On sullakin ongelmat!!!

Mua niin kovin tympii se, että jos erehtyy täällä kysymään neuvoa johonkin pikkupulmaan tai vielä pahempi jos erehtyy "valittamaan" jostain ei niin vakavasta harmista, niin heti luullaan että se on pahinta ja surkeinta mitä kysyjän elämässä on koskaan ollut. Itse en ainakaan levittele oikeita vakavia ongelmiani tänne, sen sijaan pienemmistä asioista kyselen useinkin. Sitten saa haukut että on se kumma jos maailma tollaseen kaatuu, meillä muilla on sentään oikeita ongelmia.

Joku täällä lyttäsi muitten vähäpätöiset pulmat kun itse sairasti syöpää. Minäkin olen vakavasti sairas, mutta en ole sitä aiemmin täällä julki tuonut. Enkä aio jatkossakaan. Sen sijaan mielelläni keskustelen vähän vähemmän vakavista ongelmista.

Kerran "valitin" rinnoistani, siitä miten häpeän niitä mieheni edessä. Käskettiin hankkiutua hoitoon ennenkuin lapseni joutuvat kärsimään kovin pahasti. Automaattisesti oletettiin että minulla ei ole mitään muita ongelmia tai vaivoja. Päivät pitkät vain surkuttelen peilin edessä riipputissejäni antaen pienille lapsilleni väärän kehonkuvan. Ajattelen vain ja ainoastaan tissejäni ihan koko ajan. Näinhän se menee...

Arvoisat av-psykologit ja muut viisaat, kun te kerran olette olevinanne niin kauhean fiksuja, niin yrittäkää sitten hemmetti vieköön olla olematta niin tyhmiä ja kapeakatseisia. Hyödyntäkää sitä loistavaa älyänne! Kiitos.