Onko kukaan lähtenyt yliopistoon opiskelemaan yli 30 kymppisenä?

30 kymppisenä, just ;-)

Parikymppinen kuvittelee että kymmenen vuotta on ikuisuus ja itse on kuolematon. Samalla kaikki yli 30vuotiaat tuomitaan suoralta kädeltä ikälopuiksi. Sitten yht'äkkiä ollaankin kolmannella vuosikymmenellä. Hups heijakkaa ja pikkuhiljaa alkaa olemaan järkeä päässä kypsyyttä sekä kokemusta.

Siskoni meni yliopistoon 40-vuotiaana, nyttemmin maisteri :)

Yli 30 kymppisenä eli yli 300-vuotiaana? Sori, oli pakko. :)

Menitkö ja saitko töitä

Täällä 36 v, joka aloittaa yliopisto-opiskelut syksyllä. Onnea muillekin sisään päässeille "senioreille". Teille, jotka harkitsette, sanoisin, että jos päätös tuntuu oikealta, se todennäköisesti myös on sitä.

Meidän lääkiksen kurssilla 90-luvulla aloitti yil 50-vuotias nainen, joka valmistui aikataulussa ja opiskelipa istensä vielä psykiatrian erikoislääkäriksi. 

Sosiaalityö on hyvin työllistävä ala. Siinä työssä on myös hyötyä elämänkokemuksesta. Siinäkään mielessä ap:n ajatukset ei kuulosta huonoilta. Sisään on hankala päästä, mutta jos resurssit riittää pääsykokeiden riittävän hyvään suorittamiseen, ne todennäköisesti riittävät myös opiskeluun.

300-vuotias on jo melko iäkäs opskelija. Saattaa olla niiden teinien 150-170-vuotiaiden kanssa vähän eri aaltopituus. Mutta muodostuuko se ongelmaksi sitten?

Ikä 35v ja ajattelin aloittaa syksyllä hoitotieteen maisterin tutkintoon johtavan koulutuksen. Mies pitää hulluna. 3 lasta jne.