Kirkon ahneudella ei ole mitään rajaa
http://www.kaleva.fi/plus/Arkkipiispa_vaatii_suurempaa_osaa_yhteisövero…
Lisää rahaa kitistään valtiolta leipäpappien elättämiseen, mutta vastineeksi ei anneta mitään. Köyhät kirkko jättää oman onnensa nojaan.
Onneksi erosin ajat sitten ja mun lapsista ei tule koskaan kirkon jäseniä.
Kommentit (64)
kerromme, millainen SINÄ olet! (Jos olen tavannut yhden huonon ammattikuntasi edustajan, tiedän millainen sinäkin olet.)
Eläköön stereotypiat!
Kirkon työntekijät ovat ahneita ja omahyväisiä ja työyhteisönähän se on sairaaksi luokiteltu.
on todella sikamaista että veromarkkoja käytetään johonkin ihme kirkkohömpötyksiin. oksettavaa touhua! ihmiset on niin noloja jotka muka on uskovaisia ja järjestää ristiäisiä yms. ne on NIIIN noloja juhlia.
Eikä tää lama ainakaan auta asiaa, kun se pistää yhteisöveron määrän minimiin. Joten eipä se kirkkokaan tyhjällä pysty auttamaan, vaan pakko on vähentää, jotta rahat riittää.
entiseen malliin. Kirkkoa kiinnostaa pakanoiden käännytys afrikassa ja mamujen työllistäminen, mutta kotimaassa ei edes ruuan jakelua köyhille saada pystyyn kun diakonien aika kuluu kerhojen pitämiseen kahdelle osallistujalle 15 kertaa viikossa.
Minustakin on todella sikamaista että veromarkkoja käytetään sotahömpötyksiin, erityisesti hornetteihin. Minun verorahoja ei myöskään saisi käyttää kilpaurheilun tukemiseen eikä urheiluhallien rakentamiseen. En tarvii niitä mihinkään. EIks ne jotka tarvii diakonia-avustuksia voisi maksaa enemmän kirkollisveroja, niin ei tarvis muilta kinuta enemmän veroja?
jäsenten kuuluu kustantaa jäsenmaksuilla kirkon toimintojen ylläpito, ei siihen valtiolta tarvitse mitään olla vailla.
Häät, nimenanto
kerhot, yms hoituvat mainiosti ilman kirkkoa ja sitä ahdasmielisyyttä
OK, naimisiin voi mennä maistraatissa, eikä ketään tarvitse kastaa ja kerhoja on muitakin kuin srk:n, mutta silti nuo kirkon palvelut kelpaa kirkkoon kuulumattomillekin.
Itse olen syntymäpakana, ateisti enkä kuulu kirkkoon, mutta suututtaa miten ihmiset kaivaa rusinat pullasta, eli liitytään kirkkoon kun pitää saada kirkkohäät tai kastaa lapsi, mutta erotaan hetimiten sen jälkeen kun ei haluta maksaa kirkollisveroa.
Pitäisikö kirkossa käynnit hinnoitella käänteisesti: saat kymmenen euroa, kun tulet jumalanpalvelukseen, kaksikymppiä ehtoollisesta käynnistä, viisikymppiä kirkkokahveille jäämisestä ja satasen, kun osallistut köyhien ruokailun järjestämiseen? Ei mutta, muuthan eivät ole rahan perään kuin kirkon työntekijät!
Kirkot ammottavat tyhjyyttään vaikka sinne syydettäisiin veroeuroja entiseen malliin. Kirkkoa kiinnostaa pakanoiden käännytys afrikassa ja mamujen työllistäminen, mutta kotimaassa ei edes ruuan jakelua köyhille saada pystyyn kun diakonien aika kuluu kerhojen pitämiseen kahdelle osallistujalle 15 kertaa viikossa.
vaikka en ole koskaan kuulunut kirkkoon =)
Kastejuhlat, häät, pyhäkoulut ja seurakunnan kerhot ovat olleet tosi kivoja kokemuksia.
etteivät ikinä koskaan liity kirkon jäseniksi? Varoitan, että kun on fanaattinen yhteen suuntaan, lapset ovat sitä usein toiseen suuntaan. Ihmisellä on tarve kuulua johonkin, ja se jokin yleensä maksaa jotakin. Prosentti kirkollisveroa on vähän verrattuna monen seurakunnan keräämään 10 prosenttiin.
jos kirkko ei hoida hommiaan? Onko ns. lähimmäisenrakkaus kielletty muilta kuin kirkon jäseniltä?
Mihin muuten perustat väitteen, ettei kirkko jaa ruokaa köyhille? Taitaa olla urbaanilegendaa...
Onneksi on tämä hyvinvointivaltio, joka pitää huolta köyhistään, niinkuin valtion tehtävä onkin pitää huolen kansalaisistaan! Sosiaalityöntekijätkin voisivat keittää ja jakaa soppaa, jos niiden ei tarvitsis jaella niitä toimeentulotukia.
Kirkkoa kiinnostaa pakanoiden käännytys afrikassa ja mamujen työllistäminen, mutta kotimaassa ei edes ruuan jakelua köyhille saada pystyyn kun diakonien aika kuluu kerhojen pitämiseen kahdelle osallistujalle 15 kertaa viikossa.
jouluaterialla, joka viime vuonna oli pelkkä puuro. Joo, ei kiinnosta maksaa siitä ilosta 100€ vuodessa jäsenmaksua. Tosin tänä vuonna en enää maksakaan ja silti haen diakonian ostokortit.
Tämä onnistuu niin kauan kuin suurin osa suomalaisista kuuluu kirkkoon. Jos jäsenmäärä tippuu rajusti, vapaamatkustajien nautinnot saattavat kuivua kasaan aika reilusti.
minäkin olen nauttinut kaikista noista palveluista, vaikka en ole koskaan kuulunut kirkkoon =)
Kastejuhlat, häät, pyhäkoulut ja seurakunnan kerhot ovat olleet tosi kivoja kokemuksia.
että olet taloudellisesti tiukoilla. Hyvä, että saat diakoniatyöltä tukea ja toivottavasti ovat vastaan muutakin apua kuin ostokortteja (esim. edullisia/ ilmaisia leirejä, keskustelutukea).
Onko avuntarpeesi pysyvää vai onko jotain erityistä tapahtunut elämässäsi viime aikoina? Pidä kynsin hampain kiinni siitä, ettet katkeroidu, se ei paranna tilannettasi yhtään!
Aika monella kirkolla jaetaan ruokaa tarvitseville, siis ihan peruselintarvikkeita. Miten sulle kelpaa ne diakonian ostokortit? En tajua tätä "mä haluun mulle ruokaa ja etuja, mutta en suostu maksamaan siitä"-meininkiä. Kirkkoa kohtaan sitä on helppo harjoittaa, mutta riittääkö jättää verot maksamatta valtiolle ja kitistä silti etuisuuksien perään?
jonka mukaan kirkon piiristä todella löytyi yllättävän(?) paljon pahoinvointia työyhteisössä, kiusaamista ym.
työyhteisönähän se on sairaaksi luokiteltu.
myös sisältäpäin. Seurakunnissa on paljon erilaisia työyhteisöongelmia. Tämä on surullista ja valitettavaa ja niihin tulee puuttua jämäkästi. Seurakunnan työntekijöiltä odotetaan kuitenkin välillä niin ylimaallista ihmisyyttä ettei keneltäkään muilta ja partaannauramisen riemu työntekijöiden mokatessa on suuri. Ulkopuoliset (kirkkoon kuulumattomat, seurakunnan elämään ja toimintaan osallistumattomat) mieltävät, että seurakunnan (jäsenten ja työntekijöiden) tulisi olla täydellisiä ja siksi esim. työyhteisöongelmat yllättävät. Itse kuitenkin haluan kuulua nimenomaan sellaiseen uskonyhteisöön, johon mahtuvat heikot ja erehtyvät - puolustamatta millään tavoin toisten ihmisten huonoa kohtelua.
Tässä viestin kirjoittajan lause kokonaisuutena: "Kirkon työntekijät ovat ahneita ja omahyväisiä ja työyhteisönähän se on sairaaksi luokiteltu." Tästa lauseesta kumpuaa syvä pettymys kirkon työntekijöitä kohtaan ja siksi olisi hyvä kuulla, millaisista kirjoittajan kokemuksista käsitys on syntynyt.
Tässä varmaan viitattiin siihen muutama vuosi sitten ilmestyneeseen tutkimukseen, jonka mukaan kirkon piiristä todella löytyi yllättävän(?) paljon pahoinvointia työyhteisössä, kiusaamista ym.
työyhteisönähän se on sairaaksi luokiteltu.
Kastejuhlat, häät, pyhäkoulut ja seurakunnan kerhot ovat olleet tosi kivoja kokemuksia.
eiks ne yleensä ole tarkoitettu lapsille ?
ovat ahneita ja omahyväisiä ja työskentelevät kaikki sairaissa työyhteisöissä. EIkö niin?