olen lähellä pettämistä.. mitä tehdä?

Myös minä eksyin tuohon samaan suohon. En pettänyt fyysisesti. En koskenut, suudellut saati mennyt sänkyyn mutta annoin itselleni luvan rakastua täysillä ja pidin yhteyttä tuohon mieheen ja tunnustimme toisillemme tunteemme. Se oli ihan kamalaa. Kaikki meni sekaisin kuten joku sanoi. Etäännyin omasta miehestäni ja lapsistanikin. Olin kotona poissaoleva ja ahdistunut. Ilo katosi elämästäni ja olin lähinnä tosi ahdistunut. Kaikki vaihtoehdot alkoi tuntua huonoilta. Eräs ystäväni avasi lopulta silmäni kun avauduin hänelle tästä ahdingostani. Hän lämpsäytti pöytään kaikki ne asiat joilta rakkauden sokaisemana ei huomaa. Sen että siinä miehessä on huonoja puolia (ja tämä ystävä oli kuullutkin niistä joten tämä osui ja upposi aika hyvin). Ystäväni painotti minun mieheni hyviä puolia jne.



Pääsin lopulta tuosta hirveydestä eroon kun tosiaan aina vaan sinnikkäästi pyrin kääntämään ajatukset muihin asioihin kun mielessä alkoi kummitella. Joka kerta vaan ja kerta kerralta kävi helpommaksi. Edelleen pelkään tuon miehen tapaamista, pelkään että sitten taas vajoan joksikin aikaa.



Ja nyt kevään myötä kaipaisi jotain säpinää omaan elämään ja tekisi mieli antaa lupa mennä vaan... Muta en anna. Ainakin nyt olen vielä vahvoilla tässä. Muistissa miten viime kesänä tuskissani olin.

pilaa onnesi ja kaikki mitä sinulla on. olet viisas. kannattaa.

Pillua ne miehet haluaa vaikka ovatkin ihastuneita.

Ei mitään kainalossa istumista, kuutamon katselua, lasten kakkaongelmien pohtimista, velkojen takaisin maksua ym arkista.



Ja miten haaveilu uudesta lapsesta voi mennä jo olevien lasten yläpuolelle.

Tuollaisilta ihmisilä jotka pilaavat lasten elämän rikkomalla perheen pitäisi pistää johdot poikki.

...ja kyllä miehet sanoo ihan mitä vaan,jotta pääsis panemaan, muka tekemään lisää lapsia. Nimenomaan, TEKEMÄÄN; kasvatus, vaipanvaihto, yövalvomiset ym ikävä arki on ihan eri asia. Ja ARKI tulee satavarmasti.

Järki käteen, sisko hyvä. Nyt on hyvä aika lopettaa.



Kevät tekee tuloaan ja sen vuoksi sinuakin viedään kuin vasikkaa kevätlaitumella. Kyllä ne tunteet tasaantuu. Nyt äkkiä mieti yksi piirre ihastuksestasi, joka ärsyttää. Kaivaa nenäänsä, syö räkäänsä, tuhnuttelee? Jotain vastenmielistä tekee ihan varmasti! Äkkiä se ihastumisen tunne kaikkoaa, kun oikein yrität.



Ja sitten oman kullan kainaloon.

jos joku nainen kuiskuttelisi miehellesi tällaisia. Siis, että hän haluaisi olla hyvä äiti miehesi lapsille ja tehdä lapsia hänen kanssaan. Tuntuisiko se sinusta hyvältä? Tuntuisiko sinusta kivalta ylipäänsä, että miehesi naista kuuntelisi ja olisi yhteydessä?



Olet mielestäni jo pettänyt jollain tasolla miestäsi. Olethan kuunnellut aika ikäviä asioita miehesi kannalta tältä toiselta mieheltä.



Hyvä nyrkkisääntä miesten suhteen on, että se tapa jolla heidät saa on se tapa jolla heidät yleensä myös menettää. Pätenee myös naisiin. Vaikuttaa siltä, että tämä hurmuri ei kunnioita mitään, ei edes sinua. Ymmärtäisi jättää sinut rauhaan jos arvostaisi sinua ja perhettäsi.



Ihanalta tuntuu olla haluttu. Jätä siihen. Halua sinä miestäsi, jos teillä kaikki palikat ovat paikoillaan.

minä petin kerran yli kymmenen vuotta sitten ja tein sen silloin tietoisesti, MUTTA en ole koskaan elässäni katunut mitään niin paljon, voin vuosia tosi huonosti sen takia. Vaikka mies antoi anteeksi, sanoissa, muttei sydämmessään... se jää ikuisesti piikiksi ... No tiedämpähän etten koskaan enää tee samaa virhettä. Mutta tunteillehan ei voi mitään... kyllä ihmisellä on kaikenlaisia tunteita, vaikka aviossa...

tuon ihastuksesi kanssa.

Itse halusin erota tavallisesta Risto Reippaasta kun tielle tuli ihastus joka sai pääni pyörälle. Siinä katosivat kaikki järkevät ajatukset aivoistani. Ja meillä sentään meni mieheni kanssa suht huonosti, joten sinänsä ymmärrän vielä vähemmän miksi edes harkitset pettämistä jos oman miehesi kanssa teillä menee hyvin!

Näin kolme vuotta eron jälkeen voin sanoa että kadun eroa ex-miehestäni joka päivä. Se tavallinen arki astui kuvaan ihastuksenkin kanssa. Emme asu yhdessä, onneksi, koska vaaleanpunaiset lasit putosi reilu vuoden jälkeen ja näki ne toisen huonotkin puolet... ja että kaikki ei ollutkaan sen vihreämpää aidan toisella puolella.



N38

oletko esim. valmis olemaan nyt olevista lapsista erossa joka toisen viikon tai enemmänkin. Oletko ihan varma, että uusi tuttavuus on jotakin niin paljon parempaa, että kannattaa särkeä lastesi ja miehesi sydämet. Se kuulostaa tylsähkön perhe-elämän keskellä helpolta ratkaisulta, mutta on oikeasti aika raskas ja koruton tie.

sillä kävin aikalailla samaa läpi jokin aika sitten. Kun tuossa viimeisimmässä viestissäsi sanot, että mies viestii näitä uusia yhteisiä lapsia (minulle mies sanoi haluan tehdä lapsen sinulle ja olla isä lapsillesi ) ja karkaamista (jos tämä tunne voimistuu, tapahtuu neidonryöstö, viestitti hän minulle), alkoi tulla kaikki kokemani niin elävästi mieleeni.

Minä en lähtenyt. Vaikka ratkaisu oli tajuttoman vaikea. Ja sattui sormenpäitä myöten. Ja ikävöin häntä tänäkin päivänä, vaikka kohta on tapaamisestamme kulunut kaksi vuotta ja viimeisestä viestistäkin puoli vuotta.

Minä en silti kuitenkaan halunut rikkoa perhettäni, sillä vain minä olin olotilaani tyytymätön ja ajattelin tämän uuden miehen tuovan onnellisuuden, tyydyttyneisyyden ja intohimon elämääni. Vaikka kyllähän me kaikki tiedämme, ettei kukaan "voi tehdä minua onnelliseksi" - kyllä se onni on itse löydettävä.

Eri asia olisi, jos voisit aivan rehellisesti myöntää olleesi avioliitossasi onneton tai huonoon kohteluun turtunut. Silloinhan uusi mies ei olisi se varsinainen syy lähteä vaan olisi kenties vain tullut sopivasti paikalle ja avanut silmäsi huomaamaan, että et ole onnellinen avioliitossasi. Näinkin kun voi olla.

Miten tilanteen ratkaisetkin, niin älä tee mitään hätiköiden vaan punnitse kaikki siihen liittyvät osaset tarkalleen: mitä lapsien kanssa tapahtuisi, miten pärjäisit, mitä tekisit, jos tämä uusi mies alkaisikin jänistää uusperhettä, mitä todella tunnet miestäsi kohtaan jne jne.

Äläkä ainakaan lähde viettämään viikonloppua tuon ihanan miehen kanssa, sillä sen jälkeen eroaminen sattuu entistä enemmän.

Halaus ja voimia

et se haluaa olla mun lapsille isä ja tehä lisää lapsia ja et mä tyyliin karkaisin sen kans... :'( nyt mä tarviisin ees yhen ystävän joka vois tulla istuu viereen ja läpsiä mua vaik käsille..

jatunut paljon pidempään kuin sulla... Uskon, että meillä olis tosi paljon juteltavaa. Jos kiinnostaa niin laita tähän joku sähköposti ta meseosoite niin jutellaan!

N32

mistä ei selviäis kuka oon.. ja tiedän et täälki pyörii tuttuja.. enkä tosiaan kehtaa kelleen kertoo.. oon ihan sekasin, mut pitäis sulkee mese ja puhelimet koska mua pelottaa et se mies tulee kohta tänne ja miten mä sit sitä vastustan? meenksmä sängyn alle ja valot pois..

N32