Lue keskustelun säännöt.
Onko Mannerheim sankari? Miksi tai miksi ei?
Kommentit (10)
Lahtari mikä lahtari, vaikka voissa paistais.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja samoilla perusteluilla kuin kakkosella. (Kolmosella sen sijaan tuntuukin olevan painavat perustelut... )
Ja samoilla perusteluilla kuin kakkosella. (Kolmosella sen sijaan tuntuukin olevan painavat perustelut... )
Jos sankari on sellainen, että vaarantaa henkensä muiden ja jonkun asian puolesta, niin voi sanoa, että Mannerheim on sitä ollut.
Miksi?
Hän vaaransi henkensä muiden ja/tai jonkun asian puolesta
- Japanin ja Venäjän sodassa 1900-luvun alussa, toisen kerran
- itärintamalla 1. maailmansodassa tsaarin armeijassa,
- vaikean ratsastusretken aikana Kiinaan, ja
- valkoisten ylipäällikkönä alkuvaiheessa oli tilanteita, joissa hänellä oli
henkilökohtainen hengenvaara.
Sen jälkeen ei Mannerheimiä samassa mielessä ole enää voinut pitää sankarina, sillä talvi- ja jatkosodassa hän toimi esikunnasta käsin ja korkeintaan seurasi rintaman tilanteita kiikarilla kauempaa.
Sitten kuitenkin, kun Mannerheim suostui ottamaan vastaan presidentin viran 1944 olematta täysin varma siitä, miten sodan voittanut suhtautuu tähän, koska tuskin oli saanut Neuvostoliitolta takuuta siitä, ettei joutuisi vangituksi, ollaan taas lähellä tuota itsensä vaarantamisen sankaritilaa. Tosin täytyy muistaa, että tästä virastaan hän lähti heti rauhan solmimisen jälkeen 1945 Portugaliin "hoitamaan" terveyttään, määräaika sotasyyllisyyssyytteiden nostamiseksi meni umpeen 31.12.1945 ja Mannerheim palasi takaisin virkaansa 2.1.1946. Näistä päivämääristä voimme siis päätellä jotakin.
Jos taas Faktan mukaan lähestymme kysymystä sankari, jossa sankaria kuvataan, että sellainen on:
"Eeppisen tai draamallisen teoksen päähenkiö, protagonisti.", niin myös 30-40 -luvun Mannerheim on ollut sankari, - toimihan hän tapahtumissa päähenkilönä.
Näitä tuumaa
Villiviini
villiviinia@gmail.com
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei Mannerheim yksin ole sotia voittanut, kyllä siihen on tarvittu osaavat ja pätevät esikunnat sekä ennenkaikkea taistelutahtoiset ja -kykyiset joukot. Esikuvana Marski on ollut toki vertaansa vailla, mutta on väärin unohtaa hänen alaisinaan ja rinnallaan taistelleet muut sotilaat.
Ensiksi hän oli se, jonka ansiosta punaiset eivät saaneet meitä kommunistiseksi maaksi.
Toiseksi hän kaikista henkilökohtaisista puutteistaan huolimatta kykeni tekemään viisaita päätöksiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Alla olevan kanssa samaa mieltä:
Jos sankari on sellainen, että vaarantaa henkensä muiden ja jonkun asian puolesta, niin voi sanoa, että Mannerheim on sitä ollut.
Miksi?
Hän vaaransi henkensä muiden ja/tai jonkun asian puolesta
- Japanin ja Venäjän sodassa 1900-luvun alussa, toisen kerran
- itärintamalla 1. maailmansodassa tsaarin armeijassa,
- vaikean ratsastusretken aikana Kiinaan, ja
- valkoisten ylipäällikkönä alkuvaiheessa oli tilanteita, joissa hänellä oli
henkilökohtainen hengenvaara.
Sen jälkeen ei Mannerheimiä samassa mielessä ole enää voinut pitää sankarina, sillä talvi- ja jatkosodassa hän toimi esikunnasta käsin ja korkeintaan seurasi rintaman tilanteita kiikarilla kauempaa.
Sitten kuitenkin, kun Mannerheim suostui ottamaan vastaan presidentin viran 1944 olematta täysin varma siitä, miten sodan voittanut suhtautuu tähän, koska tuskin oli saanut Neuvostoliitolta takuuta siitä, ettei joutuisi vangituksi, ollaan taas lähellä tuota itsensä vaarantamisen sankaritilaa. Tosin täytyy muistaa, että tästä virastaan hän lähti heti rauhan solmimisen jälkeen 1945 Portugaliin "hoitamaan" terveyttään, määräaika sotasyyllisyyssyytteiden nostamiseksi meni umpeen 31.12.1945 ja Mannerheim palasi takaisin virkaansa 2.1.1946. Näistä päivämääristä voimme siis päätellä jotakin.
Jos taas Faktan mukaan lähestymme kysymystä sankari, jossa sankaria kuvataan, että sellainen on:
"Eeppisen tai draamallisen teoksen päähenkiö, protagonisti.", niin myös 30-40 -luvun Mannerheim on ollut sankari, - toimihan hän tapahtumissa päähenkilönä.
Näitä tuumaa
Villiviini
villiviinia@gmail.com
[/quote]
haluankin huomauttaa tässä, että kaikki punaiset eivät halunneet osaksi neuvostoliittoa.
Ja kyllä Mannerheim on sankari, joka ei sitä tiedä on huonosti perillä Suomen historiasta. En edes kehtaisi myöntää, jos en tietäisi kuka mannerheim on ollut ja mitä hän on edustanut.
Mannerheimin avulla Suomi pelastui eikä joutunut Neuvostoliiton osaksi. Mannerheim johti sisällissodassa valkoista armeijaa. Osa suomalaisista oli punaisten puolella ja halusi kommunistista vallankumousta kuten Neuvostoliitossa. He eivät luonnollisestikaan olleet Mannerheimin kannattajia. Omasta mielestäni Mannerheimin rooli on hyvin merkittävä. Ilman hänen johtamistaitoaan sisällissodassa ja vielä toisen kerran toisessa maailmansodassa suomalaiset olisivat suurelta osin tuhoutuneet Stalinin vainoissa tai pakkosiirretty Siperiaan tai muualle Neuvostoliittoon.