Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Odotan lisää ongelmia tyttäreni kanssa. Apua!
04.03.2009 |
Mietin, että olisikohan siitä apua, jos kävisin keskustelemassa jonkun ammattilaisen kanssa tästä?
Rakastan tytärtäni siinä missä poikianikin, mutta minun on vaikeaa hyväksyä tiettyjä piirteitä hänessä. Hän on kostonhaluinen, määräilevä ja tyly toisia lapsia kohtaan. Hän kieroilee ja juonittelee. Uhkailee myös, että jos jokin ei mene niin kuin hän haluaa, niin hän tekee niin ja niin (piilottaa esim lelun). Leikki toisten tyttöjen kanssa on mielestäni töksähtelevää. Hän on kaunis pomottava prinsessa, joka ei keskustele, vaan leikitään niinkuin hän haluaa. Hän päättää, että ei leikitä, jos ei pidä jostain leikistä. Ihmettelen, että miksi kavereita riittää silti. Vähenevätköhän kaverit tätä menoa ja minkä ikäisenä? Nyt hän on 5 v.
Poikani ovat suoria ja reiluja, jotka yrittävät täyttää tämän neidin pyynnöt ja käskyt ja minua ärsyttääkin se, että kotioloissa tyttö saa määräillä veljiään ilman, että he siitä mitään älähtävät. On oppinut käyttäytymään samalla tavalla sitten kavereidensakin kanssa. Veljet tykkäävät rehellisestä painistakin siskonsa kanssa ja se onkin ok, mutta tuota kieroilua en arvosta.
Miten kertoa tytölle, että hänen tavoin käyttäytyvä tyttö ei ole oikealla tavalla suosittu kaveripiirissään? En muista itse olleeni tuollainen, vaikka olinkin jonkin verran poikatyttö ja viihdyin siis poikien leikeissä.
Kommentit (21)
Ihanaa päivänjatkoa Porvooseen. Siellähän on yhtä ihania vanhempia kuin heidän lapsensa, siis pojat ja tytöt! ihan vauvasta vaariin näkyy tuo Porvoon kultainen kaari kestävän. Hih!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hän sulkee silloin korvansa puheeltani. Puheeni jotenkin uhkaa hänen itsevarmuuttaan. Hän puhuu itse kuin papupata ja ei kuule mitä toiset lapsetkaan sanovat. Yksi sosiaalisesti taitava tyttö sitten huomasi, ettei tyttäreni kuullut tai kuunnellut ja alkoi hyppimään hänen ympärillään heilutellen käsiään. Sai sillä katsekontaktin aikaiseksi ja sanottua asiansa niin, että tyttäreni ymmärsi.
ap
Mulla kans kohta 5v tyttö ja huomaan hänen kasvaessaan miten ikäkaudet vaikuttavat tytön luonteeseen. En usko, että 5v luonne on sama aikuisena. Mutta toki leikkeihin ja pomotukseen kannattaa puuttua.
ja lellimästä tyttöä. Tytötkin tarvii kasvattaa, ei ne kaikki ole automaattisesti kilttejä ja seurallisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Isommat lapset eivät kauaa katso pienemmän pomottelua, vaan ojentavat aika herkästi. :)
Mutta eikös lapsen kehitykselle ole tärkeätä tietää oma sukupuolensa ja oppia kaikkea mitä siihen liittyy?
Sen toki ymmärrän ettei lapselle osteta vain "tyttövaatteita" tai "tyttöjen leluja". Joskus ärsyttää, kun joku poikalapsi haluaa leikkiä esim. nukella niin äiti on suurinpiirtein repimässä häneltä sitä pois selittäen ettei pojat leiki nukeilla..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Älä jätä kasvattamista poikien harteille, vaan kyllä aikuisen tehtävä on puuttua asiaan, kun huomaa että yksi pompottaa sisaruksiaan.
kannattaa silti ottaa tyttö pois leikistä ja pistää hänet vastaamaan sinulle. Silloin ei voi sulkea korviaan, koska sinä et anna periksi, ennen kuin hän vastaa sinulle. Ja sitten vaivihkaa seurailet miten tyttö toimii. Jos ei muutu yhtään, toistat toiminnon pian uudestaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
olen jo miettinyt, että onko hieman outo. Mutta ei näemmä, kuuluukohan sitten ikään moinen käytös. Ei kylläkään kavereita kovin paljon pompota, mutta sisaruksia senkin edestä ja vanhempiakin yrittää. Olen koettanut neuvotella leikeissäkin, että ottaa huomioon sen YHDESSÄ leikkimisen, ettei se ole sitä että yksi sanelee. Saa nähdä koska käytös muuttuu ja mihin suuntaan.
kuin poikaa, koska huomaan hänessä ne piirteet, joita inhoan aikuisissa naisissa. Ne ovat ikäänkuin sisäsyntyisinä hänessä. Pojissa ei ole samoja piirteitä poiskasvatettaviksi. Koska poikani eivät ole agressiivisiakaan tuntuu tällä hetkellä siltä, että heitä ei tarvitse niin kasvattaa. He kasvavat ihan itsestään hyvään suuntaan.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kuin poikaa, koska huomaan hänessä ne piirteet, joita inhoan aikuisissa naisissa. Ne ovat ikäänkuin sisäsyntyisinä hänessä. Pojissa ei ole samoja piirteitä poiskasvatettaviksi. Koska poikani eivät ole agressiivisiakaan tuntuu tällä hetkellä siltä, että heitä ei tarvitse niin kasvattaa. He kasvavat ihan itsestään hyvään suuntaan.
ap
Tosi kurjaa, kun olet saanut tytön. Voisiko vaikka naapurisi/sukulaisesi adoptoida hänet, jotta hänkin kasvaisi HYVÄÄN SUUNTAAN?
mutta kun poikien tekemisissä ei ole paljon puututtavaa. Nimittäin jos jotain joudun pojille sanomaan, niin oppivat kerrasta. Ovat ihan että kyllä äiti! Tyttö ei ole sisäistänyt samalla tavalla mitä yritän hänelle opettaa, kuin pojat eli ei mene perille, vaikka kuukausia olen näitäkin ongelmia jo yrittänyt ratkaista.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
milloin tahansa kasvattaa 10 poikaa kuin 1 tytön...
Tytöt on kieroja kuin korkkiruuvit ja pojat on rehdisti röyhkeitä.
Mutta aika aikansa kutakin, kyllä ne kasvaa ja viisastuu. Mutta tosiasiassa jos koet tarvitsevasi kasvatuksellista apua niin neuvolat on sitä varten. tsemppiä.
T. 4 poja ja 2 tytön äiti joka siltikin salaaa toivoisi veilä yhtä kieroa korkkiruuvia ;)
Ja jonkin sortin asennevamma. Nyt kannattaisi lakata kasaamasta tytön päälle kaikkia niitä syntejä, jotka luet meille muille naisille niin ominaisiksi. :( Tyttö on epäilemättä vaativampi persoona kuin pojat, mutta ei se johdu tyttöydestä, vaan synnynnäisestä temperamentista.
Mulla on kaksi poikaa, eivätkä todellakaan kerrasta usko yhtään mitään, vaan kokeilevat ja testaavat rajoja _jatkuvasti_. Oletan, että tämä meininki jatkuu siihen asti, kun kasvavat aikuisiksi. Olisihan se joskus kivaa olla sellaisen lapsen äiti, joka uskoo kerrasta, eikä jatkuvasti keksi ihmeellisiä tempauksia, mutta toisaalta, ehkä nämä lapset sittenkin sopivat omaan temperamenttiini. Eipähän tarvitse pelätä, että olisivat liian kilttejä ja alistuvia. :)
Viesteistä paistaa läpi, että ap ei kunnioita omaa sukupuoltaan. Poikien törkeä käytös menee läpi eikä tunnu edes törkeydeltä, esim "rehti painiskelu" mutta tytön tuhmuudet pistävät silmään ja ärsyttävät.
Sääliksi käy näiden entisten poikatyttöjen tyttäret. Nainen joka haukkuu tyttöjä ja tyttömäisyyksiä ja kehuu poikien suoruutta ja rehtiyttä ja ties mitä, on todella epäilyttävä ja huono esimerkki lapsilleen...
Olisihan se joskus kivaa olla sellaisen lapsen äiti, joka uskoo kerrasta, eikä jatkuvasti keksi ihmeellisiä tempauksia, mutta toisaalta, ehkä nämä lapset sittenkin sopivat omaan temperamenttiini. :)
heh,, Missäköhän niitä kasvaa? valmiiksi alistuneita nyhveröitä??
Minusta on ihan tervettäkin, että lapsi/lapset uskaltaa vastustaa vanhempiaan. Se kertoo minusta vain turvallisesta kasvuympäristöstä.
ihailee juuri AP:n kuvaileman kaltaisia lapsia, leikkii juuri kaikkein mieluimmin juuri pomottajien kanssa, vaikka sitten usein puhuukin ihan suruissaan ettei tunnu kivalta kun toinen komentelee ja aina päättää jne. Mut sitten kuitenkin aina uudestaan hakeutuu näiden samojen pomottajien seuraan.
Tämä siis vain kommenttina siihen, et miten kavereita tuntuu pomottajilla riittävän.
kun sille nätille prinsessalle tulee paha mieli, kun häntä kasvatetaan ja poikia ei, vaikka pojat ei oo tehneet mitään pahaa.
Ota nyt kuule itseäsi niskasta kiinni ja ala kasvattamaan. Katso peiliin, sillä siellä se vika on eikä tytössä. Ei se ole tytön vika, että sinä oot jättänyt hommasi tekemättä.
Siinä oot oikeessa, että nyt kannattaa tehdä asialle jotain, sillä muuten on edessä vain isompia ongelmia myöhemmin. Joten vaikka tässä sätinkin, niin saat olla ylpeä itsestäsi, että oot herännyt huomaamaan ongelman, jota ei varmasti vielä ole liian myöhäistä korjata.
Alue: Aihe vapaa
Silti joskus huomaan, että hän alkaa pomottamaan leikkiessään ja yrittää taivuttaaa toisia tekemään mielensä mukaan(itkemällä). Silloin otan hänet pois leikistä ja rauhallisesti keskustelen asiasta tytön kanssa. Joskus tuntui, että tyttö ei "halunnut ymmärtää" asiaa, mutta montaa kertaa ei tarvinnut sitä tehdä ja nyt voin sanoa, että sitä ei enää tapahdu.
Selitin asian niin, että muute eivät pidä siitä että heitä ei kuunnella ja yrittäisi miettiä miltä se itsestäsi tuntuisi. Nykyään osaa myös paremmin sanoa omalle kaverilleen joka määräilee, että nyt ei halua jotain tiettyä asiaa.