Miten 1v nukahtamaan ´- nousee heti pystyyn

Laita vaikka unimusiikkia soimaan valot pois tai pieni yövalo päälle. Sitten pois huoneesta.

Jos lapsi itkee käyt silittämässä ja laittamassa pitkälleen.

Ihan pieneen inahdukseen ei tarte mennä,mutta jos muuttuu itkuksi niin sitten.

Jos itku yltyy kovaksi silittelee lasta sen aikaa kun rauhoittuu ja sitten taas pois.

Meillä toimi tämä, alkuun kesti nukahtaminen pidempään ja pikkuhiljaa aika lyheni. Nykyisin riittää kun laittaa sänkyyn, ei yleensä nouse enää lainkaan pystyyn.

Ilman musiikkia ei muuten asetu ollenkaan.

ja jään huoneeseen lueskelemaan. Lapsi nousee seisomaan ja myllää sängyssään. Jos alkaa huutamaan (kunnolla, pikkuäkinöihin en reagoi), käyn laittamassa tutin suuhun ja silittelen hetken, mutta nykyään nukahtaa yleensä jonkin ajan päästä itsekseen.

Lapsi alkaa itkeä lohduttomasti jos jää huoneeseen yksin. Olen myös yrittänyt istua sängyn vieressä j

Mulla on kanssa sama juttu 1-vuotiaan kanssa, koittaa heti nousta pystyyn kun laitan hänet sänkyyn. Laitan aina unimusiikin soimaan ja se rauhoittaa, laitan lapsen aina uudestaan makuuasentoon ja pidän hänet siinä, taputan pyllylle tai silitän päätä. Myös hyssyttely auttaa. Enää ei kestä kuin muutaman minuutin tuo vastustelu ja sitten lapsi nukahtaa.

ota lapsi syliin kunnes rauhoittuu. ei meillä ainakaan rauhoitu kuin monen tunnin päästä, sitten kun laittaa sänkyyn niin alkaa kiljumaan rajusti ja taas 2 tuntia sylissä että rauhottuu, taas sänkyyn ja sama jatkuu yöstä toiseen...



täällä siis toinen 1 veen kanssa kamppaileva

meillä lapsen annettiin seistä, kunnes huuteli siihen malliin että huoneeseen piti mennä. Sitten vaan kumottiin lapsi makuulleen ja sanottiin "nyt nukutaan" tms., ja poistuttiin huoneesta. Alussa sai käydä siellä varmaan 20 kertaa kumoamassa, mutta jo muutaman päivän jälkeen riitti 2-3 kertaa, ja parin viikon päästä nukahti jo aina itsekseen. ja meilläkin siis tuo alkoi juuri silloin kun lopetin imetyksen, 11 kk iässä. Tsemppiä, kyllä se siitä!

Lapsi siis leikkii/kitisee/itkee sängyssään vaikka 2 tuntia. Huoneesta ei voi poistua, koska alkaa itkeä. Jos sängyn vieressä istun, niin siltikään ei vapaaehtoisesti mene maate. Siis edes 1-2 tunnin jälkeen.

selkeästi väsyneenä. Meillä molemmat lapset laitetaan nukkumaan kun ovat selkeästi väsyneitä, kuukahtavat 5-10 minuutissa. Meidän 1vee jaksaa muutaman minuutin seisoskella, mutta ei kauan. Me emme miehen kanssa ole jaksaneet mitään yli tunnin nukuttamisrumbaa. Olemme kylläkin kotielämässä, eikä haittaa vaikka iltaisin mennään nukkumaan myöhemmin, heräillään aamuisin vastaavasti myöhään.

Mun tytöllä alkoi univaikeudet jo n. puoli vuotiaana. Tai lähinnä nämä nukahtamisvaikeudet. Joinain iltoina nukahti helposti ja nopeasti, mutta joinain taas sitten huudon saattelemana ja vain syliin kapalossa. Tälleen mentiin sitten jokunen kuukausi kunnes homma karkas täysin lapasesta. Vielä 11kk piti jokaikinen ilta nukuttaa sylissä kapaloon. Nukuttaminen saattoi helpostikin kestää monia monia tunteja aina yli puolen yön. En tänäpäivänäkään tiedä mitä tein väärin ja miksi asiat meni kokoajan huonompaan suuntaan. Kotiunikoulua yritin pitää, mutta en raaskinut kuunnella sitä sydäntäsärkevää huutoa. Puhuin asiasta neuvolassa jo silloin kun ensivaikeudet oli alkanu. Siellä ei annettu ensimmäistäkään järkevää neuvoa, kunnes sitten täysin romahdin silloin kun tyttö oli sen 11kk. Sain ajan neuvolalääkärille joka laittoi lähetteen sairaalan unikouluun. Siellä jo heti ekana iltana minulle sanottiin, että menen aivan liian helposti lapsen luo kun hän itkee ja että ei se lapsi vahingoitu siitä itkusta, kunhan vain on aikuinen vieressä tassuttelemassa. Loppuaika (oltiin siis 5 päivää) menikin aivan loistavasti. Nukahtamiseen ei mennyt kuin 5-10 min. Samat jutut tein siellä kuin kotonakin, eli tassuttelua ja syyliin rauhottumaan, jos itku yltyy liian rajuksi. Se minkä ehdottomasti opin, oli se, että pidin itkua rajumpana kuin se todellisuudessa olikaan. Kotona nukahtamiset jatkui todella hyvin, kunnes sitten alkoi muutaman viikon päästä tökkimään. Siinä vaiheessa latoin kylmän vaihteen silmään ja jätin hyvänyöntoivotusten jälkeen lapsen yksin huutamaan sänkyynsä. N. tunnin jaksoi huutaa (pari kertaa kävin antamassa tutin takaisin joka lentäny lattialle ja laittamassa takaisin makuu asentoon ja peiton päälle) ja sitten väsähti ja nukahti. Sen illan jälkeen ei ole kertaakaan tarvinut jäädä tassuttelemaan tai muuten hengailemaan huoneeseen, koska hän yrittää herättää huomiota eikä malta keskittyä nukahtamiseen. Ei enään huutoitku-iltoja, mikä meinasi oikeasti viedä järkeni. Kaiken sain jaksaa yksin. Tiedän, että juuri tämä 1v kynnys on pahaa aikaa.

Jaksamisia teille. Anteeksi nyt etten osannut mitään neuvoa antaa.

Lapsen tä'ytyy olla tarpeeksi väsynyt että nukkumaan meno onnistuu itkuitta. Laitan lapsen sänkyyn pitkälleen ja silittelen selästä. Lapsi saattaa nousta monta kertaa ylös, mut laitan aina alas köllimään ja silitän. Sitten kun lapsi rauhoittuu, niin pidän kättä selän päällä ja en silitä enää. Siinä vaiheessä kun lapsi meinaa nukahtaa , niin lähden pois huonesta,

kun on sisko tai veli viereisessä pinnasängyssä.

sitä kokoajan yritetäänkin... Vielä kaivattais lisää vinkkejä. huudatukseen en lähde. väsymystä ei tule koskaan, jos sitä jäädään odottamaan, tulee vain kitinä... Väliin nukahtaa ok, mutta omaan sänkyyn huonommin.



ap

Ei se lapsi oikeasti siihen kuole vaikka hiukan antaa huutaakin. Itse kävin katsomassa kun oli noin 10min karjunut, ja poistuin sitten heti huoneesta. En jutellut, en ottanut syliin. Saatoin silittää hiukan päätä ja sanoin "nyt nukutaan". Mutta silittelyäkään en jatkanyt kuin ihan vähän aikaa. Ja ihan pieniin ininöihin ei kannata reagoida.

itselläni ei hermo kestänyt kammeta kahta tenavaa makuuasentoon kahden sekunnin välein tunnin ajan, joten loppujen lopuksi laitoin heille valjaat ja ne kiinni pinnasänkyyn, joten eivät siitä sitten enää päässeet nousemaan ja se rumba loppui siihen. Toki pidin huolta siitä, etteivät päässeet sotkeutumaan tai kuristumaan...