Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
kolmas lapsi
04.03.2009 |
Onko oikeasti olemassa perheitä, ei siis vain näitä supersuorittavia tehotiimejä, jotka saa yhdistettyä kolme lasta kahden vanhemman uran ja kohtuullisten vapaa-ajan odotusten kanssa?!?
Nyt on kaksi lasta jo päässeet yli vaippakaudesta, tuteista, pulloista ja pahimmista sairasteluista. Elämä rullaa mukavasti ja päästään helposti matkustelemaan (juu kyllä, me halutaan matkustaa), laskettelemaan koko perheen voimin ja kauppareissutkin sujuu jotenkuten vaikka oisi lasten kanssa yksin. Lastenvahtiapuja on hyvin rajotetusti - kahdelle saa tiukan paikan tullen järjestettyä kun työt vaatii kummankin matkustelua, mutta ehdokaat kolmea hoitamaan on kyllä hyvin vähissä.
Tulin raskaaksi ehkäisystä huolimatta ja nyt pitää tehdä päätös ei vain tämän lapsenalun jatkamisesta, mutta myös jos tähän perheeseen koskaan tulee kolmosta. Minun on vaikea kuvitella hankkimalla hankkivani lasta lähiaikoina, jos nyt päädytään raskauden keskeytykseen. Sen lisäksi ikää tulee koko ajan lisää ja tämän jälkeen on ainoa ehkäisyvaihtoehto strelisaatio.
Nyt en kaipaa kannanottoja aborttiin, vaan rehellisiä kokemuksia kolmilapsisten perheiden elämästä. Ei kukaan, henkisesti tasapainoinen ihminen, tietenkään toivo saatuja lapsiaan tekemättömiksi. Kokemusten jakaminen arjesta auttaisi kovasti. Plus/miinus lista paperilla näyttää painottuvan kovasti käytännön hankaluuksiin, mutta kun niitä positiivisia asioita on niin hankala mitata samalla skaalalla.
Kommentit (45)
toivottaa perheellenne onnea ja aurinkoista kevättä! HIenoa että saitte asian selvitettyä ja pystyitte tekemään ratkaisun, jossa kumpikin on sydämestään mukana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
T.38
shokki oli meillekin ensin se kolmas vaikka sitä oltiin haluttukin mutta siinä ehtii kasvaa asiaan niinä raskauskuukausina :) Hienon päätöksen teitte,ette tule katumaan :)
Tippa tuli linssiin.
T. Isi 36 v.
Meillä oli tuore yritys, lapset juuri samassa pisteessä, kuin teilläkin, toisella vaativa päivätyö ja tulin vahingossa raskaaksi.
Rankan pohdinnan päätteeksi päätimme keskeyttää raskauden.
Itse keskeytys oli helppo, mutta toista on ollut elämä sen jälkeen... Ei mene viikkoakaan, hyvä jos päivä, ettenkö miettisi keskeytystä!
Kadun tekoani todella kovasti, vaikka olin sen tehdessäni varma päätöksestäni.
En voi siis suositella keskeytystä, vaikka oma näkemykseni olikin silloin, että se on helpoin vaihtoehto. Sitä se ei missään nimessä ollut!
Tsemppiä päätöksen tekoon, mieti tarkkaan, mitä teet, toivottavasti et joudu tähän tilanteeseen, minä kadun tekoani rankasti varmaan koko loppuikäni! :(
Alue: Aihe vapaa
Kolmas kerta toden sanoo, ei siis lasten suhteen, vaan kolmas yritys saada viesti lähtemään...
Minä tosissani yritin kallistua keskeytyksen kannalle. Ei miehen painostuksesta, vaan koska oieasti kuvittelin että se olisi koko perheelle paras ratkaisu. Keskeytyspäätös tuntui vapauttavalta kun sai pidettyä ne negatiiviset ja hankalat puolet lapsen tulemisessa mielessä. Lääkärissä oli käyty ja aika lääkkeiden ottoon valmiina.
Ei tunteitaan onneksi voi loputtomiin peittää, tai minä en onneksi voinut. Ja onneksi se selvisi ennen kuin liian myöhään. Viimiset päivät on puhuttu miehen kanssa varmasti enemmän kuin viimeiseen vuoteen yhteensä. Aikaa on todella otettu ja käytetty tämän asian puimiseen. Mies häpeää suunnattomasti shokkireaktiotaan ja tuntuu olevan kasvanut monen oppivuoden edestä.
Tuntia ennen keskeytysaikaa tehtiin yhteinen päätös että tämä pieni elämänalku on tervetullut perheeseen. Niin se on että epätoivotusta raskaudesta voi syntyä toivottu lapsi. Tuntuu hyvältä että päätöksen teossa ei olla otettu oikoteitä, vaan vereslihalla on tunteet roudittu läpi. Deadline päätökselle auttoi laittamaan asioita tärkeysjärjestykseen ja voin rehellisesti sanoa, että en vain tehnyt päätöstä olematta tekemättä keskeytystä, vaan päätöksen toivottaa lapsi tervetulleeksi.
Päätös ei silti todellakaan ole ole ollut helppo. Nyt tuntuu hyvältä, mutta varmasti niitä epäilyksen kausia vielä tulee kun oma jaksaminen arveluttaa. Silti uskon että tämä on juuri minulle parempi vaihtoehto kuin se toinen kannettavaksi lopun elämää. Meillä on asiat hyvin ja perheenä olemme luultavasti entistä vahvempia tämän kokemuksen jälkeen.
Tästä ketjusta ja vastauksista on saanut hyvää pintaa peilata omia tunteitaan ja eri näkökulmia asiaan. Uskon että monet kamppailee saman asian kanssa ja toivon että muutkin ovat tässä sivussa saaneet saman avun kuin minä.
Positiivisissa raskaustunnelmissa,
ap