan siitä yksinkertaisesta asiasta, että EI HALUA olla ilman sitä toista jossain lomalla. Ei mulla kenenkään muun kanssa olisi niin hauskaa kuin mieheni kanssa. Kuten sanoin, hän on paras ystäväni, ei mulla ole toista niin läheistä ystävää koskaan ollut kuin mieheni on. Ihmisen, joka ei ole löytänyt sitä "soulmatea" on varmaan vaikeaa tajuta tätä.*

Jos ihminen haluaa pettää, hän voi sen tehdä vaikka sen "iltalenkkinsä" aikana, mistäs sen tietää onko hiki peräisin pururadalla tapahtuneesta hölkästä vai kiihkeästä vaakamambosta naapurin Pirkon kanssa...

Vierailija
54/65 |
10.03.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

älä viitsi lietsoa pettämistä. jokainen pettäjä pettää vaikka iltalenkillä niinkuin joku ylempänä sanoi.



Matkoja voi tehdä yksin tai yhdessä. ihmisestä se kiinni on mitä siellä tekee. ei koko elämä ole jotain pettämistä ja jos on niin so what? antakaa miehienne mennä ja menkää itsekin. loppupeleissä olemme kuitenkin vain yksin ei mikään parisuhde.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
55/65 |
10.03.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mutta en vaan oikein voi ymmärtää miten jotkut ovat niin luottavaisia, itse en olisi.



t. 53

Vierailija
56/65 |
10.03.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Lähti yksin sinne muka viikoksi, mutta ilmoitti viikon päästä, että on vielä toisenkin viikon. Mä olin viiden lapsen kanssa kotona. Nuorin oli tuolloin juuri vuoden täyttänyt.

Vierailija
57/65 |
10.03.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

minne huvittaa milloin vain, niin miksei se mies(kin) voisi yksin reissata.

MUTTA jos rahatilanne on este koko perheen reissulle, niin miksi juuri mies yksin tuhlaisi omaan reissuunsa rahaa sen sijaan, että ne rahat säästettäisiin koko perheen yhteiseen lomaan? Kyllä se minusta ainakin tuntuisi hyvin epäreilulta...

Vierailija
58/65 |
10.03.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Meille on täysin normaalia olla yksin matkoilla, siis absoluuttisen yksin (minun tapauksessani) tai (työ)kavereiden kanssa (miehen tapauksessa). Teemme niin joka vuosi. Itse asiassa lomailemme perheenä tuskin lainkaan, vain joskus pidennettyjä viikonoppuja. Vietän valtaosan loma-ajastani kotona puuhaillen, talvilomalla olen usein yksin etelässä enkä ole koskaan pettänyt.

Vierailija
59/65 |
10.03.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

jos mieheni haluaisi lähteä yksin lomalle. Arjessa ollaan tarpeeksi erillään, ainakin meidän perheessä vapaa-aika pyhitetään toisillemme. Olisi tosi epäreilua, jos toisen olisi jäätävä yksin kotiin lasten kanssa.



Yksivuotias voi kyllä lähteä lomalle, tai vähintään jonkun lapsista olisi minusta, siis meidän perheessä, päästävä isän mukaan lomailemaan.



Jos oma mieheni lähtisi yksin etelään, en epäilisi pettääkö, vaan olisi siitä varma.

Vierailija
60/65 |
10.03.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

tottakai voisi mennä, jos haluaa, mutta kysymys on, että MIKSI ihmeessä haluaisi mennä ilman perhettä?? Jotenkin tuntuu, että jos varta vasten haluat perheestäsi eroon lomallakin, niin mikä ihmeen virka sillä perheellä sinulle sitten on? Eihän rakkaistaan halua olla erossa, kai???? Jos kaikki ei pääse matkalle mukaan niin sitten lähdetään silloin kun kaikki pääsee. Ja tässä ei kyse siis ole siitä, että mies/nainen ei päästäisi menemään, vaan siitä, että on outoa, jos haluaa mennä!

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: yksi viisi seitsemän