Kysymys kasteesta:

Jos vasta kasteen jälkeen seurakunta vie tiedon nimestä rekisteriin, ei sitä tietenkään ole ennen sitä. Jos sen sijaan vanhemmat rekisteröivät nimen - käsitääkseni maistraattiin - ennen kastetta, on se siellä, mutta uskontokuntatietoa ei.

Oikea tieto riippuu nyt siis vähän siitä, mitä ap tarkoittaa väestörekisteriin liittämisellä: tietoa siitä, että ko. lapsi on syntynyt ja hänelle on annettu henkilökohtainen henkilötunnus vai että lapsi on rekisteröity xx-nimellä.

Minun käsitykseni mukaan lapsi liitetään väestörekisteriin syntyneeksi jo sairaalassa, joten häntä ei voida kastaa ennen väestörekisteriin liittämistä, ellei kyseessä ole hätäkaste.

.

Olisin hakenut passia (kaste ollut viikko aikaisemmin) mutta tietoa ei poliisilla vielä ollut (ja käyttävät juuri väestörekisterin tietoja). Jouduin sitten hakemaan seurakunnalta virkatodistuksen jossa todettiin että lapseni on syntynyt ja hänellä on se ja se nimi.

Muistan kyllä että väestörekisteristä tuli lomake aika pian syntymän jälkeen jossa oli mm. hetu mutta ei lasta omana yksilönään löytynyt rekisteristä kun vasta kasteen suorituksen jälkeen (1,5 viikon kuluttua näkyi eli kun hain passin). Eli varmaan jokainen vauva on väestörekisterissä tavallaan koska kerran hetukin on mutta lasta ei virallisista luetteloista löydy ennen kuin lomake on palautettu ja käsitelty.

Ennen piti nimi ilmoittaa jo reilusti ennen kastepäivää.

Siinä voi hoitaa JOKO kasteen TAI nimen ilmottamisen samalla kerralla väestöön.



Itseäni ei olla lapsena kastettu, nimi annettiin väestörekisteriin. Kasteen sain kun kävin riparin.



Omat lapset on kasteen YHTEYDESSÄ saanut nimen, joka tarkottaa että nimi siirretty papin kautta rekisteriin.



En tiedä KÄYTÄNNÖSSÄ onko lapsella siis kumpi kaavake hoidettu "ensin" mutta siinä samassa yhteydessä se on tehty kumpikin. Joten lapsi saa tavallaan "kasteessa nimen".

Kastehan tarkoittaa että lapsi otetaan seurakuntaan. Mutta nimikin on siis hoidettu samassa yhteydessä, ja nimi tulee tällöin julki.



*Ei käsitä miksi kaikki asiat tarttee olla varsinaista pilkun nussimista*



Mutta vastaus kysymykseen: Kyllä, lapsen voi kastaa eri aikaan!

Lapsen voit kastaa vaikka 2 viikkoa synnytyksestä TAI 6 kk synnytyksestä. Siihen ei todellakaan ole mitään rajotteita. Mutta aika yleinen tapa on yhdistää nämä kaksi asiaa.

Meillä vaikutti valintaan se että pappi toi paperit kotio, suunniteltiin samalla kaste ja täytettiin paperit kerralla. Mutta jokanen saa tehdä kuten parhaaksi näkee!



Kasteessa lapsi vaan liitetään seurakuntaan ja kaikki ikään katsomatta voi siihen liittyä.

Ennen kastetta nimi on ilmoitettava papille. Edes "tavallaan" kukaan ei saa nimeä kasteessa. Kasteella ei ole mitään tekemistä nimenannon kanssa.

En ole varma. Nimittäin kasteen suorittava pappi toimittaa tarvittavat paperit väestörekisteriin kasteen jälkeen. Riippuu varmaan ihan papista kuinka pitkään hän suostuu viivyttelemään papereiden eteenpäin laittamisessa.



2kk sisällä lapsen syntymästä lapsen kuitenkin pitää olla väestörekisterissä joten käytännössä sitten kastaminen pitäisi tapahtua lapsen ollessa 1kk ikäinen.



Kysypä asiaa kastavalta papilta (tai seurakunnasta) niin saat varman tiedon. Voihan olla että seurakunnalla on velvollisuus toimittaa ko. paperit x päivän kuluttua eteenpäin.

Hätäkasteessa nimi ilmoitetaan myös ensin. Mutta siinä tapauksessa tiedon voi toimittaa myöhemminkin väestörekisteriin. Vain hätäkasteen voi tehdä muu kuin pappi. Tavallista kastetta ei voi tehdä ennen kuin nimi on ilmoitettu rekisterin pitäjälle.

Kasteenhan voi toimittaa kuka tahansa rippikoulun käynyt henkilö ja milloin tahansa.

Tavallista kastetta ei voi tehdä ennen kuin nimi on ilmoitettu rekisterin pitäjälle.

...ja pappi toimittaa tuon paperin eteenpäin kasteen toimitettuaan.

Lapsihan saa jo synnytyslaitoksella tiedon henkilötunnuksesta. Ensin tulee joku sairaalan oma rekisteröintitunnus ja päivän kahden sisällä lopullinen hetu. Näin ainakin omilla lapsilla vuonna 2002 ja 2003.



Lapsen nimen voi rekisteröidä ennen kastetta, esim. jos tarvitsee lapselle pikaisesti passia. Jos näin ei ole tarvetta tehdä, vaan lapsi kastetaan normaalin käytätännön mukaan kahden kuukauden sisällä syntymästä (tai jos lisäaikaa tarvitaan esim. lapsen sairauden tai keskosuuden vuoksi, sitä saa ilmoittamalla asiasta seurakuntaan) pappi toimittaa äidille tulleen väestörekisterikeskuksen kaavakkeen seurakuntaan kasteen jälkeen. Vanhemmat ilmoittavat kaavakkseessa mm. lapsen nimen ja pappi kastetiedot.



Minun käsitykseni mukaan lapsi liitetään väestörekisteriin syntyneeksi jo sairaalassa, joten häntä ei voida kastaa ennen väestörekisteriin liittämistä, ellei kyseessä ole hätäkaste.



Jokin perustelu sille käytännölle täytyy olla, ettei nimi- ja kastetietoja ilmoiteta heti kasteen jälkeen. Kun et voi kertoa, miksi haluatte tällaisen aikaviiveen, on vaikea arvioida, suostuisiko seurakunta viivyttämään asiaa.

Minun käsitykseni mukaan lapsi liitetään väestörekisteriin syntyneeksi jo sairaalassa, joten häntä ei voida kastaa ennen väestörekisteriin liittämistä, ellei kyseessä ole hätäkaste.

.

Olisin hakenut passia (kaste ollut viikko aikaisemmin) mutta tietoa ei poliisilla vielä ollut (ja käyttävät juuri väestörekisterin tietoja). Jouduin sitten hakemaan seurakunnalta virkatodistuksen jossa todettiin että lapseni on syntynyt ja hänellä on se ja se nimi.

Muistan kyllä että väestörekisteristä tuli lomake aika pian syntymän jälkeen jossa oli mm. hetu mutta ei lasta omana yksilönään löytynyt rekisteristä kun vasta kasteen suorituksen jälkeen (1,5 viikon kuluttua näkyi eli kun hain passin). Eli varmaan jokainen vauva on väestörekisterissä tavallaan koska kerran hetukin on mutta lasta ei virallisista luetteloista löydy ennen kuin lomake on palautettu ja käsitelty.

Siinä lomakkeessa, joka voidaan antaa myös papille, täytyy olla nimi. Kun se lappunen on papin kätösissä, nimi on virallisesti olemassa. Ja vasta sitten voidaan kastaa. Lapsi ei siis koskaan saa nimeään kasteessa, vaikka niin usein virheellisesti ilmoitetaan.