Ajattelin kasvattaa lapseni ihan ilman kasvatusoppaita, tyyliin Keltikangas-Järvinen.

Helppo siinä on keulia kun tuonikäinen on vielä enimmäkseen ohjattavissa, aloitetaan keskustelu uudestaan noin 6 vuoden ja sitten 4 vuoden kuluttua..

kyllähän sen näkee jo täällä av:llä. Joillakin ei ole kovinkaan kehittynyt

"maalaisjärki", mutta harvemmin näille tulee mieleen lukeminen ja oman ajattelun laajentaminen. Silloin myös usein vähätellään kaikenlaista itsensä kehittämistä ja sivistämistä pitäen esimerkiksi lukemista turhana.



Yleensä maalaisjärkeä on kehittynyt ihmisille, jotka pystyvät tunnistamaan itsessään uuden tiedon tarpeen ja joilla on kykyä oman toiminnan arvioimiseen, itsereflektioon. Silloin osaa myös arvioida, milloin uudelle tiedolle ei ole välttämätöntä tarvetta.

On tosiaan jenkkityylisiä rautalankaversioita, joista tuskin onkaan normaalijärkiselle mitään hyötyä.



Sitten on esim. lastenpsykiatriaan ja kehitykseen liittyviä kirjoja, joista on todellakin aika lailla hyötyä, koska niistä saa uusia näkökulmia kasvatukseen.



Otanpa tässä pari esimerkkiä:

- lasten ravitsemus. Maalaisjärjellä ajatellen äiti-ihminen syöttää vaaville melkein mitä vain. "Mitä, pitäisikö muka lehmänmaidon antamista jotenkin lykätä? Mitä, miksi lapselle ei saisi antaa lanttua, hunajaa tai kaalia, syönhän niitä minäkin?" "Mikä ihmeen d-vitamiini?". Eihän "MAALAISJÄRKI" sisällä tietoa tuollaisista.



-lasten sairaudet. Tulikos mieleen, että siellä neuvolabrosyyreissä annetaan ohjeita aika monenlaisesta. Kannattaa lukea, niin ei tarvitse sitten tyhmänä kysellä täältä, miten ripuloivaa vauvaa pitäisi hoitaa. Oikeasti aika harvalla on tuollaisia tietoja, jos ei ole sairaanhoitaja ammatiltaan.



-monet "perinteiset" kasvatustavat ovat oikeasti helvetin tyhmiä ja tehottomia. Jos lapsi esim. puree, ei häntä -toisin kuin "perinteisesti" moni uskoo - kannata purra takaisin ("että tajuaa, miten paljon se sattuu"). Siitähän lapsi vain oppi, että pureminen on ok, koska äitikin puree...

Tästähän kehkeytyi mielenkiintonen keskustelu! Olen joskus ennenkin kirjoittanut tänne siitä, että miksi kasvatuksen asiantuntijuus jotenkin kummasti kyseenalaistetaan. Moni av-mamma tietää aina paremmin kuin alan ammattilainen. ;) Kenellekään on tuskin pahitteeksi olla avoin muuttamaan omaa toimintaansa ja käymään keskustelua asioista. Kannattaa olla liikkeellä avoimin mielin.



Jos alan touhuta jonkin uuden asian kimpussa (esim. talonrakennus, joku käsityö tms) niin en missään nimessä oleta tietäväni asiasta kaikkea. Tottakai otan selvää asioista ja luen kirjallisuutta sekä keskustelen asiantuntijoiden kanssa. Ja silti luen kirjallisuutta ja keskusteluja niistäkin asioista, joista minulla on paljon tietoa, jotta saisin virikkeitä omaan ajatteluuni. Kuten sanottu, kirjallisuutta on todella monentasoista ja -laatuista. Kritiikki on paikallaan. Jos joku on lukenut yhden (huonon) kasvatuskirjan, kannattaa etsiä niitä lisää.



Moni kasvatustilanne tulee eteen yllättäen, toisin sanoen pitää reagoida nopeasti eikä silloin pysty ajattelemaan miten toimii. Maalaisjärjellä pystyy järkeilemään paljon asioita, mutta tiedon lähtötaso on todellakin eri ihmisillä aivan erilainen. Monet sellaiset asiat, joita minä pidän itsestäänselvinä, tulevatkin ihan uutena miehelleni tai sellaisille ystävilleni, joilla ei ole kasvatustieteellisiä opintoja (tahi sitä maalaisjärkeä...)





-Se toinen KM

siinä on sellaista tietoa, jota ei maalaisjärjellä päättelemään.



Tuli vaan mieleen kun täällä oli aiemmin keskustelu jossa kiltti ja mukautuvainen lapsi tuomittiin epänormaaliksi.

on mun suosikki. Hänen teoksistaan olen saanut varmuutta toimia maalaisjärkeni mukaisesti, vaikkakaan en sinänsä "kuvia" kumartele.



Maalaisjärjestä sinänsä en ihan näin yksioikoista tulkintaa tekisi, mitä täällä enimmäkseen kirjoitellaan. Itselläni nykyinen maalaisjärki on mielestäni kokemuksellisen oppimisen tulosta, mistä ei luonnollisesti voi poissulkea koulutustakaan, mutta ei myöskään intuitiota ja vaistoja - kuten joku aiemmin kirjoitti.



Ei maalaisjärki mielestäni tarkoita tyhmyyttä tai tietämättömyyttä esim. ravitsemussuosituksista kuten edellä viitattiin - mutta ei myöskään sitä, että "toistaa vanhempiensa virheet" kasvatuksessaan. Kapea-alaisia näkemyksiä.

en minä ainakaan niin väittänytkään, että maalaisjärki sulkisi pois tiedon ravitsemussuosituksista. Vaan sanoin, että JOS - kuten ap uhoaa - ei koskaan avaa ja lue yhtäkään opusta ja neuvolan lehdykkää - ei niistä suosituksista SAA TIETOA.

Vai meinaatko, että se on syntyjään meillä päässä, millainen ruokavalio on vauvalle hyväks`? ;-D

Ei maalaisjärki mielestäni tarkoita tyhmyyttä tai tietämättömyyttä esim. ravitsemussuosituksista kuten edellä viitattiin - mutta ei myöskään sitä, että "toistaa vanhempiensa virheet" kasvatuksessaan. Kapea-alaisia näkemyksiä.

Ja kyllä ne neuvolan oppaat ja ravintosuositukset raskaana on tullut huolella luettua. Itse uskon enemmän kasvatuskirjoihin ja tieteellisiin lapsen kehityksestä kertoviin kirjoihin, jotka perustuvat tieteelliseen faktaan, joka on kerätty tuhansilta lapsilta sikökehityksestä alkaen kuin mihinkään höpö höpö maalaisjärkeen. Tällä hetkellä luettavani on Helen Been Developing Child, jonka lainasin Yliopiston kirjastosta.

Hyviä käytännönläheisiä ohjeita hän antaa. Olen valitettavasti aikaisemmin päiväkotiuralla ja nyt opettajana huomannut, että kovin monelle meistä ne ovat oikeasti tarpeen.

Olen myös kuullut, arvovaltaisen suomalaisen "gurun" sitä kehuvan, jos joku lisää vahvistusta tarvitsee.



Minustakin tämä on taas pitkästä aikaa todella kiinnostava keskutelu =)



Se Ope

Yksi tuossa jo tulikin mutta lisää suosituksia, kiitos:)

Teksti sujuvaa ja mielenkiintoista, taustalla vankkaa tietämystä ja osaamista.