Eläkkeelle jäävät suuret ikäluokat ovat vieneet ihmisoikeudet opiskelijoilta.
Siitä on jopa vakuutusoikeuden päätös, että perusoikeudet eivät koske opiskelijoita.
Miksi ihmeessä eläkeläisiä pitäisi ymmärtää tässä eläkeiän nostamisasiassa?
Kommentit (55)
Minusta on ihminen parhaass atyöiässä 60-vuotiaana. ei enää vastuuta lapsista ja illat saa levätä.
Miksi silloin pitäisi paahtaa kun pienet lapset?
Suuret ikäluokat syntyi 40-luvulla ja heistä pienen pieni osa opiskeli missään yliopistossa ja tämä tapahtui 60-70 -luvulla. Silloin söi inflaatio lainat, mutta pienellä silti aloitettiin ja silloinkin ekoista työpaikoista sai taistella.
Esimerkiksi 88 valmistunut ei ole päässyt lainoistaan inflaatiolla eroon! Se aika oli jo silloin ohi...
Siksi kannatan ehdottomasti mallia, jossa eläkkeelle pääsee 65-vuotiaana tai sitten, kun on tarvittava määrä työvuosia kasassa. Se voi olla 40 vuotta tai vaikka 42 vuotta, mutta joka tapauksessa jotain tasa-arvoa pitää olla...
Nuorena jaksaa. Uskokaa pois, mutta kyllä kuusikymppisenä ihminen alkaa olemaan jo taantuneempi ja voimattomampi. Sitäkin olen miettinyt, että kun näillä 60-65 -vuotiailla olisi toki työkykyä, mutta toisaalta ovat monet väsyneitäkin. Siksipä osa-aikaeläkettä pitäisi laajentaa ja veikkaan, että moni jatkaisi pitkäänkin töissä, jos olisi mahdollista tehdä vaikka puolipäiväistä tai pitää enemmän lomia (tietysti huomioidaan palkassa).
Minusta on ihminen parhaass atyöiässä 60-vuotiaana. ei enää vastuuta lapsista ja illat saa levätä.
Miksi silloin pitäisi paahtaa kun pienet lapset?
vetelehtii koulusta toiseen 25-30 -vuotiaaksi? Synnyttäjien ikä nousee koko ajan, joten se ei ole syy siihen, miksi työelämään ei päästä aikaisemmin. Hyvä esimerkki vaikka tuossa naapurissa, kun 29-vuotias meni ekan kerran nyt tuoreena maisterina töihin. Gradua teki 2-3 vuotta kotona ja eli miehensä palkalla ja kävi osa-aikaisesti jossain vaateliikkeessä sen jälkeen, kun opintotuki loppui. Opintotukeakin nosti vuodesta toiseen, ensin amk-tutkintoon ja sitten yliopistotutkintoon. Lasta ei vielä ole. Lasten aikahan tuolla kolmekymppisellä akateemikolla on vasta nyt, kun on opinnot takana ja työpaikka. Miten ihmeessä hän on opiskellut 10 vuotta tehdäkseen merkonomin työtä? Tuollaiseen työhön olisi pitänyt päästä jo parikymppisenä.
Minusta on ihminen parhaass atyöiässä 60-vuotiaana. ei enää vastuuta lapsista ja illat saa levätä.
Miksi silloin pitäisi paahtaa kun pienet lapset?
alkoi kertyä vasta 23-vuotiaana. Nuoret eivät saa nuorina työuraa alkamaan, kun joka hanttihommaankin tarvitaan erillinen koulutus. Opiskelua siis. Vaikka haluaisivat pitkän työuran ja tehdä töitä, eivät pysty.
Onpa tökeröä syytellä nuoria työtä pakoileviksi, kun ei sinne töihin pääse ilman koulutusta! Ja koulutuksene ei pääse heti peruskoulun tai lukion jälkeen kuin osa, kun suuret ikäluokat ovat väen vängällä järjestäneet nykyisen järjestelmän.
Eivätkä suuret ikäluokat ole osanneet/viitsineet edes ohjata lapsiaan lukemaan jotain järkevää alaa, vaan ovat niin välinpitämättömiä, että antavat lapsensa harhautua opiskelemaan jotain hörhöaloja.
Itse näköjään olet työn vieroksuja, kun et viitsi tehdä töitä, vaikka terveyttä ja voimia riittää. Mieluummin jätät lapset näkemään nälkää kuin osallistut talouskriisitalkoisiin, jonka suuret ikäluokat järjestivät.
he ovat menneet ihan oikeasti tosi nuorena töihin ja työura on huiman pitkä. Ei oltu vapaita ja opiskeltu vaan duuni aloitettiin keskinmäärin 16-18 -vuotiaana. Eikö ihmiselle voisi antaa jo vapaus ja eläke, kun työvuosia on yli 40 takana?
Kyllä nuorten koulutus pitää enemmän olla tarpeeseen ja ei kaikkien tarvi istua vuosi tolkulla koulunpenkillä tullakseen kopiokoneenkäyttäjäksi. Suomalaiset nuoret on luvattoman kauan opiskelevia ja työelämää pakoilevia. Lisäksi mielellään luetaan jotain höpöä, kun ei tarvi oikeasti miettiä tulevaisuutta ja ottaa vastuuta elannostaan.
töitä on riittänyt alusta asti ja ei ole tarvinnut pakoilla työttömyyttä ikiopiskelijana. Musta ainakin tuntuu aika ahdistavalta ajatus, etten pääsisi eläkkeelle sitten 61-63 -vuotiaana. Kyllä se 40 vuotta töitä saa riittää ja tehköön ne pidempään, jotka haluaa opiskella villeinä ja vapaina kolmekymppiseksi...
Laiskoja ne vaan on, välinpitämättömiä ja ahneita. Jos joku on raskaassa ruumiillisessa työssä, voihan hän siirtyä kevyempään konttorityöhön.
Siksi kannatan ehdottomasti mallia, jossa eläkkeelle pääsee 65-vuotiaana tai sitten, kun on tarvittava määrä työvuosia kasassa. Se voi olla 40 vuotta tai vaikka 42 vuotta, mutta joka tapauksessa jotain tasa-arvoa pitää olla...
tehdä lapsia ennen kuin opinnot on opiskeltu ja vakaa työtilanne saavutettu. Tälläkin palstalla aina syyllistetään varhain lapset hankkineita, että ei pitäisi hankkia lapsia jos ei ole varaa hoitaa niitä. Suuret ahneet ikäluokathan eivät vähääkään välitä yhteisvastuusta, että osallistuisivat yleisiin lasten hoitokuluihin, jotta nuoret voisivat tehdä lapsensa nuorempana.
vetelehtii koulusta toiseen 25-30 -vuotiaaksi? Synnyttäjien ikä nousee koko ajan, joten se ei ole syy siihen, miksi työelämään ei päästä aikaisemmin.
RAIVOSTUTTAA tämä asia tässä maassa. Harva asia suuttuttaa yhtä paljon.
Opiskeluajat venyt siksi, ettei ole työpaikkaa johon siirtyä. Nykyään kun se, että on maisteri, ei takaa mitään työpaikkaa, ei edes sitä ensimmäistä aputytön hommaa, josta kerätä kokemusta ja päästä eteen päin. Työhönottajat kyselevät myös kovasti, jos valmistumisen ja työhön pääsyn väliin jää liian pitkä aika. Sama on pätkätöissä olevien hirveän kummalliset aukot cv:ssä.
Opiskeluajat venyvät myös siksi, että opiskelijalla pitää työllistyäkseen olla milloin mitäkin taitoja tai sivuaineita, jotta pätkätyömarkkinoilla on parempi valmius olla valittava hakija avoinna oleviin tehtäviin. Pitkät työurat yhtä spesiaalitehtävää puurtaen ovat aika harvinaisia. Entisajan erityistaidot kuten kielitaito tai tietotekniikka ovat nykyään itsestään selviä, kuten luku- ja kirjoitustaito.
Niin minuakin, mutta kyllä opiskelijoidenkin tarttee mennä myös itseensä. Onko maisterin paperit se miksi opiskellaan. Onko yhtään mietitty työllistymismahdollisuuksia etukäteen jne. Maailma muuttuu ja työpaikat/tarpeet siellä kanssa. Ei minusta se maisteri vaikka olisi kuinka kielitaitoinen tai tietotekniikkaihme paljon auta, jos ei osaa käyännössä tehdä hommia. Ja en puhu nyt "duunaripaikoista". Olen itse ollut rekrytoimassa ja aika monella on jotenkin "harhainen" kuva, että palkkaa pitää tulla perhanasti ja itse pitää saada päättää hommansa aika pitkälle.
Ter. DI, nainen, 43 v.
valtio korjaisi oman työvoimapolitiikkansa ja vakinaistaisi kaikki perusteettomat määräaikaisuudet, joita oman ja tuttavieni kokemuksen mukaan käyttään todella häikäilemättömästi hyväkseen, paranisi monen kolmekymppisen muutaman kuukauden projektipätkissä keikkuvan asema. Samalla voisi tulla niitä valtion toivomia lapsiakin, kun ihmisillä olisi edes joku varmuus, miten asuminen ja eläminen maksetaan.
Hyvin kuvaa vanhempien ihmisten ajatusmaailmaa se, että tuoreelta maisterilta kysytään, mihin virastoon hän aikoo siirtyä. Jotkut yli 50-vuotiaat näyttävät luulevan, että valtiolla on aina ja vain vakituisia virkoja, ja sellaisen saa heti haluamastaan paikasta kun maisterin paperit tipahtaa postilaatikosta.
Asuin 4 hengen solussa. Eli 2 huonetta ja 2 tyttöä per huone. Lainaa oli pakko ottaa ja töissä käydä viikonloput.
Ei silloin siunailtu pätkätöistä vaan oli päivänselvää, että keikkatöillä aloitettiin. Mitään inflaatiota ei ollut syömässä lainan takaisinmaksua.
Töitä on tehty koko ikä ja nyt päälle 40 vuotiaana on ranteissa kulumia ja muutakin kremppaa. Vielä pitää jaksaa yli 20 vuotta vuorotyössä. Niin, meillä vuorotyön tekijöillä oli alakohtainen eläkeikä 57 v. Ja hyvä kun sinne asti jaksoivat painaa edelliset. Me saamme tehdä sitten 65 vuotiaiksi. Kuinkahan sitä palautuu yövuoroista siinä iässä. Mielenkiintoinen ajatus.
tunnen itsekin joitakin, jotka arvelevat että pelkkä maisterin tutkinto sinällään tuo tietyn aseman, ja tietty asema tuo tietyn palkkatason tuloksesta, osaamisesta ja sitoutumisesta riippumatta. Tosin luulen, että nämä haihattelijat huomaavat pian, miten asiat kulkevat vastavuoroisesti käsi kädessä.
Itseäni suurimmiten suututtaa se, että esim pitkiä valmistumisaikoja pidetään vain opiskelijoiden laiskuuden syynä. Osa on töissä elääkseen, itse elin todella todella pienillä käyttörahoilla. Opintorahasta ja asumistuesta kun maksoi vuokran, jäi alle 100 euroa. Koskaan en sillon enkä jälkeen suuremmin valitellut sitä, että elämä on köyhää ja vaatimatonta. Se mielestäni kuuluu osittain opiskelijaelämään.
Toinen, ehkä tärkeämpikin, syy on työpaikan puute. Ikävään kuoppaan putoaa se, joka rahoittaa opintonsa lainalla, eikä käy töissä opintojaan vauhdittaen ja arvelee, että pikaisen ja tehokkaan opiskelun jälkeen pääsee töihin maksamaan opintolainoja pois. Jo opiskeluaikana kesä- tms. töitä hakiessa kysytään, cv:tä, aiempia työkokemuksia. Todella vaikeaa on työkokemattoman maisterin saada mitään työtä, vaikka onkin opiskellut nopeasti 4 vuodessa ja ikää on 23.
Onneksi elin nuukasti ja hankin jotain työkokemusta opiskeluaikana kesäisin. Valmistumista venytin kahdella vuodella, koska laajasta työnhakualueesta huolimatta kesätöitä ei irronnut. Töissä olen ollut julkisella sektorilla useamman vuoden projektissa, johon virkanimitys tehdään aina muutamaksi kuukaudeksi (1-6 kk) kerrallaan.
silloin kun äitini sai lapsia 60 luvulla, oli äitiysloma vain kuukauden parin mittainen, ei silloin äiti voinut lorvia vuosia kotona,
ei ollut tukia mitään, isäni oli armeijassa ja äiti ei saanut mitään tukia, apua vaikka oli 16v nuori äiti
kyllä nykyään äidit pääsee helpolla, voi olla 3v kotona lasten kanssa, kuten minä olen ollut, ja äisiytlomakin on liki vuoden ja saan melkein samaa rahaa kuin työssä ollessani
tarha tai muu hoitpaikka on lapselle ihan lailla taattu
vedet tulee ja menee sisälle kotiin, on automaattinen lämmitys, on oma sauna,
on omat autot, ruokaa on riittävästi ja herkkuja myös, pääsee ulkomaille, jne jne
tämä ei ollut äideille itsestään selvyyttä tuolloin
eli kyllä mielestäni suuret ikäluokat on eläkkeensä todellakin ansainneet ja menonsa ja ulkomaanmatkansa
tehkää te laiskat eukot vaan töitä
niin tein minäkin aikoinani kun opiskelin ja hyvin pärjäsin vaikka omillani asuin ja itse kaiken maksoin, ja yhtään lainaa ne ottanut, ja tukia en saanut muuta kuin tuolloin olleen opintotuenmäärän
eli nuukailkaa ja lopettakaa juhliminen, keskittykää opintoihinne ja menkää töihin
he ovat menneet ihan oikeasti tosi nuorena töihin ja työura on huiman pitkä. Ei oltu vapaita ja opiskeltu vaan duuni aloitettiin keskinmäärin 16-18 -vuotiaana. Eikö ihmiselle voisi antaa jo vapaus ja eläke, kun työvuosia on yli 40 takana? Yleisímmät ammatit tuossa ikäluokassa ovat rakennusmies, myyjä ja siivooja. Ei mitään hauskoja ammatteja vaan raskasta perusduunia, erityisesti naiset ovat monet tosi pieni palkkaisia. Hyvällä oksalla olevia, suojatyöpaikassa töitä tekeviä valkokaulustyöntekijöitä on murto-osa. Opiskelutkin rahoittivat itse. Turha noita on meidän kadehtia. Jokaisella ikäluokalla on ongelmansa ja on heilläkin olleet ja on yhä.
Ja mitä tulee nuorten opiskeluun, niin musta opiskelupaikat pitäisi jakaa uusiksi. Miksi ihmeessä lukiota pitää nykyään olla mahdollista käydä 4 vuotta? Miksi ensin luetaan amk-tutkintoa, sitten yo-tutkintoa ja sitten kitistään, kun ei löydy kunnon työtä? Kyllä nuorten koulutus pitää enemmän olla tarpeeseen ja ei kaikkien tarvi istua vuosi tolkulla koulunpenkillä tullakseen kopiokoneenkäyttäjäksi. Suomalaiset nuoret on luvattoman kauan opiskelevia ja työelämää pakoilevia. Lisäksi mielellään luetaan jotain höpöä, kun ei tarvi oikeasti miettiä tulevaisuutta ja ottaa vastuuta elannostaan.
Itselläni on yliopistotutkinto, olen valmistunut 24-vuotiaana ja mennyt töihin opintojen ohessa omalle alalleni 22-vuotiaana. (kokopäiväisesti) Kun valitsi alansa järjellä, niin töitä on riittänyt alusta asti ja ei ole tarvinnut pakoilla työttömyyttä ikiopiskelijana. Musta ainakin tuntuu aika ahdistavalta ajatus, etten pääsisi eläkkeelle sitten 61-63 -vuotiaana. Kyllä se 40 vuotta töitä saa riittää ja tehköön ne pidempään, jotka haluaa opiskella villeinä ja vapaina kolmekymppiseksi...