Kun 8v kanssa täytyy taistella pissavaipan laitosta roskiin tai...
takapuolen pyyhkimisestä kakkaamisen jälkeen on mennyt jokin pahasti pieleen.
Tämä on arkipäivää meillä.
Lapsi pissaa vielä yöllä vaippaan tai jos sitä ei ole sänkyynsä. Käskee minua viemään vaipan roskiin, jos en vie heittää lattialle ja jättää siihen. Jolloin koiramme repii sen silpuksi pitkin lattiaa.
Takapuoltaan ei pyyhi itse, jos en pyyhi hän pyyhkii sen peittooni. Jos en päästä vessasta ulos ennekuin pyyhkii, on wc kuin pyörremyrskyn jäljiltä, kun lapsi tuhoaa ja heittelee kaiken siellä ja ei varmasti pyyhi takapuoltaan.
Mitkään kiristykset ja lahjonta ei auta mihinkään. Ei häntä kiinosta. On aika pitkä aika kun on saanut viimeksi mitään hyvää tai kivaa. Lelut olen lähes kaikki hävittänyt, koska ne lojuu aina latialla eikä siivoa niitä.
Jäähylle jos laittaa. menee eka tunti että saa pysymään siellä ja istuessaan ei suinkaan rauhoitu vaan kerää raivoa sisäänsä ja kun pääsee pois, niin tuhoaa kaiken ja satuttaa sisaruksiaan. Ainoa keino on ottaa syliin ja pitää siinä kunnes rauhoittuu.
Ongelmana on kuitenkin se etten saa tekemään mitään mitä pyydän. Ikinä ei ole mielestäni katunut mitään. Anteeksi en ole koskaan saanut pyytämään.
Olen hakenut apua, mutta esim. perheneuvolassa kyllästyivät siihen, kun antoivat jonkun neuvon, niin vastasin, että mutku sit se tekee niin ja niin ja mitä sitten teen ? Eivät ota meitä enää sinne. Nykyään lastensuojelu auttaa tai mielestäni en ole saanut apua siitää, että perhetyöntekijä selittää lapselle mitä saa tehdä ja mitä ei. On kyllä oikea enkeli tämän läsnä ollessa. Koska tietää, että tällä on valta vaikuttaa siihen saako asua kotonaan.
Jos joku tuntee epäonnistuneensa lapsensa kasvatuksessa, niin ei varmasti ole yhtä pahasti mennyt kaikki pielleen, kuin minulla lapseni kanssa.
On toinenkin lapsi ja hänen kanssaan kaikki ns. normaalit kasvatusohjeet toimii, eikä ongelmia ole.
Niin ja lapsi on ihan normaali. Ei ole tutkittu, mutta ei perheneuvolan mukaan ole mitään syytä tutkiakaan. Pärjää koulussa hyvin, on kavereita ja kunnioittaa opettajaa. Käyttäytyy hyvin koulussa. Osaa kyllä käyttäytyä, olla huomaavainen ja kohtelias halutessaan. Ei todellakaan ole mikään tyhmä.
Komentoikaa tilannettani. Lisään vielä, että lapsi on hankaluudestaan huolimatta erittäin rakas. Olen vain huolissani hänen tulevaisuudesta ja omasta jaksmisestani.
Kommentit (52)
Lainattiin neuvolasta ja se oli käytössämme pari kuukautta, sitten se oli palautettava. Ei enää saada sitä lainaa, kun se on jo kokeiltu ja patjasta on kova kysyntä.
Tarra systeemiä on kokeiltu moneen eri asiaan. Ei siitä ole apua, koska lapsi elää aika vahvasti tätä hetkeä. Ei hän halua nähdä vaivaa jonkin palkion vuoksi. Jos kiellän jonkin kivan, jotta uskoisi, niin ei haittaa. Hän keksii sitten jotain muuta. On tosi luova ja kekseliäs tapaus.
Kuten aikaisemmin kirjoitin ei hän ole saanut mitään hyvää pitkään aikaan, koska ei niitä tarroja kerry. Ei häntä haittaa, kunhan ei vaan tarvitse tehdä niinkuin haluan.
Jos pärjää koulussa, niin tarvitaanko sitä diagnoosia johonkin ?
Minulle on sanottu, että ei voi olla ns. erityislapsi, koska ongelmia ei ollut päiväkodissa, eikä niitä ole koulussa. Lapsi ei kuulemma osaa näytellä.
Tämä lapsi kyllä osaa käyttäytyä paikan mukaan. Julkisilla paikoilla ei ole ikinä hankala kanssani. Kotona elämä on vaikeaa ja mihinkään ei haluaisi lähteä. Ilman tappelua ei saa ulos lähtemään. Ainoastaan kouluun menee vapaaehtoisesti. Varsinkin tuntemattomat paikat ovat lapselle kauhistus ja pienenä sai raivareita kaupoissakin.
Perhetyöntekijä käy meillä koska perheneuvola ei osannut auttaa kasvatusongelmissa ja olivat huolissaan jaksamisestani. Päiväkodista oltiin myös huolissaan, koska sisarusten suhde oli liian väkivaltainen tai siis toinen satutti ja toinen otti kaiken vastaan. He tekivät myös ilmoituksen.
Olen ns. hieman pulassa tämän lapsen kanssa.
Ap.
kyllä erityislapsi voi pidättää käytöstään koulussa ja huono käytös alkaa kotona. tavallinen lapsi ei kauhistu tuntemattomista paikoista, se on varma.
oma lapseni luultavasti adhd lapsi ja on kekseliäs, luova, omaehtonen, saa raivareita.
ei ole myöskään normaalia, että lapsi ei halua ulos tai yleensä minnekkään.
Esim. Hilkka Ojala Lahdesta myy/vuokraa Fermi-hälytinpatjoja. Auttoi meidän pojan yökasteluun pojan ollessa 6-vuotias. Yökastelu on ihan normaalia koululaisillakin. Taipumus siihen jopa periytyvää. Muuten pojan käytös on kyllä aika hurjan kuuloista. Tsemppiä teille!!
Haluaisin vielä tarkentaa muutamia juttuja:
a) oletko parisuhteessa? Isän/kumppanin rooli?
b) koulumenestys?
c) 5- vuotistarkastuksessa menestyminen?
d) lapselle oma terapia - onko tarjottu? Lapsi TARVITSEE lisätutkimuksia, yksityinen neurologi käynti maksaisi jotakin 70 euroa
e) Miten lapsi toimii, jos mummolassa yökylässä tms?
f) 24 tämä ei ole provoa, valitettavasti tiedän ko. perheitä työn puolesta
g) vaatisin pääsyä uudelleen perheneuvolaan tai hakisin tosiaan lähetteen lastentautien poliklinikalle tai lastenpsykiatrian osastolle - lapsen on paha olla itsensä kanssa
h) ehkä sinäkin hyötyisit terapiakäynneistä? terveyskeskuspsykologi?
Voimia sinulle tuhannesti!
jos tahallissti sotkee paskaan äitinsä kodin, mistä tiedät että ei myös kuse sänkyyn tahallisesti? vaippaan?
Minusta ehkä normaali lapsi ei ole paha, mutta onko ap:n kuvailema lapsi normaali?
osaa selvästi olla ihmisitäin koulussa ja muiden nähden. Mutta äitiään kohtaan on täysin sika. Onko normaalia pyyhkiä perse päiväpeitteeseen, vai mihin se oli?
Lisäksi ap puhuu ristiin "satuttaa sisaruksiaan"
myöhemmin puhuu vain yhdestä sisaresta. eli lapsia olisi yhteensä 2.
a) oletko parisuhteessa? Isän/kumppanin rooli? Yksinhuoltaja, ei kumppania. Isä muutti pois lapsen ollessa 3v. Ei tapaa lapsiaan.
b) koulumenestys? Kiitettävä, saanut joka kokeesta täydet pisteet, käyttäytyy hyvin, tosin opettaja toivoo lisää reippautta ja rohkeutta.
c) 5- vuotistarkastuksessa menestyminen? Ei ollut mitään ongelmia. Terkkari kehui erityiseti käden taitoja. Ei osannut kuitenkaan sanoa vielä kaikkia kirjaimia puhuessaan. Oppi vasta äskettäin sanomaan R-kirjaimen jotenkuten.
d) lapselle oma terapia - onko tarjottu? Ei ole tarjottu. Lapsi TARVITSEE lisätutkimuksia, yksityinen neurologi käynti maksaisi jotakin 70 euroa.
Mitä sillä diagnoosilla tekee, jos pärjää koulussa normaali luokalla ?
e) Miten lapsi toimii, jos mummolassa yökylässä tms? Ei ongelmia yökyläilyissä. Käy säännöllisesti mummolassa yökylässä ja aina tottelee mummoa, joka on hänelle hyvin tärkeä. Tarvitsee sielläkin vaipan.
g) vaatisin pääsyä uudelleen perheneuvolaan tai hakisin tosiaan lähetteen lastentautien poliklinikalle tai lastenpsykiatrian osastolle - lapsen on paha olla itsensä kanssa
Niin on ja siksi olenkin huolissaan, koska näen, että hänen on paha olla. On kuitenkin useasti hyväntuulinenkin.
h) ehkä sinäkin hyötyisit terapiakäynneistä? Ehkä hyötyisin, mutta ainakin perheneuvolasta sanottiin, että pitäisi mennä yksityiselle terapiaan. terveyskeskuspsykologi? Kävin hänen luonaan ja sanoi, että koska minulla ei ole ahdistusta tai masennusta on turha käydä hänen luonaan juttelemassa. Aika paljon on niitä oikeita avun tarvitsijoita.
Ei ole varaa yksityiselle ja lapsetkin pitäisi saada siksi aikaa hoitoon.
Aluksi yritin ettei minua tunnistettaisi niin helposti. Siksi kirjoitin vain sisaruksista, vaikka hänellä on vain yksi koko sisarus. Puolisisaruksia on pari joiden kanssa on tekemisissä myös, mutta ne ei asu meillä.
Ap.
Jos ongelma on vain sinun ja lapsen välisessä suhteessa, voi diagnoosi olla jotain sen tapaista kuin kiintymyssuhdehäiriö, käytöshäiriö, vuorovaikutussuhteen häiriö, tunne-elämän häiriö jne.
Diagnoosista riippuen lapsi voi saada esim. Theraplay-terapiaa, psykoterapiaa, psykiatrisen puolen kuvataideterapiaa... Voisin kuvitella, että te saisitte yhteisterapiaa.
Voit myös pyytää lastensuojelulta avohuollontukitoimena lyhytaikaista sijoitusta tai perhekotipaikkaa. Sen toteutuminen ei tietenkään ole vain pyynnöstäsi kiinni, mutta jos kerrot totuudenmukaisesti teidän arjen ja oman jaksamisesi... Siellä sinä hoitaisit lasta esim. 3kk tai maksimi puoli vuotta. Lapsen todellinen kotikäyttäytyminen tulisi esille ja saisitte apua, vaikka paikalla onkin lastensuojelun työntekijöitä ja muita perheitä.
Varmasti on tätä, mutta onko siihen mitään apua. Miten lapsen saa kiintymään ja Kunnioittamaan vanhempiaan ?
Kehumista aion lisätä entisestään, kuten joku neuvoi. Sylissä saakin olla aina halutessaan ja hali auttaa moneen harmitukseen.
tehtävä on viedä vauvan vaipat roskiin ja hoitaa pyyhkimiset, turha isosisarusta vaivata tuollaisilla, vaikka iso onkin jo mutta ei ehkä vielä voi antaa hoitaa pientä.
koska käytöshäiriöihin löytyy hyviä lääkkeitä ja on tärkeää ymmärtää lasta ja diagnoosi auttaa toimimaan lapsen kanssa oikein.
lapsellasi on selkeästi lievää kielellistä ongelmaa. oikeasti jos sun lapsi ei ole erityislapsi, niin silloin löytyy sinusta syy. normi lapsi ei käyttäydy noin.
t. 22
itselläni on kehitysvammainen poika ja kuopuksella jotain neuropsykiatrista. kumpikaan heistä ei pyyhkisi kakkapyllyään päiväpeittoon. pitäisin asiaa aika vakavana ja poika ei saa satuttaa sisartaan, nimittäin jos jatkuu, niin lapsesi huostaanotetaan.
takapuolen pyyhkimisestä kakkaamisen jälkeen on mennyt jokin pahasti pieleen.
Tämä on arkipäivää meillä.
Lapsi pissaa vielä yöllä vaippaan tai jos sitä ei ole sänkyynsä. Käskee minua viemään vaipan roskiin, jos en vie heittää lattialle ja jättää siihen. Jolloin koiramme repii sen silpuksi pitkin lattiaa.
Takapuoltaan ei pyyhi itse, jos en pyyhi hän pyyhkii sen peittooni. Jos en päästä vessasta ulos ennekuin pyyhkii, on wc kuin pyörremyrskyn jäljiltä, kun lapsi tuhoaa ja heittelee kaiken siellä ja ei varmasti pyyhi takapuoltaan.Mitkään kiristykset ja lahjonta ei auta mihinkään. Ei häntä kiinosta. On aika pitkä aika kun on saanut viimeksi mitään hyvää tai kivaa. Lelut olen lähes kaikki hävittänyt, koska ne lojuu aina latialla eikä siivoa niitä.
Jäähylle jos laittaa. menee eka tunti että saa pysymään siellä ja istuessaan ei suinkaan rauhoitu vaan kerää raivoa sisäänsä ja kun pääsee pois, niin tuhoaa kaiken ja satuttaa sisaruksiaan. Ainoa keino on ottaa syliin ja pitää siinä kunnes rauhoittuu.Ongelmana on kuitenkin se etten saa tekemään mitään mitä pyydän. Ikinä ei ole mielestäni katunut mitään. Anteeksi en ole koskaan saanut pyytämään.
Olen hakenut apua, mutta esim. perheneuvolassa kyllästyivät siihen, kun antoivat jonkun neuvon, niin vastasin, että mutku sit se tekee niin ja niin ja mitä sitten teen ? Eivät ota meitä enää sinne. Nykyään lastensuojelu auttaa tai mielestäni en ole saanut apua siitää, että perhetyöntekijä selittää lapselle mitä saa tehdä ja mitä ei. On kyllä oikea enkeli tämän läsnä ollessa. Koska tietää, että tällä on valta vaikuttaa siihen saako asua kotonaan.
Jos joku tuntee epäonnistuneensa lapsensa kasvatuksessa, niin ei varmasti ole yhtä pahasti mennyt kaikki pielleen, kuin minulla lapseni kanssa.
On toinenkin lapsi ja hänen kanssaan kaikki ns. normaalit kasvatusohjeet toimii, eikä ongelmia ole.Niin ja lapsi on ihan normaali. Ei ole tutkittu, mutta ei perheneuvolan mukaan ole mitään syytä tutkiakaan. Pärjää koulussa hyvin, on kavereita ja kunnioittaa opettajaa. Käyttäytyy hyvin koulussa. Osaa kyllä käyttäytyä, olla huomaavainen ja kohtelias halutessaan. Ei todellakaan ole mikään tyhmä.
Komentoikaa tilannettani. Lisään vielä, että lapsi on hankaluudestaan huolimatta erittäin rakas. Olen vain huolissani hänen tulevaisuudesta ja omasta jaksmisestani.
nykyään kun kaikissa (digi) kameroissa on videokuvaus mahdollisuus, niin jos et itse voi kuvata (ja tietysti salaa) isä tai sisarus kuvaisi?!?
lisätutkimuksiin lastenlääkärille, kun ei lääkkeet auta. Se kyllä sanoi, että ongelma varmaan ratkeaa itsestään, kun tulee ikää lisää.
Joillakin kuulemma saattaa kestää hormoonitoiminnan kehtittyminen myöhempään.
Perheneuvolassakin sanoivat, että monet yläaste ikäisetkin kastelee vielä sänkynsä. Siis ihan normaalit lapset.
Ap.
ja että sotkee kakalla vuoteensa, eikö sekään auttaisi jos lakanoita yms. ei vaihdeta?
Mutta kun se isosisar on se vauva itse. Siinähän se ongelma onkin.
hoivan, huolenpidon, kuulluksi ja nähdyksi tulemisen kokemuksille. Siihen kuin hyvin luet lapsen tarpeita ja vastaat niihin niiden mukaisesti. Samalla olet kuitenkin aikuinen ja kannat vastuun päätöksistä ja rajojen asettamisesta.
Läsnäolevuus, se miten kohtaat lapsen on kiintymyssuhteen syntymiselle aivan olennaista. Lapsi rakastuu hoitajaansa, ruokkijaansa, mutta erityisesti siihen, joka antaa hänelle rakkautta. Hymy, silmiin katsominen, silittäminen, sanalliset hellittelyt.
Tärkeää on se, miten osaat muuttaa omaa toimintaasi kun lapsi muuttaa omaansa. Esim. jos yhdessä hassuttelette ja lapsi nauraa ja nauttii, niin siinä jatkat (ja nautit). Kun lapsi osoittaa kyllästymisen merkkejä eli hymy ei ole enää niin leveä, silmät hakevat jo uutta juttua tms. niin sinä muutat omaa toimintaasi tuot vuorovaikutukseen jonkun muun jutun, lopetat, ehdotat jotain muuta jne.
Siis luet lapsen reaktioita, tulkitset ne oikein ja mukautat oman toimintasi siihen sopivaksi. Eikä tämä tarkoita lapsen pillin mukaan tanssimista!
Sen pelon kanssa elän joka päivä, että katsovat parhaaksi ottaa lapset huostaan.
Nuorempi lapsi voisi kestää sen, mutta ei tämä 8-v. Hän on herkkä ja arka lapsi. Reagoi voimakkaasti muutoksiin. Perhekodista ei varmasti olisi muuta kuin haittaa. Lapsi on hyvin kiintynyt minuun kaikesta huolimatta ja vaikka haukkuukin ties miksä, niin aivan varmasti rakastaa minua. Hän on jo menettänyt lyhyen elämänsä aikana kolme itselleen tärkeää aikuista ihmistä.
Jos lääkäri katsoo, että ongelmat johtuvat minusta ja ehkä ne johtuvatkin, niin silloinhan hän määrää lapsen huostaanotettavaksi.
Lapsi vihaa jo sitä kun perhetyöntekijä kyselee hänen mielestään tyhmiä kysymyksiä ja vielä samojakin yhä uudestaan. Ei varmasti lähtisi suosiolla mihinkään tutkimuksiin ja en pysty häntä mihinkään väkisin raahaamaan.
Lastensuojelu tietää kaiken arjen ongelmistamme ja siksi pelkäänkin. Olen ollut liian rehelliinen ja olen sitä yhä.
Jos tietäisin varmaksi, että huostaanotto olisi lapsen pelastus ja hänelle hyväksi, niin se olisi minulle ihan ok.
Kukaan ei kuitenkaan tunne ja ymmärrä lastani kuten minä.
muut hölmöläiset vielä lahtevät mukaan...