KOTILOT-maaliskuu

Meilläkin hiihtoloma takana, oltiin mökillä ihan omalla porukalla ja mukavaa oli. Ainoastaan tuo tavarapaljous hieman hirvitti kun oli kaikki mukana laskettelusuksista luistimiin, mutta ihan hyvin mahduttiin. Hyvää harjoitusta kevään laskettelu reissua silmälläpitäen.



Meillä ei Rassua kovasti tuo pottailu kiinnosta, kyllä melko usein kakka tulee pottaan ja pissakin kunhan ehditään menemään. Mutta useimmiten poika sanoo tomerasti EI :( Mutta eiköhän se tästä, isoveikka oli täysin päivä ja yö kuiva 1v 9kk ikäisenä, lapset ovat yksilöitä mutta silti.



Rassukin puhuu, mutta omaa kieltään sellaista "Pingu"-höpötystä. Asiaa kyllä on koko kylän edestä joten eiköhän ne oikeatkin sanat sitten tule pikkuhiljaa.

Tietysti sanoo sanoja paljonkin mutta ei lauseita :D



Vauva on ihana... ... ... eikä siitä sen enempää :D



JB72

Tuntuu ihan uskomattomalta, että on jo maaliskuu. Tai siis tuntuu, että vihdoinkin. Helmikuu kun alkoi, niin mä makasin teholla. Siitä on ollut pitkä matka tähän, että olen kotona. Minulla loppuivat viimeisetkin tukilääkitykset nyt helmikuun loppuun, ja hyvin on mennyt ilmankin. Ihan kiva, ettei tarvitse keskellä yötä herää ottamaan lääkettä. Mulla on henkisesti ollut vaikeaa, mutta nyt taas menee paremmin, onneksi mennään kevättä kohti. Tuntuu uskomattomalta, että mä selätin tällaisen kamalan sairauden, kun ne prosenttiluvut on aika tylyjä...



Meillä on Pepin ja mun miehen suhde mennyt aivan uusiin ulottuvuuksiin kun mä olin pois kotoa reilut kolme viikkoa. Vasta nyt kun olen ollut pari viikkoa täällä, niin alkaa tuntua kuin meidän suhde olis ennallaan =) Mutta eipä haittaa yhtään vaikka isä-tytärsuhde vahvistuu, hyvä vaan. Meillä Peppi on ollut päiväkuiva reissuissa ja muutenkin jo joulukuun puolivälistä, mutta silti univaipat kastuvat edelleen, myös päikkärivaippa. Mies siirtyi kertavaippoihin kun olin poissa, eikä mulla ole vielä voimia palata kestoihin. Mutta katsotaan myöhemmin...



Peppi puhuu jo jonkin verran, enemmän kuin sisaruksensa samanikäisenä. Ja matkii aivan kaikkia sanoja, toisin kuin sisaruksensa aikanaan. Vanhemmat lapset välillä yllyttävät Peppiä, että sano: ja sitten pitkä liuta sanoja, ja neiti aina yrittää parhaansa mukaan. Yksittäisiä sanoja on jo tosi paljon, ja kahden sanan lauseita tulee jo jonkin verran: Hyvää yötä, lisää ruokaa, kissa maukuu. On muitakin, mut enhän mä nyt muista. Ei Peppi ikäisekseen paljoa puhu, mutta kuitenkin paremmin kuin sisaruksensa, ja ollaan ihmeissämme kuunneltu, että r-kirjain tulee joissain sanoissa aivan oikein, kuten esim. kirja ja rolli (rölli).



Mun on pakko alkaa elää sen tiedon kanssa, että meille ei neljättä tule -sittenkään. En voi millään laittaa kehoani läpi enää sellaiseen rääkkiin, kohtalaisen raskausmyrkytyksen ja aivoverenvuodon jälkeen. Tässä on pakko ajatella viisaasti, ja mä olen päättänyt mennä sterilisaatioon. Mutta kunhan nyt ensin voimistun. Mikä onni, että tämä aivoverenvuoto tuli vasta nyt, eikä raskausaikana, synnytyksessä tai vauva-aikana! Olen paljon jossitellut, vaikka ei se mitään muuta... Ja kaikki meni hyvin, niin silti jossittelen. Eipä tämä ole terveyspalsta, joten nyt lopetan höpinät mun sairaudesta.



Oikein hyvää maaliskuuta kaikille!



T:voimia keräilevä anttusanttu

Kyllä Antun kuulumiset pistää miettimään omaakin elämää,miten onnekas sitä on ollu=)Ja tottakai voit puhua sairaudesta niin paljon kun siltä tuntuu.

Tuo tavarapaljous on niin tuttua..mekin oltiin lomalla,ja meillä on tila-auto niin kyllä se aika täynnä on kun on vaunua,matkasänkyä,kymmenen kassia yms potta mukana=)ja sit kun kuopukselle noi omat ruuat raahattava aina mukana.

Meillä poika puhuu ihan lauseita.esim aamulla..ulkona kylmä,pitää laittaa hattu päähän..sisko menee kouluun ja veli eskariin..puhuu ihan kun noi isommatkin..ärränki jopa sanoo,ja se kuulostaa hauskalta=)Noi allergiat mua stressannu niin paljon että hyvä kun puhe luistaa=)

Mutta me lähtään tuonne kerhoilemaan pojan kanssa

Huiskutin

Tajusin tuossa kalenteria tuijottaessani, että kohtahan pitää alkaa suunnittelemaan pienimmän neidin 2 v synttäreitä. Meillä typynen puhuu aika paljon. Yksittäisiä sanoja on MONTA ja niitä tuntuu tulevan aivan päivittäin lisää aktiivikäyttöön ja sitten on niitä ihania omia sanoja esim. "matta" = makkara, "nitti" = nakki. Kahden sanan lauseita tulee jonkin verran. Meilläkin isommat harrastavat sitä, että yrittävät saada kolmosen toistamaan lauseita ja vaikeita sanoja ja sitten kaikki nauraa kikattavat yhdessä kun pienin toistelee vähän korvakuulolta sinne päin. Se minusta on kaikkein hassuninta, että tämä pienin taivuttaa sanoja. Koskaan ei vastaa esim. tuletko tänne -kysymyseen "tulee" vaan aina "tulen" ja tavarat on "siskon" tai "minän". Minusta muilla on kestänyt paljon pidempään se "x tekee" vaihe kolmonen sanoo "miä teen".



Pottailu meillä ei suju juuri lainkaan. Kovasti typy vastustaa potalle menemistä. Tulee tomera "EI!" ja karju jos yrittää kuitenkin viedä, joten taidamme siirtää suosiolla ensi kesälle treenit. Hassua vaan kun molemmat aikaisemmat ovat olleet täysin kuivia jo tämän ikäisinä, mutta eihän sitä pakolla voi kun lahjontakaan ei tepsi. ;0)



Anttulille edelleen kovasti voimia toipumiseen. Kyllä sinulla tosiaan oli onnea, enkeleitä ja siunausta matkassa. Voin vaan yrittää kuvitella kuinka pysäyttävä tuollainen kokemus on etenkin nuorelle perheelliselle ihmiselle. Itse tiedän erään tapauksen, jossa lopputulos ei ollut onnellinen, mutta onneksi nyt oli. Kummasti sitä lasten myötä on alkanut pelkäämään sitä, että itselle (tai miehelle) tapahtuisi jotain...



Mutta hyvää kevään odotusta kaikille!!



adalat + tytöt

Me pidetään ensi viikolla kuopukselle synttärit,kun oikean päivän aikaan ollaan reissussa=)Sukulaisia vaan kutsutaan ja kummit.Isommille pidän kaverisynttärit,mutta kuopus ei onneksi vielä niitä vaadi=)

Meillä perusarkea eletään,kuopus on nuhassa..saa nähä meneekö korviin.Ei ookkaan ollu korvissa tulehdusta pitkään aikaan=/

Onko teillä pääsiäissuunitelmia?meillä ei mitään ihmeitä..ollaan varmaan vaan kotosalla tai mennään mun vanhemmille.Kesälle onkin suuniteltu jo kovasti ohjelmaa,ja muutenkin tässä keväällä on vaikka mitä kivaa reissua tulossa=)

Kevät väsymys/masennus on mulla ollu taas päällä,ja tuntuu etten oikein jaksaisi mitään..pakko vaan pitää ittensä liikkeessä ja yrittää pakottaa ihmisten ilmolle=/Säälittää tuo mies parka kun välillä en oo muuta jaksanu kun petissä maata=/

Huiskutin

Haluaisin niin, että tulisi nopeasti kevät. Nyt sain luvan alkaa liikkumaan, niin eikö nuo tiet ole sitten liukkaat kuin mitkä... Puhinaa... Pelkään, että kaadun ja lyön tämän kalloni ja olen sitten uudestaan sairaalassa. Eli vain saattajan seurassa kävelylle.

Sain lisää sairauslomaa, ja nyt sitten tod.näk. saan rahaa kelalta. Tosin sairaalalasku oli sen 600€, huh. Rahaahan se vain on, mutta silti... Mua väsyttää todella paljon, ja siihen tuo sairausloman jatko perustuukin, muuten voin jo aika hyvin.



Peppi kasvaa ihan silmissä. Nyt harkitaan, että laitetaan hänet tavalliseen sänkyyn, siis pois pinniksestä. Mutta katsoo nyt koska jaksetaan toteuttaa. Esikoiselle ostamme uuden sängyn, keskimmäinen saa esikoisen nykyisen ja kuopus keskimmäisen vanhan pedin. Eipä tarvitse pinnasänkyä mihinkään säästellä...



Hieman haikeudella törmäsin säästämiini parhaimpiin äitiysvaatteisiin, nyyh. Mutta haikeus meni onneksi ohi suhteellisen pian... Nainen saa kuulemma aina yhden lapsen liian vähän, mä ainakin. Mutta mies lupasi mulle koiran kun vauvakuume äityy pahaksi. Nyt on hyvä kysellä kaikkea kun hän ei halua kieltää multa mitään ;o) Tässä kunnossa ei todellakaan tule vauvakuumetta!



Tulkaahan muutkin kirjoittelemaan kevätkuulumisianne. Miten JB:llä menee vauvan ja Rasmuksen kanssa?



T:kestoväsynyt Anttuli kera lapsiensa ja äitinsä (ilman ei tule toimeen, mutta kyllä välillä menee hermo!)